Karl von Gerdten menehtyi 22.6.1908. Pormestarin virka julistettiin haettavaksi 13.7.1908. Kuulutus avoimesta virasta julkaistiin esimerkiksi Helsingin Sanomissa 18.7.1908. Maistraatin puolesta ilmoituksen lehteen toimitti "R.F. Wrede Vt."
27.8.1908 kertoivat useat sanomalehdet, että Heinolan pormestarin virkaa toistaiseksi hoitamaan valittiin varatuomari S.V. Cornér (Vilho Cornér).
12.9.1908 uutisoi Heinolan Sanomat Pekka Zimmermannin saaneen suurimman äänimäärän pormestarinvaalissa. Lehden samalla sivulla Heinolan kaupunginvaltuuston kokouksesta mainittiin mm. seuraavaa: "Kuvernöörin tiedusteluun parooni R.F. Wreden nimityksestä kaupungin pormestarin viran hoitajaksi päätti valtuusto vastata, että hra parooni Wrede on ollut...
Hei,
Ota ystävällisesti ensin yhteyttä Iisalmen Sanomien toimitukseen, puh. 017-83511 tai säköpostiin toimitus@iisalmensanomat.fi. Kysy haluamaasi lehteä tai kopiota suoraan heiltä.Jos tämä tie ei onnistu, niin toimi seuraavasti.
Ota yhteyttä Iisalmen kaupunginkirjastoon, puh. 017-2723500 neuvonta tai sähköpostitse iisalmi.kirjasto@iisalmi.fi.
Voit myös ensimmäisen vaihtoehdon jälkeen olla yhteydessä kirjastoomme, jolloin asia kulkee kaukolainana kauttamme.
Ystävällisesti
Kemin kaupunginkirjasto/Leena Pitkänen, osastonjohtaja
Kukaan vastaajistamme ei tuntunut muistavan etsimääsi, mutta välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Unohtuneet-niminen kappale löytyy Veli-Matti Järvenpään levyltä Pitkä hehku (1995). Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut J. Karjalainen.
"Sua muistin jääkukkasin" puolestaan löytyy Mika Sundqvistin levyltä Kuuhulluus (2003). Sävellys on ulkomainen, mutta suomenkielisen tekstin teki J. Karjalainen.
Pitkä hehku: https://outi.finna.fi/Record/outi.302025#componentparts
Kuuhulluus: https://outi.finna.fi/Record/outi.1239392?checkRoute=1
Ratkaisu: Sähköpostiosoitteen vaihtaminen onnistuu paikan päällä lähimmässä kirjastossa, kun esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Samalla voit tietenkin vaihtaa myös salasanasi.
Helsingin kaupunginkirjastossa oli v. 2004 hieman yli 7 miljoonaa kävijää. Asukaslukuun suhteutettuna kirjastokäyntejä oli 12,5 per asukas. Kaikki Helsingin kaupunginkirjaston tilastotiedot löytyvät oheisesta osoitteesta: http://tilastot.kirjastot.fi/Default.aspx?pageId=Statistics/Default&Sta…
Viime vuoden (v. 2005) tilastoja ei ole vielä julkistettu, mutta kävijämäärät ovat hieman laskeneet edellisvuodesta. Nykyisin kirjaston verkkoasioinnit (esim. HelMet)lasketaan kirjastokäynteihin. Nämä käynnit nousevat joka vuosi.
Kävijämäärät eri kirjastoissa tietnkin vaihtelevat kovasti kirjaston koon ja sijainnin mukaan. Kuukaudessa kävijöitä on keskikokoisessa kirjastossa 15-20 000 ja isossa kirjastossa jopa 40 000.
Helsingin...
Hei,
Näytelmä alkaa Theseuksen repliikillä. Alkusanat riippuvat käännöksestä:
Paavo Cajanderin klassinen käännös Kesäyön unelma (1885):
"Hippolyta, jo rientäin lähestyypi
Hääiltaamme; viel uuteen kuuhun neljä
Ilonpäivää on; mut voi, kuin vitkaan kuluu
Tuo vanha kuu! Se halujani ehkää
Kuin leski emintimä, joka syöpi
Ikänsä poikapuolen perinnöitä!"
Yrjö Jylhän käännös Kesäyön unelma (1955) alkaa:
"Pian, armain Hippolyta, jo joutuu
häähetkemme : vain neljä onnen päivää
on uuteen kuuhun. Mut niin vitkaan kuluu
kuu vanha, pyyteitäni viivyttäen
kuin äitipuoli, joka leskenvuosin
syö kauan perintöjä nuoren miehen!"
Lauri Siparin Kesäyön uni -käännös (1989):
"Kaunis Hippolyta,
häämme lähestyvät nopeasti;
enää...
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Paikka tosiaan löytyy Lieksasta Kivivaaran suunnilta, tosin nimi on monikkomuodossa Pitkän-Partasen selkoset. Koordinaatit ovat: N=7052323.579, E=663921.121. Tässä karttalinkki: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7052323.579&e=663921.121&title=Pitk%C3%A4n-Partasen%20selkoset&desc=&zoom=5&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-zValitettavasti en onnistunut löytämään tietoa nimen alkuperästä, vaikka kyselin asiasta myös paikallisessa Facebook-ryhmässä.
Kyseinen laulu on nimeltään Raastuvan penkillä ja laulu on suosittu teekkareiden lauluilloissa.Kappaleen nuotti löytyy esimerkiksi Helsingin kirjastoista Sellon musiikkiosasto ja tikkurilan musiikkivarasto, joten tätä kautta voit tarkistaa laulun sanat.Netistä kun etsin tietoa laulusta, niin useammassa lähteessä kappale mainittiin lauluna, jossa vaihtuu kieli kesken kappaleen.Löysin tallaiset sanat:"Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa.Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa-ra-ra-ra,Veera se vapisi ja penkki se natisija orkar du inte mera-ra-ra-ra.Veera se vapisi ja penkki sen natisija orkar du inte mera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera-...
Lihatiedotus-sivuston mukaan porsaan kyljykset leikataan porsaan luullisesta kyljysselästä. Tomahawk "eli inkkaripihvi on iso, noin kilon painoinen naudan kyljys, johon on jätetty pitkä luu." T-luupihvi taas on "naudan 2-6 sentin paksuiseksi viipaleeksi leikattua fileeselkää, jossa on mukana sisä- ja ulkofileetä." Lisää tietoa Lihatiedotuksen sivuilta:
Possu - Lihatiedotus
Pieni pihvisanasto - Lihatiedotus
Nauta - Lihatiedotus
Charles Dickensin tuotanto on laaja ja hänestä on myös kirjoitettu monia teoksia. Kannattaa tutustua ainakin Vappu Roosin teokseen Dantesta Dickensiin: maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja (1962) ja Kansojen kirjallisuus, osa 8 (1976) -teokseen. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös englanninkielinen video: Charles Dickens: a biographical introduction on video. Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kohdasta Haku
voit itse tarkastella Dickensin tuotantoa (tekijä=Dickens, Charles, aineistolaji=kirja, kieli=suomi ja Kirjasto=Tampereen kaupunginkirjasto) ja saat tulokseksi 65 teosta. Asiasanalla Dickens, Charles ja rajaamalla vastaavasti kirjoihin, suomen kieleen ja Tampereen kaupunginkirjastoon tulee...
Suomen etymologinen sanakirja pitää termin lähtökohtana englanninkielistä sanaa "brutalism", jolla on juurensa latinan kielessä.Ruotsissa termiä "nybrutalism" käytti arkkitehti Hans Asplund jo vuonna 1950. Näyttäisi, että tätä kautta käsite levisi myös englanninkieliseen arkkitehtuurisanastoon (new brutalism).Tässä kontekstissa sana "brutalismi" saattaa olla myös johdos, viimeistelemätöntä betonia tarkoittavasta, ranskankielisestä ilmauksesta "béton brut", jota ilmeisesti arkkitehti Le Corbusier käytti ensikerran vuonna 1952.Lähteet ja lisää tietoa:Suomen etymologinen sanakirja - (betoni)brutalismiA Brief Introduction to Brutalism Loved and loathed, revered and reviled: Brutalism remains one of the most controversial and misunderstood...
Claes Andersson ei muista julkaistun runoa nimellä ”Etikettejä vammaisille”. Voisiko kyseessä olla runo ”Kraepelinin muistolle” kokoelmassa Runoja meren pohjalta (s. 67)?
Lainat voi myös uusia soittamalla kirjastoon ja kertomalla kirjastokortin numeron, jos omatoiminen helmet-uusiminen ei syystä tai toisesta onnistu. Olen nyt poikkeuksellisesti uusinut lainasi ilman kortin numeroa. Kaikkien lainojen uusi eräpäivä on 29.6. Hyvää matkaa!
Tietoja saattaa löytää Siirtokarjalaisen tie -nimisestä henkilöhakemistosta, joka löytyy Turun kaupunginkirjastosta. Kirjasarja on 4-osainen ja siinä on mukana erillinen osoiteluettelo vuoden 1970-1971 asuinpaikkojen mukaan.
Mikäli etsimäsi henkilöt ovat antaneet tuohon kirjasarjaan tietojaan, sieltä saattaa löytyä lähtöpaikkakunta ja kaikki sotien aikaiset evakkopaikkakunnat.
Kirjallisuutta:
Siirtokarjalaisten tie. I-IV. Turku : Nyky-Karjala, 1970.
Siirtokarjalaisten tie: osoitehakemisto Turku : Nyky-Karjala, 1971.
Kansallisarkiston verkkopalveluihin kuuluu Karjala-tietokanta, johon on tallennettu luovutetun Karjalan seurakuntien kirkonkirjoista koottuja henkilötietoja 1600-luvulta alkaen. Nimi- ja asuinpaikkatietojen lisäksi voi etsiä...
Opinnäytteitä löytyy parhaiten oppilaitoskirjastojen tietokannoista (Rovaniemen amkin opinnäytteet http://kaarnikka.amkit.fi/, Kemi-Tornion amkin http://kaisla.amkit.fi/, Lapin yliopiston opinnäytteet
http://www.ulapland.fi/?deptid=17723). Lapin maakuntakirjaston Lappi-osastolle hankitaan jonkin verran opinnäytteitä ja ne löytyvät mm. Lapponica-tietokannasta
http://www.lapponica.net. Opinnäytteitä voi hakea esim. sanoilla opinnäyte, gradu,, väitöskirja.
Kontrolloiva johtaminen ei ole virallinen asiasana, joten sillä hakemalla ei teoksia löydy Heili-kirjastoista. Johtamisen asiasanat löytyvät Fintosta (suomalainen asiasanasto) https://finto.fi/ysa/fi/page/Y105031 josta voisit katsella parhaiten tarpeeseesi sopivaa. Ehkä syväjohtaminen -asiasanalla voisi lähteä alkuun, sillä löytyy jo ainakin muutamia johtamisen teoksia, esimerkiksi Vesa Nissisen ja Harri Hietikon kirjoja.
