Kuukausiaiheisia runoja ja loruja löytyy esimerkiksi teoksista
Koulun juhlat (1982) sekä Pieni aarreaitta III: Runoaitta (1994), mutta valitettavasti ei kyselemääsi versiota.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistot löytyvät osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Haku kannattaa tehdä asiasanahaulla ja käyttää asiasanoja: portugali matkaoppaat. Kun kirja on hyllyssä, sen voi tilata puhelimitse omaan lähikirjastoon, kirjastojen yhteystiedot osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Haku antoi mm. seuraavia teoksia:
Spain & Portugal including Morocco 2002
Julkaisutiedot: London, Macmillan, 2002
Western Europe
Julkaisutiedot: Melbourne, Lonely Planet, 2001
Jepson, Tim
Portugal
Julkaisutiedot: Basingstoke, AA, cop. 2001
Ervi, Heli
Portugali löytöretkeilijäin maa
Julkaisutiedot: Helsinki, Tammi, 2001
Wilkinson, Julia
Nimeke: Portugal
Julkaisutiedot: Hawthorn, Lonely Planet, 2001
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat aihetta käsittelevät tai sivuavat teokset:
Nissinen, Elina: Mereen haudattu unelma, Podunk 2009.
Laine-Puhakainen, Teresa: Liian lyhyt elämä: kirja surusta ja hiljaisuudesta, Atena 2007.
Keskenmeno: yli 40 tositarinaa / koonnut Kerttu Lähteenmäki, Tositarinat 2005.
Järvi, Ulla: Syntymätön: tietoa ja kokemuksia keskenmenosta, Kirjapaja 2007.
Yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi mm. teologisessa tiedekunnassa tehty tutkielma, joka käsittelee perinataalikuolemaa:
Siljander, Anna Maria: Kuin pyhään huoneeseen astuisi: haastattelututkimus sairaalasielunhoitajien käsityksistä ja kokemuksista perinataalikuolemasta, Helsingin yliopisto 2005.
Myös seuraava englanninkielinen...
Vihdin kunnankirjastosta eikä Lukki-kirjastokimpastamme löydy kyseistä kirjaa. Voit jättää kirjastossa kirjasta kaukolainapyynnön, jolloin kirja tilataan aluueemme kirjastoissa 5 euron maksulla sinulle kaukolainaksi jostain toisesta Suomen kirjastosta. Tai jos sinulla on mahdollisuus, voit lainata kirjaa itse eri kaupungin-, yliopisto- tai ammattikorkeakoulukirjastoista. Kirjan löytyvyyttä Suomen eri kirjastoista voit tarkistaa esim. Frank-monihaulla osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta (http://www.kopiosto.fi/fi_FI/ ) kerrottiin, että karttoihin pätevät samat tekijänoikeussäännökset kuin muihinkin teoksiin. Eli tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Näinhän tämän kartan kohdalla voi hyvinkin olla, mutta varmasti sitä ei voi tietää. Karttaa käytettäessä on tietysti myös lähde mainittava.
Eli valitettavasti pitäisi löytää tiedot kartasta ennen sen käyttöä.
Eteläisen Suomen tai Uudenmaan ruokaperinteestä löytyy tietoa esim. seuraavista kirjoista:
-Uusmaalaista ruokaperinnettä, koonnuut Raija Huttu
-Suomen pitäjäruoat, toim. Jaakko Kolmonen
-Uusimaa a la carte: ruokakirja
-Itä-Uusimaa - Östra Nyland a la carte
Myös esim. Finfood - Suomen Ruokatieto ry:n internetsivuilla on tietoa:
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/80042A2B7B9A1E21C2256F3A004692… ja
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/0B1E13B82C359627C2256F3A0043C3…
Täsmällistä tietoa Suomessa julkaistuista lasten ja nuorten äänikirjoista ei ole, mutta prosentuaalisesti niiden osuus julkaistuista kirjoista on hyvin pieni. Kustannusosakeyhtiö Otavasta kerrottiin, että esim. tänä keväänä Otava julkaisee kymmenen lasten äänikirjaa. Kustannusyhtiöt WSOY, Tammi ja Otava ovat tehneet yhteistyötäkin markkinoidakseen äänikirjoja, mutta niiden myynti on siksi pientä, ettei niitä ainakaan lähiaikoina olla julkaisemassa kovin paljon.
Sodan aikaisista viihdytysjoukoista löytyy muutamia kirjoja. Viljo Korpelan kirjassa Niin se on poijaat (WSOY, 1991) on yksi luku sirkustoiminnasta sodan aikana otsikolla Tivoli sotatoimi-alueella. Sodan ajan viihdytyskiertueista kertoo Maarit Niiniluoto kirjassaan On elon retki näin ( Karisto, 1994) ja vääpeli Ryhmystä löytyy Heikki Eteläpään kirja Jees teatteria- sanoi vääpeli Ryhmy: sotateatterit 1941-1944 ( Edita,2002). Einari Kukkonen on kirjoittanut sota-ajan iskel-mästä kirjoissaan Äänisen aallot: Suomalaisen levylaulun vaiheita sotavuosina 1940-1944 ( Kustannuskolmio, 2002) ja Elämää juoksuhaudoissa: suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1940-1944 (Kustannuskolmio, 1985). Sota-ajan Rintamateatterissa näyttelivät mm. Eeva-Kaarina...
Jarkko Laineen toimittamasta Suuressa sitaattisanakirjasta (Otava, 1982) kysymyksen Byron-sitaatille löytyy seuraavanlainen suomennos: "Historia, kaikkine isoine niteineen, käsittää vain yhden sivun."
Kirjan saatesanoissa Laine luettelee tärkeimmät käyttämiensä runo- ja aforismisitaattien suomentajat ja huomauttaa, että "milloin käytettävissä ei ole ollut suomennosta olen tavallisimmin kääntänyt tarvitsemani sitaatin itse". Byron-sitaatti lienee siis mitä todennäköisimmin Laineen oma suomennos.
Kyseessä on Nord Bernhard. Bernardilta on ilmestynyt vuonna 1956 Mina fem söner, suomennettu nimellä Viisi poikaani, 1980.Lisätietoja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33737 . Vuonna 1957 ilmestyi teoksen jatko-osa Leker farligt, suomennos nimellä Vaaralliset leikit 1980. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au137b307e-f1a2-4a94-a89d-d… .
Pentti Kirstilän Hanhivaara-sarjan ensimmäinen teos on vuonna 1977 ilmestynyt Jäähyväiset rakkaimmalle.
Kaikki Hanhivaara-sarjan 10 osaa näet esimerkiksi alla olevasta linkistä Kirjasampoon:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hanhivaara-sarja
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Pienen kaivelun jälkeen löytyi tietoa ohjelmasta.
Katso-lehti 1/1982 kertoi ohjelmasta seuraavasti:
"Kumitossut ja 1 000 kilometriä
Uusi italialainen sarja
Lillo ja Kiinalainen ovat kahdeksanosaisen italialaissarjan nuoria seikkailijoita. He tutustuvat milanolaisessa koulukodissa ja päättävät paeta sieltä yhdessä. 9-vuotias Lillo on hymyilevä ja ystävällinen poika. Kiinalainen on 15-vuotias, syrjäänvetäytyvä ja hiljainen. Erilaisuudestaan huolimatta pojista tulee hyvät ystävykset.
Pakonsa Lillo ja Kiinalainen suunnittelevat käyttäen hyväkseen koulukodissa vierailevaa pappia, joka hyväuskoisuudessaan vie pojat mukanaan laitoksen ulkopuolelle. Pojat pakenevat alttarikaapuihin pukeutuneina. Siitä on tulla ongelma, sillä Lillon...
Tuomas Kärkkäisen lastenkirjaa Suomen ämminkäiset värikuvina : Otusbongaajan opas (2021) ei ole ruotsinnettu. Valitettasti olioille ei näin ollen ole ruotsinkielisiä nimiä.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5476537?sid=5070873666
Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelu on osa yleisten kirjastojen yhteisiä verkkopalveluita (Yleisten kirjastojen verkkopalvelut - www.kirjastot.fi). Etätietopalvelu on kirjastojen yhteinen palvelu, jossa kysymyksiin voidaan vastata missä tahansa palvelussa mukana olevassa kunnassa.
Vastaushetkellä lokakuussa 1999 mukana on kymmenen kuntaa, jotka siis periaatteessa vastaavat yhdessä kaikista yleisiin kirjastoihin tulevista etätietopalvelukysymyksistä. Nykymuodossaan palvelu on koekäytössä tämän vuoden loppuun asti. Kysymyksiä on tullut tähän menessä yli 640.
Vastaukset pääsääntöisesti arkistoidaan. Tietopalvelua varten on erityinen tietokantapohjainen, selaimella toimiva vastaussovellus ja arkisto. Parhaillaan suunnitellaan...
Eräs tapa kartoittaa YK: eri alajärjestöjen säännöllisiä julkaisuja on mennä nettisivulle osoitteeseen http://www.unsystem.org/index7.html (Official WEB Site Locator for the UNITED NATIONS System of Organizations, Catalogue of UN System WEB Sites). Sivuilla järjestöt on ryhmitelty niiden toiminnan alan mukaan. Jokaisen järjestön nimestä on linkki ko. järjestön etusivulle. Niiltä on syytä sitten katsella kohtaa, joka viittaa julkaisuihin, esim. Health -> World Health Organization (WHO) -> Reports.
Pienen selailun jälkeen järjestöjen sivut näyttävät yksilöllisiltä, mutta ovat siinä mielessä samansuuntaisia, että niiltä on löydettävissä säännöllisesti ilmestyviä julkaisuja.
Suomessa YK:n tallekirjastoja ovat Eduskunnan kirjasto ja...
Seppo Vuolanto on vastannut Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta -palstalla vastaavanlaiseen kysymykseen:
Kysymys: "Mistä lokit tietävät tulla pellolle heti, kun maan muokkaus alkaa? Yhtään lokkia ei näy missään, kun traktori ajaa pellolle, mutta ennen kuin se ehtii edes saran päähän, pellolla on jo lokkeja."
Vastaus: "Maanviljelijä ei näe traktoristaan lokkeja, jotka lentelevät korkealla taivaalla ja tähystävät mahdollisia ruokapaikkoja. Ne tavallaan odottavat juuri sitä, että traktorit ilmestyisivät kevättöihin.
Lokit ovat pitkäikäisiä ja kaikkiruokaisia lintuja. Ne ovat oppineet, mistä milloinkin kannattaa ruokaa hakea, ja ne tietävät, että pelloilla kannattaa liikkua kevättöiden aikaan. Ne muistavat, että juuri tähän vuodenaikaan...
Kyseessä on Jukka Itkosen runo Kirje äidille kokoelmasta Laulu laulusta (1994). Runon voi lukea myös teoksesta Äideistä parhain : runoja äideille (toim. Tuula Simola, 1997, s.57). Runo alkaa riveillä "Sinä hymyilet salaperäisesti / haalistuneessa valokuvassa hyllyn reunalla..."
https://finna.fi/Record/helmet.1312565
Uudempia maantieteen kirjasarjoja ei tosiaankaan ole ilmestynyt eikä niitä löydy englanniksi Finnastakaan. Kustantajat tietäisivät tämän parhaiten, mutta oletetaan, että kyse on internetistä ja tiedon nopeasta vanhenemisesta. Tiedot on helppo päivittää verkkoon, kun taas kirjasarjojen tiedot vanhenevat osittain nopeasti. Sama koskee tietosanakirjoja. Yksiosainen tietokirja on ilmestynyt: Kimmo Kiljusen Maailman maat: liput ja historia (2018), joka painottuu lippujen lisäksi eri maiden historiaan.
Verkosta Makupaloista löytyy maantiedeaiheisia linkkejä:
https://www.makupalat.fi/fi/k/415%2B26804/hae?category=113769&sort=titl…
Näistä linkeistä voisi nostaa esiin Suomen YK-liiton Globalis-tietokannan, joka sopii erityisesti...
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu syyskuussa 1947.
Singerin EE-sarjanumerot https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
