Sukututkimusta varten kannattaa tutkia kirkonkirjoja, joita voi tutkia maakunta-arkistoissa ja kirkkoherranvirastoissa. Lisätietoa evankelis-luterilaisen kirkon verkkosivulla: https://evl.fi/tietoa-kirkosta/kirkko-ja-yhteiskunta/sukututkimus
Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen digitointiprojekti mahdollistaa arkistomateriaalin tutkimisen internetin välityksellä. Yhdistyksen verkkosivuilla on digitoituja rippi- ja muita kirkonkirjoja: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Suomen Sukutukimusseura tarjoaa vinkkejä sukututkimukseen: https://www.genealogia.fi/
Myös Kotiliesi-lehti on listannut verkkosivullaan ohjeita aloittelevalle sukutukijalle: https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/...
Nopeuden vaikutuksesta liikenteen päästöihin löytyy useita tutkimuksia. Tytti Kivirannan opinnäytetyössä Nopeusrajoitusten vaikutusten tarkastelu tieliikenteen hiilidioksidipäästöihin käytetään tutkimuskohteena valtatie 3:n moottoritieosuutta. Liitteiden taulukoista varsinkin löytyy tietoa päästöjen määristä eri nopeuksilla.
Aihetta käsitellään myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportissa Nopeusrajoitusten vaikutus liikenteen hiilidioksidipäästöihin, meluun, turvallisuuteen ja sujuvuuteen (57/2021), joka tarkastelee vaikutuksia Helsingin, Lahden, Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen keskeisellä tieverkolla.
Salasanan palauttaminen voi tapahtua vain Vaskin verkkokirjastosta https://vaski.finna.fi/ klikkaamalla kirjautumisnäkymän linkkiä
Tunnusluku unohtunut : täytä allaolevat kentät
Kirjasto:
Vaski-kirjastot
Kirjastokortin tunnus:
Sähköposti:
Tämä lähettää palautuslinkin antamaasi sähköpostiosoitteseen.
Kirjasto ei näe tallennettua salasanaa.
terveisin Uudenkaupungin pääkirjasto
Varmaa vastausta en pysty antamaan, mistä kansanperinteessä käytetyt nimitykset hauen pään luille löytyy, mutta jossain alla olevista teoksista ne voisivat olla.Satu Apo & Saima-Liisa Laatunen: Veden viljaa (Kalevalaseuran vuosikirja 56) https://finna.fi/Record/outi.38661?sid=4863326209Marita Råman: Mulurautunen : ruutanalliset säkeet https://finna.fi/Record/eepos.1946988?sid=4863327676U. T. Sirelius: Suomalaisten kalastus https://finna.fi/Record/erkki.42300?sid=4863332353
Suomalaisista kirjastoista nuottikirjaa ei löydy, mutta ainakin Tanskasta se löytyy. Nuotit ovat kahdessa osassa, eli siitä on julkaistu osat 1 ja 2.
Voit saada kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Tieto tuntuu olevan hyvin piilossa, olemme etsineet HAM:in julkiset veistokset palvelusta Julkiset veistokset https://www.hamhelsinki.fi/veistokset/, Löytöretki muistomerkeille : pääkaupunkiseudun julkiset teokset -oppaasta sekä arkkitehti Taucheria koskevista teoksista.
Aalto-yliopistosta tietoa ei löytynyt. Sieltä sain tällaisen vastauksen: Huutokonttorin seinän reliefin tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt Aalto-yliopioston kokoelmien avulla. Julkisten taideteosten luettelotkin sivuuttavat täysin tämän reliefin.
Kannattaisi varmaan kääntyä Helsingin kaupunginmuseon puoleen. Ehkä pitäisi selvittää, kuka on ollut Huutokonttorin rakennuttaja ja omistaja silloin, kun reliefin seinään sijoittamisesta on tehty päätös. Onko rakennuttaja...
Kysyjä löysikin itse vastauksen: Kyseessä on Matti Eskon Onko haavetta kaikki vuodelta 1970, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=3e7a49f3-06fa-4379-b0a6-0fc3…
Henning Mankellin teos Den orolige mannen ilmestyi vuonna 2009 Leopard-kustantamolta.
Päivi Kivelän suomennos Rauhaton mies ilmestyi vielä samana vuonna.
https://regina.kb.se/primo-explore/search?vid=46KBS_VU&lang=sv_SE
https://libris.kb.se/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4111666
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
Sanat löytyvät teoksesta teoksesta Tässä taivas, tässä maa : rakkauslaulujaTässä taivas, tässä maa : rakkauslauluja | Helmet-kirjastot | helmet.fiAale Tynni on suomentanut kyseisen tekstin. Alkuperäinen ranskankielinen teksti on belgialaisen laulaja-lauluntekijä Jacques Brelin tuotos.
Työterveyslaitoksen tietopalvelusta löytyy seuraava video:
Salmisen painajainen, käsikirjoittajat Tyni, Kristiina - Tyni, Kari, Tampere 1998 (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto)
Videon voi tilata esim. meidän kauttamme kaukolainaksi, toimitusmaksu on 50 mk. Muiden kirjastojen kokoelmista en mitään vastaavaa löytänyt, tosin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteistietokannassa näytti tänään olevan teknisiä ongelmia eikä haku onnistunut. Mikäli video löytyisi heidän kokoelmistaan, voisit säästää kustannuksissa! Voit itsekin tarkistaa tilanteen Plussasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/, sitten kun tietokanta taas toimii ongelmitta.
Valitettavasti kirjaa on ollut pääkaupunkiseudun kirjastoissa ainoastaan yksi kappale ja se on kadonnut. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmiinkaan sitä ei kuulu. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta voitte tilata sen Jyväskylän tai Oulun yliopistojen kirjastoista. Lisätietoa kaukopalvelusta osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ ja kaukopalvelulomake osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp Voitte myös halutessanne täyttää kaukopalvelulomakkeen jossakin kirjastossa virkailijan kanssa.
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
Kuopion yliopistossa on ilm. vuonna 2000 Tiina Kirmasen väitöskirja Lapsi ja pelko: sosiaalipsykologinen tutkimus 5-6-vuotiaiden lasten peloista ja pelon hallinnasta. Vuonna 1995 Kuopion yliopiston julkaisissa ilm. Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa: 5-12-vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus. Molemmat on saatavissa Lapin yliopiston kirjastossa. - Lisäksi kirjastoissa käytettävissä olevasta Arto-tietokannasta voi hakea esim.hammaslääkäripelosta tms. spesifimmästä pelosta.
Tällä hetkellä Helsingin opetusviraston ja Helsingin kaupunginkirjaston Stadinetti-palvelu tarjoaa mahdollisuuden käyttää langatota eli WLAN-yhteyttä Kirjasto 10:ssä. Lisäksi Arabianrannan kirjastossa tarjotaan uuden sukupolven WLAN-alueet. WLAN-alueet sijaitsevat Aralis-kirjastokeskuksessa ja sen yhteydessä toimivassa ravintolassa ja kahvilassa sekä Portaali Business Park:n ravintola Hestiassa ja sen oleskelutiloissa.
Lisäksi kohtaamispaikka@lasipalatsi tarjoaa LAN- ja WLAN-yhteyksiä. Asiakkaat voivat tuoda omat kannettavat tietokoneensa, ja yhdistää ne nettiin, ilman salasanoja. Yhteydet ovat DHCP-yhteyksiä, joten niiden pitäisi toimia plug- & play-hengessä.
Yhteystiedot: kohtaamispaikka@lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, 2. krs,...
Ainakin Suomalaisen kirjakaupan useat myymälät ja Wulffinkulman Helsingin myymälä näyttävän myyvän erivärisiä kuitukärkikyniä. Paksuutta ei ilmoituksessa näkynyt.
Hei,
uskoisin, että saat apua Suomen sukututkimusseuran inernet-sivulla olevasta HisKi-kirkonkirjaluettelosta:
http://www.genealogia.fi/historia/
HisKin käytöstä on sivulla myös hyvät ohjeet.
