Yle Areenassa on tällä hetkellä katsottavissa yksi islantilainen rikossarja: Mustaa hiekkaa. Siinä rikoskomisario Anita palaa kotiseudulleen, josta löytyy nuoren naisen ruumis.
Tarjolla on joitain lapsille suunnattuja autismia käsitteleviä kirjoja, jotka voisi ottaa autismikirjosta kertomisen avuksi. Tässä PIKI-kirjastojen valikoimista muutamia:
Michèle Larchez, Ystäväni Aapo, jolla on autismi [tarkoitettu 7–11-vuotiaille lapsille]
Suvi Piiparinen, Ilona ja Mysteeri-Masa [tuo tutuksi autismikirjon piirteitä ja ymmärtämystä erilaisuudesta]
Rose Robbins, Minä ja minun siskoni [kuvakirja elämästä autistisen siskon kanssa]
Rose Robbins, Puhuminen ei ole minun juttuni [jatkoa kirjalle Minä ja minun siskoni]
Anneli Yliherva, Tetti ja kaverit [soveltuu parhaiten 4–6-vuotiaille ja koulutulokkaille]
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskukselle ja sieltä ystävällisesti vastasi Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen: "Tähän kysymykseen on vaikea antaa varmaa vastausta, mutta taustalla saattaa olla agronomin, astronomin ja ekonomin kaltaisten, suhteellisen vanhojen lainasanojen tarjoama malli. Nämä sanathan löytyvät jo Nykysuomen sanakirjasta, jonka aineisto on kerätty pääasiassa 1900-luvun alkupuolella.Ehkäpä uusia tutkintonimikkeitä luotaessa on ajateltu, että nomi-loppu kuulostaa kansainväliseltä ja toisaalta myös suomalaiseen suuhun sopivalta. Loppuosaan liitettävän alkuosan on sitten tarkoitus kuvata kutakin erikoisalaa, ja se on saatettu lainata vaikkapa englannista (tradenomi) tai latinasta (hortonomi...
Keski-kirjastojen Lukemalla lentoon -lukudiplomin Luetut kirjat -koontilista löytyy verkkokirjastosta lukudiplomin omalta sivulta https://keski.finna.fi/Content/lukudiplomi. Listan voi tulostaa ja täyttää paperisena. Sitä ei voi täyttää koneella.https://keski.finna.fi/themes/custom/files/lukemalla_lentoon_luetut_kirjat_2023.pdf
En pääse tarkistamaan Basso-lehden artikkelin kirjoittajaa, mutta lainaus viittaa Raamattuun ja tarkemmin Matteuksen evankeliumin kohtaan 16:24-27. https://www.bible.com/fi/bible/compare/MAT.16.24-27 Raamatuntulkintaan on kirjastoissa paljon lähdeaineistoa. Voit löytää niitä esim. hakusanoilla raamatuntulkinta, Raamattu, Uusi testamentti, Vanha testamentti, evankeliumit. Raamatuntulkintaan löytyy myös useita verkkosivuja, esim. Raamatunlukijain Liiton sivuilta: https://rll.fi/2016/12/mita-tarkoittaa-elaman-kadottaminen-jeesuksen-tahden-matt-1039/
Kopiosto vastaa oppilaitosten ja koulujen tekijänoikeuskysymyksistä, oheessa linkki jossa on ohjeita tv-ohjelmien nauhoittamisesta ja esittämisestä oppilaitoksissa. Kopioston kotisivu http://www.kopiosto.fi/
Tiedonhaun portti toimi projektirahoituksella vuoden 2006 loppuun saakka ja sen jälkeen sen toiminta integroitiin muuhun Kirjastot.fi-toimintaan. Tämä ei siis tarkoita sitä, että Tiedonhaun portin ylläpito tai kehittäminen loppuisivat, vaan sitä että ne jatkuvat edelleen, mutta pysyvänä osana palvelujamme. Tiedonhaun portin tekniikkaa tullaan tulevaisuudessa käyttämään hyväksi paljonkin, mm. Kirjastot.fi-palvelun hakujen yhteydessä.
HelMetissä hakusanoilla eesti** viro** kielikurssit löytyy vajaat parikymmentä osumaa, joissa on mukana myös alkeis- ja peruskursseja eri formaateissa. Toivottavasti joku niistä sopii sinulle.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=eesti**+viro…
Koska runoja ja runoilijoita on moneen makuun, voisit kokeilla teosta, johon on koottu eri runoilijoiden tuotantoa. Sillä tavoin voit päästä itseäsi kiinnostavien kirjoittajien jäljille. Alla joitakin esimerkkejä tällaisista teoksista.
Uudempia ja jo pidempään vaikuttaneita kotimaisia runoilijoita:
Runo näytä hampaasi : suomalaista nykyrunoutta (WSOY 2004)
Tuoreempia kotimaisia kirjoittajia:
Uusi ääni : uuden runouden antologia (Otava 2006)
Perinteisempää suosikkirunoutta:
Tämän runon haluaisin kuulla 1-3 (Tammi)
Runoilijoita eri ajoilta ja eri puolilta maailmaa:
Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava 1991)
Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY 1967)
Nuoren Voiman Liiton ylläpitämiltä Sähköiset säkeet -...
Aivoriihessämme ehdotettiin tutustumista seuraavien kirjailijoiden tuotantoon:
- Maritta Lintula
- Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia
- Petri Tamminen
- Sari Malkamäki
- Rosa Liksom
- Anna Maria Mäki
- Laura Honkasalo: Lumen peittämä kahvila
- Ilkka Koivisto: Ovela lintubongari ja muita tarinoita
- Veikko Huovinen (Talvituristi)
- Mooses Mentula: Musta timantti
- Ilkka Ilmola: Moskun mailla (erätarinoita)
- Ralf Henriksson (hankinnassa, e-kirjana löytyy, samoin erähenkistä)
Lisätietoa kirjoista ja tekijöistä voi etsiä nettisivuilta Kirjasampo.fi ja Novelli.fi.
Jos näiden kirjailijoiden kirjoja ei lähikirjastostasi löydy, voit varata ne Helmet.fi -palvelussa. Espoossa varaukset ovat maksuttomia.
Kustantamojen kautta saat yhteyden...
Kansalliskirjaston kokoelmista on tähän mennessä digitoitu sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja pienpainatteita. Tietoa Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy täältä:
http://digi.lib.helsinki.fi/index.html
Yleisissä kirjastoissa digitoitua aineistoa on toistaiseksi vain vähän. Kirjasto Wikin verkkostrategiassa sanotaan näin:
"Yleisten kirjastojen digitointipanos on toistaiseksi ollut vähäinen ja näkyy lähinnä paikallisesti tärkeiden kulttuuriaineistojen digitoinnissa mm. Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa ja Seinäjoella. Kirjasto 10:ssä on pilottiprojektina digitoitu valikoima vanhoja levyjä, jotka ovat kuunneltavissa tai ladattavissa HelMet-kirjastojärjestelmän kautta."
http://wiki.kirjastot.fi/index.php/...
Omalta listalta ei monen varauksen tekeminen kerralla näyttäisi olevan mahdollista. Sen sijaan perinteisessä Helmet-haussa usean varauksen tekeminen samanaikaisesti on mahdollista, mikä ei sekään tosin onnistu ihan yhdellä napin painalluksella.
Kirjaudu Helmetissä ensin omiin tietoihisi sivun http://www.helmet.fi oikeassa yläkulmassa olevasta linkistä. Tämän jälkeen valitse painike Hae/varaa. Valitse perinteinen aineistohaku ja tee hakusi. Voit myös tallettaa hakusi klikkaamalla tallenna-painiketta, joka näkyy listan yläpuolella olevan hae-painikkeen perässä. Haku tallentuu näin omiin tietoihin ja listaa voi katsella ja siitä voi tehdä varauksia myös myöhemmin.
Valitse listasta haluamasi ruksaamalla ja klikkaa "merkityt koriin". Tämän...
Kirja on varmaankin Otavan maailmankartasto. Se vastaa kaikilta osin kuvaustasi. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1953. Uusia painoksia on otettu vuosina 1955, 1957, 1963 ja 1969. Vuoden 1957 (3.) painos on lainattavissa Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2046377__Sotavan%20maailma…
Kysymyksesi koskee varmaan Kauniaisten kirjastoa.
Siellä kopiokone on käytettävissä kirjaston aulassa lehtilukusalin aukioloaikoina. Tulostaa kaksipuolisia A4- ja A3-sivuja, sekä mustavalkoisina että värillisinä.
Helmet kirjastoissa on yhteiset kopiohinnat:
Alla luetellut maksut peritään niissä kirjastoissa, joiden palveluihin ko. tuotteet kuuluvat.
Itsepalvelukopio 0,40 € / sivu
Tuloste 0,40 € / sivu
Mikrofilmi- ja mikrokorttikopio 0,50 € / kpl
Kopiokalvo 0,50 € / kpl
Kopiot voi maksaa kirjaston tiskillä joko käteisellä tai maksukortilla.
Vanhimmat kuvien painoaihiot on luotu piirtämällä tai kaivertamalla puuhun, kupariin, silkille tai kiveen. Puupiirroksia on tehty jo 1300-luvun lopulta alkaen, eli jo ennen kirjapainotaidon keksimistä. Alla linkkejä eri menetelmien historiaan:
http://www.puupiirtajat.fi/puupiirroksen-historiaa/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvitus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Silkkipaino
https://www.kansallisgalleria.fi/wp-content/uploads/2014/04/Kirjoituksia-litografian-historiasta.pdf
Perusteellinen historiikki löytyy myös Lars-Eric Gardbergin kirjasta Savitaulusta laseriin: kirjapainotaidon historia (2011): luku 5: Painoaihiona puu, kupari, silkki tai kivi (s. 91-122). Suomalaisen julistetaiteen historiaa esittelee Helmiriitta Honkanen...
Helmet-verkkokirjastossa käyttäjätunnus on kirjastokortin numero ja salasana on kortin pin-koodi.
Kirjastokortin ja tunnusluvun voi tehdä vain kirjaston henkilökunta.
Voit ennakkorekisteröityä klikkaamalla "kirjaudu" ja sitten "rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi".
Kortin saat esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, passin tai ajokortin.
Kirjastokortin saa vain henkilö, jolla on osoite suomessa.
Ystävän muuttamista kauas käsitellään ainakin Veera Salmen lastenkirjassa Mauri ja vähä-älypuhelin sekä Libby Gleesonin kuvakirjassa Anni ja Lasse. Myös Paula Norosen lastenkirjassa Supermarsu tekee maalin ystävä muuttaa muualle.
Muuttamista käsitellään myös Katri Tapolan lastenkirjassa Väinämö ja näkymätön naapuri, Tuula Korolaisen lastenkirjassa Kuono lumessa, Kairi Lookin lastenkirjassa Piia Pikkuleipä muuttaa sekä Sharon Jenningsin kuvakirjassa Franklin saa vieraan.
Retkeilyyn liittyviä varustevuokraamoja löytää parhaiten hakemalla esimerkiksi Googlella käyttäen hakusanoja 'varustevuokraus retkeily'. Löytämänne listaus vuodelta 2021 on edelleen suurelta osin voimassa oleva, vain muutama linkki ei enää toiminut. Listauksen ulkopuolelta löytyy muun muassa seuraavat varustevuokraamot:https://polkunaturetours.com/varustevuokraus/https://www.haukkamaa-adventures.fi/varustevuokraushttps://www.vaekea.com/vuokraushttps://taigavire.fi/fi_FI/vuokravalineet
Kiitos ilmoituksesta. Palvelusta on lähetetty reklamaatio. Tällä hetkellä toimii ainoastaan kirjastossa. Toivottavasti ongelma saadaan hoidettua mahdollisimman pian. Palvelua kannattaa kokeilla
Näppäimistöä kutsutaan qwerty-näppäimistöksi ylärivin ensimmäisten kirjainnäppäinten järjestyksen mukaan. QWERTY-designin patentoi Milwaukeessa asunut sanomalehtitoimittaja ja painaja Christopher Sholes vuonna 1867 tai 1874 - eri lähteissä ilmoitetaan eri vuosiluku. Hän onnistui myymään kehitelmänsä yhdysvaltalaiselle Remingtonin kirjoituskonetehtaalle 1870-luvulla. Qwerty-järjestelmästä on olemassa useita kansallisia muunnelmia, esimerkiksi saksankielisten maiden Qwertz ja ranskalainen Azerty.
Näppäinsysteemistä ja sen historiasta on varsin hyvä selostus suomenkielisessä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/QWERTY
Vielä yksityiskohtaisemmin qwertyn historiasta kertoo englanninkielinen Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Qwerty
