Käytössämme olevista lähteistä ainoastaan Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja tuntee nimen Janni. Kirjan mukaan Janni on muunnos nimistä Johanna, Jane ja Jeannette sekä lyhentymä Jani- ja Janni-alkuisista nimistä, jotka palautuvat myös nimeen Johanna. Kantanimi Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen) on ns. Johanneksen sisarnimi.
tietoa nimistä voit hakea mm. myös seuraavista osoitteista: http://almanakka.helsinki.fi/teemmekal/kal.tiedot.html, http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu.htm, http://www.nicehouse.fi/frame7.htm ja http://www.helsinki.fi/lehdet/tiedevinkki/tv698.html.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy hyvä Riitta Erosen artikkeli vuodelta 2001 "Leikisti vai oikeasti?", jossa hän käsittelee juuri tätä pohtimaasi asiaa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/ajan_sana_%28…
Artikkelin mukaan muodin taustalla voi hyvinkin olla englannin kielestä tulleet vaikutteet (actually, really, definitely), jotka ovat levinneet televisiosarjojen kautta suomen kieleen.
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy aiheesta kirjallisuutta. Mikäli haluatte tietustella asiaa muista
kirjastoista, on alla joitakin yhteystietoja.
Sota-arkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.sota-arkisto.fi/framesij.html
Tornion kaupunginkirjaston kotisivu on osoitteessa:
http://www.tornio.fi/kirjasto/ , sieltä on myös linkki esim. Lapin maakuntakirjaston kokoelmiin. Voitte kokeilla esim. asiasanoja "sotavangit" "ensimmäinen maailmansota".
Maanpuolustuskorkeakoulun kokoelmiin ei pääse Internetin kautta, mutta heillä on sähköposti osoitteessa: paakirjasto@mpkk.fi
Puolustusvoimien tutkimuskeskuksen informaatikkoon saa yhteyden puh. 03-18153236
Olof Palmen hautajaisissa puhui mm. Ruotsin sosiaalidemokraattien nuorisojärjestön puheenjohtaja Anna Lindh. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/murha-teki-palmesta-kuolemattom…
Singer-ompelukoneiden sarjanumeroiden avulla valmistusvuoden voi tarkistaa alle linkatusta taulukosta. Kyseinen ompelukone on valmistettu vuonna 1894.
Singer Sewing Machine Serial Number Database:
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-no-prefix-serial-numbers.html
Pirjo Mannisesta on erittäin niukasti tietoa saatavissa. Tietoja ei löytynyt kirjailijamatrikkeleista. Ainoastaan Suomen kirjailijat 1945-1980 kertoo lyhyesti henkilötiedot ja tuotannon. Kyseisen kirjan löydät ainakin Vantaan kirjastojen käsikirjastoista.
Aleksi-tietokannasta löytyi yksi artikkeliviite:
Hämäläinen, Helena: Muistojen puutarhassa : vierailulla Pirjo ja Jaakko Mannisen asuttamassa Anni Swanin...(ET-lehti 1998:7, s.4-8). Muista tietokannoista (Linda, Arto) ei löyynyt mitään.
Suomen kirjailijat-kirjan mukaan Pirjo Manninen on ollut Suomen kansallisteatterin tiedottajana v. 1978, tosin saattaa olla jo eläkkeellä. Kannattaisiko ottaa kirjailijaan suoraan yhteyttä tai Kirjayhtymä- kustantamoon? Kirjojen osalta ainakin Vantaan...
Valitettavasti kirjastoaineistojen varaaminen etukäteen siten, että varaus astuisi voimaan vasta tietyn päivämäärän jälkeen, ei ainakaan toistaiseksi onnistu pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmässä. Järjestelmässä olisi tosin teoriassa tuollainenkin varausten kohdistamisvaihtoehto, mutta se on ilmeisesti havaittu vielä liian epäluotettavaksi, ja voi aiheuttaa teknisiä sekaannuksia varausten käsittelyyn, joten ominaisuutta ei ole voitu ottaa vielä käyttöön.
Aikatarkennuksena varauksiin voi toistaiseksi määritellä vain päivän, jonka jälkeen varausta ei enää tarvittaisi.
Varauksen voi tehdä myös puhelimitse, tai Internetin kautta helmet.fi -sivuilla, jos esim. ei pääsisi asioimaan kirjastossa vaikkapa lomamatkan aikana...
Hei!
Nyt näyttäisi siltä, että valitettavasti Kullervo Karjalaisen suomentamaa versiota Toreadorin laulusta/-aariasta ei löydy minkään kirjaston kokoelmasta.
Meiltä Turusta löytyy kyllä Kaj Chydeniuksen suomennettu libretto Bizetin oopperasta Carmen mistä kyseinen aaria on. Meiltä löytyy myös Tauno Pylkkäsen suomennos Pieni toivelaulukirja 2- nuottikirjasta sekä Pylkkäsen ja Toivo Muroman suomennos Suuri toivelaulukirja- sarjan osasta Toivotuimmat.
Finna.fi- haun (Carmen, Bizet) kautta löytyy mm. useita suomennettuja librettoja Suomen eri kirjastoista: https://www.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&lookfor=carmen+bizet&type=AllFields...
Tässä kirjallisuutta ja muutama internetistä löytyvät artikkeli aiheesta.
Kanninen, Katri: Tunne minut! : turva ja tunteet lapsen silmin (PS-kustannus 2012)
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012)
Pesästä lentoon : kirja lapsen kehityksestä kasvattajalle (WSOY 2003)
Pienet päivähoidossa : alle kolmivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen perusteita (WSOY 2001)
Piironen-Malmi, Ulla: Välittämisen pedagogiikka (Tammi 2008)
Sinkkonen, Jari: Lapsen puolesta (WSOY 2001, uud. painos 2012)
Väestöliiton Perheaikaa-sivustolla:
https://www.perheaikaa.fi/lapsi-perheessa/jutut/lapsen-maailma/ajankoht…
Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempainnetissä:
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_aloittaa_paivahoidon/
Jokaisessa Kirkes-kirjastossa (eli Mäntsälä, Kerava, Tuusula ja Järvenpää) voi lukea kirjaston asiakastietokoneilla ePress-palvelun lehtiä. Eli voitte käyttää ePress-palvelua kirjaston asiakaskoneella tai omalla laitteella kirjaston langattomassa verkossa kaikissa Kirkes-kirjastoissa. ePress-palvelusta löytyy suomalaisten sanomalehtien lisäksi näköisversioina joitakin ruotsalaisia sanomalehtiä sekä hieman norjalaisia sanomalehtiä.Myös E-kirjasto-palvelusta löytyy joitakin ulkomaisia lehtiä. E-kirjasto-palvelun lehtiä pystyy nykyään lukemaan myös tietokoneella: Kokeile E-kirjaston selainkäyttöliittymää! | Kansalliskirjasto E-kirjasto-palveluun rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella eli pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla....
Tietoa löytyy runsaastikin. Tässä muutama kirja:
- The Band Name Book / Noel Hudson (2008)
- A dictionary of rock and pop names : the rock and pop names encyclopedia from Aaliyah to ZZ Top / Mark Beech (2009)
Muutama tutkimuskin bändien nimistä on tehty:
- Ei nimi bändiä pahenna, jos ei bändi nimeään : kognitiiviskielitieteellinen kuvaus eteläpohjalaisten yhtyeiden nimistä ja nimien viesteistä / Anne Kulmala. (pro gradu, Jyväskylän yliopisto, 2006)
- Apocalypticaa stratovariuksella : tutkimus populaarimusiikin yhtyenimien ja genreajattelun yhteyksistä Soundi-lehden kautta / Ilari Hongisto. (sivulaudaturtyö, Turun yliopisto, 2004)
- Kuurna, Helmi ja Toveri : nimistön retroilmiöitä / Päivi Salo. (pro gradu, Helsingin yliopisto, 2007)
Tässä...
Kyseessä saattaisi olla Sydän (Cuore, 1984), kuusiosainen italialainen tv-sarja neljän pojan vaiheista lapsuuden kouluajoista ensimmäiseen maailmansotaan, joka esitettiin TV2:n ohjelmistossa alkaen 5.8.1986. Enrico (Laurent Malet) tapaa armeijassa kolme koulukaveriaan. Yhteiset muistot tarjoavat heille pakopaikan menneisyyteen. Sarjan ohjasi veteraaniohjaaja Luigi Comencini. Se pohjautuu väljästi Edmondo De Amicisin samannimiseen nuortenkirjaan, joka julkaistiin jo 1800-luvun lopulla "luomaan isänmaallista henkeä yhdistyvän Italian nuorisoon".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auea06dcc6-a42e-4da1-bd89-188da4f790ae
Runo on nimeltään Trubaduurin odotuspuhe ja se on kokoelmasta Huojuvat keulat, vuodelta 1946. Löytyy myös kokoelmasta Hellaakoski: Runot (1977), ISBN 9510082759, s.293.
Symphony No. 3 was premiered 25.9.1907. The concert was held in the festive hall of University of Helsinki. Jean Sibelius himself was conducting (the whole program was his music). The name of the orchestra was at that time "Helsingin filharmonisen seuran orkesteri", Orchestra of the Philharmonic Society of Helsinki.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Seinäjoen Mailajussit voitti mestaruuden elokuussa, 30.8.1987, https://areena.yle.fi/1-50107477. Jokinen menehtyi 27.11.1987. Kiveen hakatut -podcastsarjassa on jakso hänestä, https://areena.yle.fi/podcastit/1-2761674.
Helsingin yleisistä kirjastoista suurin yksittäinen kirjakokoelma löytyy Pasilan kirjastosta. Kirjaston avokokoelman lisäksi samoissa tiloissa sijaitsee myös kirjavaraston kokoelma.
Tieteellisistä kirjastoista suurin kokoelma on Kansalliskirjastossa.
