Puutarhaan rakennettavista koristealtaista on paljonkin tietoa. Useissa, ainakin suurimmissa puutarha-alan kirjoissa on rakennusohjeita. Tietoa ja hyviä rakennusohjeita on mm. Antti Riikosen ja Seppo Asikaisen teoksessa Suomalainen puutarhakäsikirja, joka on hankittu useimpiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Aiheesta on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita. Uusimpia lienevät Kodin Pellervon (2000, nro 4), Kotipuutarhan (2000, nro 7) ja Kotivinkin (2000, nro 4) artikkelit.
Kirjaston kirjoille määritellään kirjastossa yksi pääluokka, jonka perusteella kirjat ovat hyllyssä. Sen lisäksi voidaan lisätä lisäluokkia, joiden avulla ne tulevat luokalla haettaessa aineistorekisteristä esille.
Yleisissä kirjastoissa käytetään kymmenluokitusjärjestelmää (YKL), jossa mm. tuossa 99.1-luokassa on elämäkerroiksi luokitellut kirjat. Elämäkerroissa on puhtaasti elämäkerralliset teokset, mutta teosten sisältö saattaa olla lähellä esim. kaunokirjallisuutta. Silloin voidaan käyttää lisäluokkia. Tässä kirjassa on lisäluokkana kirjallisuudentutkimuksen luokka 86.95.
UDK-luokitusta käyttävät tieteelliset kirjastot, ja tässä nimenomaisessa kirjassa proosakirjallisuuden UDK-luokkaa 895 -3 on käytetty esim. tieteellisten...
Helmet-kirjastoissa on tätä kirjaa yhdeksän kappaletta. Kirjaan on neljä varausta, joista sinun varauksesi on ensimmäinen. Kirjoista kahdeksan on lainassa. Yhdeksäs on Töölön kirjaston kappale ja hyllyssä-tilassa tällä hetkellä. Töölön kirjasto on kuitenkin remontissa (avataan tämänhetkisen tiedon mukaan keväällä 2016) ja kiinni.
Osa Töölön kirjaston aineistosta kiertää muissa kirjastoissa, mutta suuri osa on pakattuna ja odottamassa remontin päättymistä. Töölön kirjaston kappale ei siis lähde varaajalle, vaan sinä saat varauksesi vasta, kun ensimmäinen tällä hetkellä lainassa oleva kirja palautuu lainaajalta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2084168__Stekniikan%20lask…
Hei
Kiitos kysymyksestä, johon vastauksena lähetän linkit seuraaviin Eduskunnan kirjaston lainsäädäntöhankkeiden tietopaketteihin. Tietopaketteihin on koottu tietoa lainvalmistelun vaiheista, kansainvälistä vertailua, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä uutisointia. Tietopaketteja päivitetään hankkeen edetessä kunnes ne on loppuun saatettu tai rauenneet.
Hankkeista ensimmäisenä Tietoyhteiskuntakaari, joka on loppuun saatettu. Tietoyhteiskuntakaaren myötä toteutettiin sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus.
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tietoyhteiskuntakaari.aspx
Seuraavat kaksi hanketta ovat vireillä.
EU:n tietosuojauudistuksen kansallinen...
Keravan kirjastosta kerrottiin, että tällä hetkellä lainaushistoria on käytössä, kun käyttää Keravan verkkokirjastoa. Kirkes-Finna-sivuston lainaushistoria on vasta kehitteillä. Sivustot löytyvät alta. Lainaushistoria on kuitenkin aina aktivoitava, eli se ei näytä lainoja, jotka on lainattu ennen sen käyttöönottoa.
https://kerava.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://kirkes.finna.fi/
Voisiko kyseessä olla Suomen muistiasiantuntijoiden julkaisema Miten turvaan tahtoni toteutumisen? Löysin sen Makupalat.fi:n kautta, https://www.makupalat.fi/fi/linkki/miten-turvaan-tahtoni-toteutumisen-o…
Virittäjä-lehden verkkosivuilta löytyy vuonna 1920 julkaistu kielitieteilijä T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. https://journal.fi/virittaja/issue/view/1946
Sen paikannimiluettelossa arvellaan utkun olevan muunnos alkuperäisestä sanasta: Utkujärvi, -joki Muonio, Utkusenjärvi Oulun p., Utkonaho Heinjoki, vrt. lpR uđke uusi t. I.utke tapa, elje.
https://journal.fi/virittaja/article/view/27779/43735
Savon Sanomat on mikrofilmeinä Kuopion kaupunginkirjastossa ja filmit ovat asiakkaiden käytettävissä pääkirjaston lukusalissa - artikkeleista voi tulostaa myös kopioita. Ajan lukulaitteelle voi varata kirjaston asiakaspalvelusta (p. 017 182 318). Mikrofilmejä lähetetään myös kaukolainaksi muualle Suomeen; kaukopalvelupyynnön voi tehdä oman kirjaston kautta.
Vuorolausunnan "Ammattileikki" on kirjoittanut Aino Öljymäki. Se sisältyy hänen kirjaansa "Iloa ja juhlaa. [1], esitystehtäviä koulun pienimmille" (WSOY, 1949; 3. painos 1957). Ammatit ovat leipuri, maamies, seppä, suutari, opettaja, lääkäri ja autonkuljettaja. Loppusäkeistöt lausuvat kaikki yhdessä. Esitys päättyy: "Omaakin onneas', yhteistä myös edistää taidolla tehty työs'."
Kirjastossamme olevista rahojen hintaoopaista ei löytynyt hinta-arviota kyseiselle kolikolle. Suomen numismaatikkoliitto ry: n sivuilta (osoite http://www.numismaatikko.fi) löytyy keskustelupalsta, jossa voi esitttää kysymyksiä rahojen hinnoista.
Helsingin Sanomat järjesti vuonna 2006 äänestyksen Suomen synkimmästä laulusta. Runoista en onnistunut vastaavaa äänestystä löytämään - Aamulehdestäkään.
Näistä lauluista äänestettiin: http://www.hs.fi/juttusarja/synkinlaulu/artikkeli/%C3%84%C3%A4nest%C3%A…
Kymmenen kärki:
http://www.hs.fi/juttusarja/synkinlaulu/artikkeli/Helismaan+teksti+vei+…
Hei!
Maan lapset-sarjan viides osa ilmestyy WSOY:n kirjasanomien 2/2002 mukaan suomeksi heinäkuussa 2002 nimellä Luolien suojatit. Suomentajina ovat Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä.
Help deskillä tarkoitetaan tukikeskusta tai paikkaa, josta käyttäjät saavat tukea päivittäisiin laitteiston tai ohjelmiston käyttöongelmiin. Tällaista toimintaa hoitaa mm. Sonera. Jos käytössäsi on internet, voit löytää useita vinkkejä osoitteesta www.evreka.fi hakusanalla help desk.
Helsingin kaupunginkirjastossa on teos Tourniaire, Francoise: The art of software support design and operation of support centers and help desks. Upper Daddle River, NJ, Prentice Hall, 1997. Help Desk Institute Nordic on julkaissut kirjan Aale Roos ja Pekka Systä: Help desk - asiakastuen käsikirja.(1998) Help Desk Instituten sivuilla http://www.dpmc.fi/hdi/ julkaistaan aiheeseen liittyviä tiedotteita.
Etsitty J. H. Erkon runo on nimeltään Viinanpolttajan sanat. Se on alun perin julkaistu Erkon kolmannessa Runoelmia-kokoelmassa vuonna 1876.
https://www.finna.fi/Record/doria.10024_100869
Helmet-sivun sanahakukin antaa valitettavasti tuloksena kovin pienen määrän viitteitä. Ilmeisesti sanaa Kotiäidit, joka on kuitenkin virallinen asiasana, ei ole juurikaan käytetty. Neuvoisinkin kääntymään elämäkertahyllyn puoleen, siellähän on useita kirjoja, jotka kuvaavat perhe-elämää 60- ja 70-luvuilla, joista osassa perheen äiti työskentelee kotona.
Varsinkin tietokirjallisuuden osalta neuvoisin Teitä ottamaan yhteyttä Yliopiston kirjastoon, http://www.helsinki.fi/kirjastot
Kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon hakusanoiksi Elina ja etunimet saat aiemmin annetut vastaukset, joissa kerrotaan myös nimen alkuperästä.
Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Millennium-palkintosta vastaa Ministeri Jaakko Iloniemi, (09) 6189 9426 email:jaakko.iloniemi@sitra.fi. Sitra Itämerentori 2, PL 160 00181 Helsinki Puhelin (09) 618 991 Faksi (09) 645 072. Sitran yhteystietosivut suomeksi http://www.sitra.fi/index_yhteystiedot.html ja myös englanniksi http://www.sitra.fi/english/index_contacts.html
Millenium-palkinto annetaan henkilölle, yhteisölle tai projektille tunnustuksena tulevaisuuteen suuntautuvasta, teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja.