Frances Vestin häs written the following books:
Hej buss! 1965
Min vän trottoar (a story) 1966
Handbok i barnindoktrinering 1969
Mummel: en ny människa 1970
I didn't find any books of her in english in the Library of congress online catalog.
Osoite on Salzberger Vorstadt 15 (aikaisemmin Salzberger Vorstadt 219). Kolmikerroksinen kellertävä talo on ilmeisesti asuinkäytössä. Ainakaan se ei ole mikään museo, eikä sitä ole merkitty millään muistolaatalla. Talon edustalle, kadulle on kuitenkin pystytetty fasismin uhrien muistokivi.
Kuvia Braunau am innistä ja Hitlerin syntymätalosta: http://www.scrapbookpages.com/BraunauAmInn/index.html
ja kaupungin kotisivut: http://www.braunau.at/
Saima Harmajan runo Syysmetsässä sisältyy äänitteeseen Huhtikuu, jolla Ritva-Liisa Elivuo esittää runot. Saima Harmajan tuotanto on jo tekijänoikeusvapaata. Äänitteen käyttöoikeuksista voitte olla yhteydessä äänitteen julkaisijaan Finore Oy:hyn.
Ääänite kuuluu kirjastoalueenne kokoelmiin, joten voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne lainattavaksi.
Finna https://finna.fi/
Finore Oy https://www.finore.fi/
Suosittelen, että soitat kirjastoon. Voit valita minkä tahansa Helmet-kirjaston. Varaudu kertomaan puhelimessa kirjastokorttisi numero. Jos kirjasta on yksikin varaus, sitä ei voi varata Helmetin kautta. Me virkailijat voimme tarkistaa tilanteen ja ohittaa varauksen, jos kirjan kappaleita on vapaana. Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet.fi-sivulta.
Voit ottaa kirjastoon yhteyttä myös Helmet-sivun chatpalvelun kautta. Kerro myös chatissa kirjastokorttisi numero. Ei muita henkilötietoja.
Erakko-niminen runo löytyy useammaltakin suomalaiselta naiskirjailijalta seuraavista teoksista:
L. Onerva, Etsin suurta tulta
Anna-Maija Raittila, Valitut runot
Mirkka Rekola, Virran molemmin puolin
Matti Eskon esittämän kappaleen 'Nauti ja elä' on sanoittanut ja säveltänyt Hannu Karjalainen. Kansalliskirjaston tiedoista ei löydy kyseisen säveltäjän tämän kappaleen julkaisua nuottina, joten todennäköisesti kappaleesta ei ole tehty kustannussopimusta eikä sitä ole julkaistu nuottina.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/AuthorityReco…
Jos kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön langattomia WLAN internet-yhteyksiä, he voivat sen avulla luoda yhteyden internetiin omalta tietokoneeltaan kirjastossa. Tämä on mahdollista kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Tietokoneeseen tulee olla asennettuna langaton verkkokortti. Käyttöön tarvitaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Verkkoon mahtuu kyllä mukaan. Ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/wlan/
Tarkempia ohjeita yhteyden käytöstä löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/bfe28c67-91f9-49f9-b5df-aecdcf3c3258.aspx
Kiitos hyvästä kehittämisehdotuksesta! Aihehaku sanastosta sisältää kaikki asiasanat, joita vastaajat ovat kysymys/vastausparien kuvailussa käyttäneet ja toimii haun tavoin. Lukijoiden vihjeet tulisi liittää tähän hakutulokseen. Kirjastot.fi:ssä on tällä hetkellä menossa Kaunokirjallisuus-projekti, jossa rakennetaan kokonaisuutta, josta löytyisi kaunokirjallisuuden kuvailua, arvosteluja ja asiasanoituksia. Yhteys siihen olisi mahdollista ja hyväkin rakentaa. Sen lisäksi täytyisi kuitenkin saada jotenkin lukijoiden vihjeet tietokirjallisuudesta rakennettua tuohon tulokseen. Tällä hetkellä lukijoiden kommentointi on olemassa joka vastauksessa, mutta hakua ei ole vielä kommentteihin rakennettu, koska ne ovat olleet käytössä vasta vuoden...
Kyllä, pyrimme löytämään vastauksen kaikkiin asiallisiin kysymyksiin. Vastaajat ovat kirjastoammattilaisia, joten esim. lääketieteellisiin pulmiin, lakiongelmiin tms. ei palvelun kautta voi saada muita vastauksia kuin viitteitä alan kirjallisuuteen.
Jos lainasitte teokset lainausautomaatilla voi olla että säde ei lukenutkaan viivakoodia, siinä tapauksessa ette saaneet kuittiakaan niistä lainoista joita säde ei lukenut. Jos virkailija avusti lainojen rekisteröinnissä voi olla että virkailijalle tapahtui inhimillinen erehdys, mutta silloinkaan ette ole saaneet kuittia rekisteröimättömistä lainoista.
Jos kuitin mukaan olette lainanneet teokset, jotka eivät enää näy lainoina asiakastiedoissa vaikka lainat yhä ovat teillä, se olisi yllättävää. Semmoisesta virheestä lainausjärjestelmässämme en ole aiemmin kuullut.
Pyydämme ottamaan yhteyden lähikirjastoon jotta teillä olevat teokset saadaan rekisteröityä lainoiksi.
Vaihdoin viestiasetuksiasi niin, että tekstiviestin sijaan saat saapumisilmoituksen sähköpostiosoitteeseen, josta tämä kysymyksesi tuli. Jos tämä ei käy niin ottaisitko vielä yhteyttä.
Suomessa Turtles-sarjaa on esitetty Kolmoskanavalla vuosina 1990-1993 ja PTV4:llä vuosina 1992–1997. Kannattaisiko lähettää toive jollekin televisiokanavalle sen uudelleen esittämiseksi? Alla Wikipedian luettelo sarjan tuotantokausista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_televisiosarjan_Turtles_%E2%80%93_mutanttikilpikonnat_jaksoista
Vaikea sanoa, miksi sarjaa ei ole julkaistu DVD-muodossa Suomessa. Esityskiellosta USA:ssa ei löytynyt tietoa.
Kansalliskirjaston lukusaliin tilatusta aineistosta saa ottaa valokopioita tietyin rajoituksin. Kirjaston jäljennepalvelu valmistaa tilauksesta valokopioita ja tarjoaa mahdollisuuden itsepalvelukopiointiin silloin, kun kokoelmien käyttösäännöt ja aineiston kunto sen sallivat.
Omalla kameralla voi ottaa aineistosta valokuvia, jos se tapahtuu muita asiakkaita häiritsemättä ja aineistoa vahingoittamatta.
Teidän kannattaa tarkistaa vielä Kansalliskirjastosta, onko ko. teoksen suhteen joitain rajoituksia kopioinnille tai kuvaamiselle.
Kansalliskirjaston yleisneuvonta:
kk-palvelu (at) helsinki.fi
puhelin (09) 191 23196
Asiakaspalvelut: kk-palvelu(at)helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/valokuvaam…
http://www....
Ilman muuta tilanne on huomattu. Linux-kirjoja hankitaan jatkuvasti lisää, sillä uusia teoksia ilmestyy koko ajan. V. 1998-1999 hankittiin Helsingin kaupunginkirjastoon kuusi suomenkielistä nimekettä, yhteensä 86 kappaletta, joista tosiaan montakaan ei ole vapaana. Lisäksi hankittiin kirjoja muilla kielillä.
Kirjasto ei ole pysynyt aivan kysynnän kasvun perässä. Niin käy aina kun jokin aihe tai kirja saa yhtäkkiä suuren suosion. Kirjastot tekevät ylimääräisiä tilauksia, kun huomaavat varausjonojen kasvavan. Muuten, myös kirjaston www-palvelimella on Linux-käyttöjärjestelmä.
Vuosina 1999 ja 2000 ilmestyneitä Linux-kirjoja kirjaston kokoelmissa ovat mm.:
Linux man-sivut & järjestelmänhallinta (2000); Hedemalm, Gunvald: Linux handboken (...
Monihaussa ei ollut Porin uutta aineistotietokannan osoitetta. Se on nyt päivitetty ja Porin aineiston pitäisi löytyä monihaussa, https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Perintökaaressa (40/1966) säädetty perintöoikeudesta:
"2 luku.
Sukulaisten perintöoikeudesta.
1 §.
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan." https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650040
Perimys etenee parenteeleittain eli perillisryhmittäin. Parenteeleja on kolme. Ensimmäiseen kuuluvat rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä. Tässä parenteelissa on rajaton sijaantulo-oikeus, eli kuolleen perillisen sijaan tulevat hänen rintaperilliset. Toiseen parenteeliin kuuluvat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä eli perittävän sisarukset ja puolisisarukset. Myös tässä...
Verkosta löytyy luettelo, johon on koottu kaikki Jyväskylän kaupunginkirjaston eri toimipisteisiin tilatut sanoma- ja aikakauslehdet. Siitä voi helposti tarkistaa vain pääkirjastoon tulevat lehdet:
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet/lehtiluettelo .
Suomen Heraldinen Seura ylläpitää vaakunarekisteriä. Jos kuoronne standaari on aikoinaan sinne rekisteröity, niin saatte ilmeisesti tarvittavat tiedot sieltä.
http://www.heraldica.fi/Toiminta/Rekisteri/rekisteri.htm
Suomen Heraldiseen Seuraan kannattaa ottaa yhteyttä standaariin liittyvissä kysymyksissä ja myös uuden suunnittelussa.
http://www.heraldica.fi/Etusivut/suomi.htm
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
Jari P. Havia ja Pentti J. Mäntynen, Liputusopas - tietoa liputuksesta ja lipuista, 1998
Heraldiikan opas (toim. Kimmo Kara), 1998
Olof Eriksson, Heraldiikka ja symbolit. Opas heraldisten tunnusten muotoilun perusteisiin, 1982
Kimmo Kara, Vaakunaselitys. Opastusta vaakunaselityksen laadintaan, 2010
Sederholmin vuonna 1757 valmistunut talo on Helsingin varsinaisen kantakaupungin vanhin säilynyt kivitalo. Suomenlinnassa on useitakin vanhempia rakennuksia, koska sen linnoitustyöt aloitettiin jo v. 1748.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Helsingin_vanhimmista_rakennuksis…
Suomenlinnan ja myös koko Helsingin vanhin varsinaisista linnoitusrakennuksista erillään sijaitseva hyötyrakennus on ns. Paikallismajurin talo, joka rakennettiin v. 1753-1756.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paikallismajurin_talo
Ks. myös Suomenlinnan rakennusten historia / [toimituskunta: Pekka Kärki .. et al.] Helsinki : Museovirasto, Suomenlinnan hoitokunta, 1997.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1100699__Ssuomenlinnan%20r…
