Oodi tosiaankin valittiin vuoden parhaaksi uudeksi kirjastoksi maailmassa kirjastoalan suurimmassa konferenssissä (IFLA 2019), mikä on hieno saavutus Oodille, Helsingin kaupunginkirjastolle ja suomalaiselle kirjastolaitokselle ja Suomelle, https://www.oodihelsinki.fi/helsingin-keskustakirjasto-oodi-on-valittu-maailman-parhaaksi-uudeksi-yleiseksi-kirjastoksi/.
Oodin oven remontti ei liity tähän tunnukseen, vaan se johtuu siitä, että eteläinen sisäänkäynti on kovassa käytössä ja sen toimivuutta täytyy parantaa. Varsinaiseksi pääoveksi eteläistä sisäänkäyntiä ei ole rakennettu, vaikka se kyllä onkin suosituin sisäänkäynti. Oodin pohjoinen sisäänkäynti avataan remontin ajaksi, joten kaksi sisäänkäyntiä on käytössä remontin ajankin, https...
Econ "A theory of semiotics" ei sisälly kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta skylläkin usean tieteellisen kirjaston kokoelmiin pääkaupunkiseudulla. Helka- ja Linda-tietokannoista (finna.fi) löytyy viite, kun hakee tekijän nimellä.
Useimmissa HelMet-kirjastoissa on käytettävissä skannereita, joilla pystyy skannaamaan myös diakuvia. Lista skannerin omistavista kirjastoista löytyy täältä:
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Skanneri
Skannattujen diojen tallentaminen muistitikulle onnistuu varmaankin missä kirjastossa tahansa, mutta sen sijaan tallentavia CD-asemia ainakaan Helsingin kirjastojen Asko-koneissa ei yleensä ole.
Koska kirjastojen laitteissa on jonkin verran yksilöllisiä eroja, sinun kannattaa olla yhteydessä suoraan siihen kirjastoon, jossa haluat tehdä diojen skannaamisen. Silloin voit kysellä tarkemmin ko. kirjaston laitteista ja samalla varata ajan sopivalle koneelle.
Kirja Cat tales in verse julkaistiin vuonna 1900 (Abbey Press, New York). Löysin myös tiedon, jonka mukaan kirjan kirjoittaja Elliot Walker olisi syntynyt vuonna 1855. Näyttää kuitenkin siltä, että missään normaaleissa nettilähteissä ei hänestä ole mitään tarkempia tietoja. Todennäköisesti hän on Yhdysvalloissakin jäänyt hyvin vähälle huomiolle ja vaadittaisiin ehkä ns. arkistotyötä, jotta hänen elämänvaiheistaan saataisiin lisää tietoja. Toivotaan, että joku tämän vastauksen lukija tietää enemmän ja jakaa tietonsa.
Heikki Poroila
Hei,
kyllä tuo pitää paikkansa. Taisin löytää samat uutislähteet, joista tässä vielä uudempi ABC-uutisyhtiön uutinen: https://abcnews.go.com/blogs/headlines/2013/02/mississippi-officially-abolishes-slavery-ratifies-13th-amendment
Vaikka Wikipediaa ei voida pitää virallisena tiedonlähteenä, on siellä hyvä artikkeli Yhdysvaltojen osavaltioiden orjuuden lakkauttamisesta, josta on säädetty Yhdysvaltojen perustuslain 13. lisäyksessä: https://en.wikipedia.org/wiki/Thirteenth_Amendment_to_the_United_States_Constitution. Artikkelissa on taulukko siitä, milloin eri osavaltiot ovat hyväksyneet tuon perustuslain lisäyksen. Artikkelin lopussa on myös kirjallisuuslähteitä.
Mississippi tunnetaan osavaltiona, jossa rotuerottelu on ollut...
Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy sanaa kakkutäyte, mutta se ei tarkoita, etteikö sana voi silti olla käytössä. Sanakirjaa ylläpitävän Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla kerrotaan näin:
"Sanakirja pyrkii kuvaamaan sitä, mikä on kielessä yleistä, vakiintunutta ja tyypillistä. Sekin, mikä on harvinaista tai tilapäistä, kuuluu kieleen vaikka ei sanakirjaan.
Kieli tai kielenkäyttö myös muuttuu jatkuvasti. Siitä, että jotakin sanaa ei ole sanakirjassa, ei voi tehdä sellaista päätelmää, ettei sanaa ole olemassa tai ettei sitä ole ”hyväksytty” sanakirjaan. Myöskään tyylilajimerkintä ei ole ohje siitä, miten sanaa tulisi käyttää, vaan kuvaus siitä, millaisissa yhteyksissä sanaa yleensä käytetään.
Mihinkään sanakirjaan ei voi...
Kirjasammon kirjahyllyhaulla löytyy lista Jalkapalloa lastenkirjoissa, joka aukeaa alla olevasta linkistä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7355
Jalkapallosta kertovia lastenkirjasarjoja ovat esimerkiksi
Måns Gahrtonin Meidän oma futisjengi, ruotsiksi Mållösa United
Kalle Veirton Meidän omat –sarja
Tuija Lehtisen Pultti-sarja
Bengt-Åke Crasin PK Pantterit –sarja, ruotsiksi BK Pantern –sarja
Vähän vanhemmille suunnatusta listasta Jalkapalloa nuortenkirjoissa saattaisi myös löytyä sopivaa luettavaa. Lista aukeaa alla olevasta linkistä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7361
Mikäli näiden vinkkien avulla ei löytynyt mieleistä luettavaa, voit ottaa yhteyttä Lukuvalmentaja Junioriin:
https://www.helmet....
Ihmiskunta on hyödyntänyt öljyä ja sen johdannaisia jo muinoin. Herodotoksen kirjoituksissa 400-luvulta eaa mainitaan paikkoja, joissa öljyä löytyi kuopista, öljyhiekkana tai bitumina. Yksi rikas esiintymä on Eufratjoen varrella nykyisen Irakin alueella, jossa bitumia kaivettiin maasta ja käytettiin rakennuslaastina jo 6 000 vuotta sitten. Bitumilla myös tilkittiin veneitä ja sitä käytettiin sidosaineena tai vesieristeenä käyttöesineissä kuten astioissa. Egyptiläiset käyttivät sitä myös balsamoinnissa.
Kreikkalaiset Herodotoksen aikana käyttivät öljyä haavojen ja kipujen hoitoon. Myös monissa muissa kulttuureissa uskottiin öljyn parantaviin vaikutuksiin kautta vuosisatojen. Toisaalta sitä saatiin palavia seoksia, joita voitiin...
Kyseessä lienee Eric Linklaterin teos Kuussa tuulee (WSOY 1980). Tarinassa kurittomat sisarukset mm. syövät itsensä ilmapalloiksi ja laihtuvat tulitikuiksi. Taikajuomaa saatuaan he muuttuvat kenguruiksi ja erinäisten sattumusten myötä joutuvat eläintarhaan. Kattava kuvaus kirjan tarinasta löytyy mm. oheisesta kirjablogista:https://joklaaja.blogspot.com/2017/03/eric-linklater-kuussa-tuulee.html
Perheniemen kartanon vaiheista kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa: Halila, Aimo: Iitin historia 1 (1939), Halila, Aimo: Iitin historia 2 (1966), Ristola, Veijo: Palasia Perheniemen historiasta (1996), Tuomala, Liisu: Veikkolan lahjoitusmaahovista Perheniemen kartanoon (1991). Kartanon historiasta kerrotaan myös Perheniemen evankelisen opiston verkkosivuilla: Perheniemen kartanon historiaa » Perheniemen Opisto. Perheniemen kyläyhdistys ry on julkaissut kirjan Kotikylämme Perheniemi sanoin ja kuvin 1900-1980 (2009), jossa on joitain mainintoja ja muistelua myös kartanosta ja sen väestä.
Kiitos kysymyksestä. Varsin yksityiskohtainen kuvaus päiväntasaajankasteesta löytyy internetistä
esim. hakupalvelusta www.google.com fraasihaulla "päiväntasaajan ylitys".
Peter L. Bergerin ja Thomas Luckmannin teosta Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (The social construction of reality, 1994, Gaudeamus) ei valitettavasti olet saatavana sähköisenä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Lotta tulee nimestä Charlotta, joka on syntynyt Carlon ja Charlesin deminutiivia eli hellittelynimeä vastaavaksi sisarnimeksi. Charlotta on siis merkitykseltään pikku Karla. Pohjana oleva Karl-nimi on syntynyt germaanisten kielten vapaata talonpoikaista miestä tarkoittavasta sanasta.
Suomalainen Lotta on lähtöisin Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden Lotta Svärd -runosta.
Niitä voi ostaa Ejes Chokladfabrik ABn liikkeestä osoitteesta Erik Dahlbergsgatan 25, 115 32 STOCKHOLM.
Liikkeessä on huomioitu heidän saamansa mainos ja ilmeisesti kirjan hahmon Mariannen lempisuklaa on erikseen merkitty.
Runo on nimeltään ”Isoäiti”. Se löytyy Eeva Kilven vuoden 1996 runokokoelmasta Kiitos eilisestä (WSOY) ja hänen runoistaan julkaistusta kokoelmasta Perhonen ylittää tien: kootut runot 1972-2000 (WSOY, 2000).
Saatavuuden voit tarkistaa Finnasta, https://vaara.finna.fi/
Sanaston sivuilla todetaan: Lista ei kata kaikkia Sanaston edustamia tekijöitä.Listalla on vain ne kirjailijat ja kääntäjät, jotka ovat antaneet Sanastolle erillisen suostumuksen tekijänimensä julkaisuun. Tekijänimi tarkoittaa sitä nimeä, jolla tekijä on teoksensa julkaissut. Listaa päivitetään jatkuvasti. Jos et löydä tekijän nimeä listalta, voit vielä varmistaa asiakaspalvelustamme, voimmeko myöntää lupia tekijän puolesta.Todennäköisesti luvat kyseisten kirjailijoiden tekstien käyttöön järjestyvät Sanaston kautta. Tehkää käyttölupahakemus Sanaston Luvat-sivulta: https://www.sanasto.fi/luvat/Mikäli joku tekijöistä ei ole Sanaston edustama, Sanastosta ilmoitetaan tästä teille. Silloin kannattaa kysyä tekijänoikeuden haltijan...
Ensin tuli mieleen Astrid Lindgrenin tuotanto ja kansan- ja klassikkosadut (kuten Grimm ja Andersen). Kirjaston lastenrunohyllyt kannattaa penkoa, jos on tarve löytää rikasta kieltä. Kirsi Kunnaksen runot ja Hannele Huovin sadut ja runot ovat aina tutustumisen arvoisia. Lukemaan opetteleville tarkoitetuissa kirjoissa on mukavan pituisia tarinoita myös ääneen luettavaksi, esim. Minpä luen itse -sarja. Kuvakirjoista esimerkiksi Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna on varsinaista kielihassuttelua ja Timo Parvelan uusin Hilma ja täydellinen lemmikki kertoo lemmikieläimen kaipuusta hilpeän todellisesti. Ja Hilmasta muistui mieleen vielä toinen tyttö, Henna, joka seikkailee Pija Lindenbaumin kuvakirjoissa.
Mukavia kirjoja on niin paljon!
Tätä pitää kysyä videovuokraamoista (esim. Makuuni) tai kaupoista, joissa myydään dvd:eitä. Jos ei elokuvaa löydy kaupoista tai vuokraamoista, sen voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Ostetussa tuotteessa on siis 5000 IU retinyylipalmitaattia /tabletti.
Tästä määrästä molekyylipainojen perusteella laskettuna 55 % on retinolia eli 2750 IU.
1 IU retinolia vastaa 0,3 µg retinolia retinoliekvivalentteina (RE). 2550 IU on siis 0,3*2750 = 825 µ retinolia (RE).
Fineli-sivustolla:
Suurin hyväksyttävä päiväsaanti aikuiselle
3000 µg/vrk
* µg retinolia ja/tai retinylpalmitaattia. Ei koske karotenoideina saatavaa A-vitamiinia.
* Retinolin yli 3000 µg:n päiväsanti ravintovalmisteista on lisännyt sikiövaurioiden riskiä.
* Vaihdevuodet ohittaneiden naisten, joiden osteoporoosi- ja luunmurtumariski on lisääntynyt, on syytä rajoittaa saanti 1500 µg/vrk.
* Lukua voi käyttää suuntaa antavana arvioitaessa mahdollista...
