Kyseinen katkelma löytyy Flaubertin romaanin ”Rouva Bovary” (WSOY, 2005) luvusta 12 sivulta 202. Suomentaja Anna-Maija Viitanen on sepitellyt sen suomeksi seuraavasti: ”meidän puheemme on kuin säröilevä soittopeli, jonka räminällä saamme karhut tanssimaan, kun haluaisimme hellyttää tähdet”. Romaani löytyy myös Eino Palolan suomennoksena. Jos haluat mieluummin katkelman mieluummin Palolan vanhempana suomennoksena, voin tarvittaessa senkin etsiä. Viitasen suomennos on kuitenkin uudempi.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa hankintaehdotuksen toteutuminen ei edellytä tiettyä lukumäärää ehdotuksia. Aineiston valintaan vaikuttavat kirjaston yleiset valintaperiaatteet, mm. teoksen arvioitu kysyntä. Vain pieni osa kirjaston kokoelmasta on hankintaehdotuksia, mutta sitä ei erikseen tilastoida.
Helsingin vanhin osoitekalenteri on vuodelta 1847. Sitä ennen mitään painettua lähdettä ei ollut kansalaisille tarjolla. Kaupungit toki olivat pieniä (Helsinkikin), joten kysymälläkin pääsi pitkälle, kun väki tunsi toisensa. Suurta tarvetta hakemistoille ei noissa oloissa ollut. Paras tieto siitä, minkälaisia luetteloita tuon ajan viranomaisilla mahdollisesti oli kansalaisten asumispaikoista, lienee Helsingin kaupunginarkistossa. Heillä on kopiot poliisin vanhasta osoitekortistosta, josta löytyy 1800-luvun osoitteita. Mutta todennäköisesti poliisin osoitekortistokaan ei ylety vuotta 1847 edeltävälle ajalle.
1800-luvun alun Helsingin henkikirjoissa tai kirkonkirjoissa ei osoitteita mainita. Osoitteina käytettiin vanhempina...
Kaarina Korpin kirjasta "Laulu- ja laululeikkikirja : kouluja ja lastentarhoja varten" (Karisto, 1947, 2. painos, s. 22-26) löytyy laulu "Tontut jouluyönä", joka alkaa: "Jouluyönä hämyisehen aikaan koko salo vaipuu sadun taikaan". Laulun on säveltänyt Armas Nyman ja sanoittanut ilmeisesti Kaarina Korppi. Kirjassa on laulun melodianuotinnos, sanat ja leikkiohjeet.
Laila Hirvisaaren tuotanto onkin laajin menetetyn Karjalan elämää kuvaavista kirjasarjoista. Sotakirjallisuudessa on luonnollisesti myös paljon Karjala-kuvauksia.
Tässä muutamia esimerkkejä löytämistäni kirjoista:
Raili Mikkanen: Unelmien varjot (ihmiskohtaloita 1900-luvun alun Karjalassa)
Marja Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle (evakkokuvaus)
Eeva-Kaarina Aronen: Maria Renforsin totuus (1900-luvun alun Vienan Karjala)
Eeva Kilpi: Rajattomuuden aika (lapsuus Karjalassa)
Antti Tuuri: Ikitie
Viihdekirjailijoista Kaari Utrio ja Kristiina Vuori kirjoittavat Karjalan historian sijoittuneita teoksia. Vanhempien kirjailijoiden joukosta löytyy ainakin Ester Erhomaa ja Iris Kähäri joiden tuotantoon kannattaa tutustua....
Sukujuuria etsimässä : käytännön sukututkimus -kirja kiteyttää asian näin: "Parhaassa tapauksessa sukututkija voi Suomessa päästä aina 1540-luvulle saakka, mikäli esivanhemmat ovat olleet talonpoikia. Joidenkin aatelissukujen kohdalla voidaan päästä vielä sitäkin kauemmas. Toisinaan tutkimus voi pysähtyä jo 1800-luvulle. Kirkonarkistot ovat saattaneet tuhoutua esimerkiksi tulipalon tai sotien vuoksi. Sukututkimus voi katketa myös aviottomaan lapseen. Koska jokainen suku on erilainen, ei voi ennustaa sukututkimuksen etenemistä eikä sitä, mihin se tulee johtamaan."
Kirkonkirjoista kirja kertoo seuraavaa: "Kirkonkirjoja on säilynyt eri seurakunnista varsin vaihtelevasti, mutta ottaen huomioon maamme sotaisan historian, seurakuntien...
Mene netissä verkkokirjastoon www.helmet.fi. Klikkaa perinteinen aineistohaku tai valitse tämä linkki: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X
Valitse oikeasta yläkulmasta omat tietoni. Kirjaudu palveluun kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla (jonka saa kirjastosta, jos sellaista ei ole). Nyt näet omat tietosi, varaukset ja lainat.
Kirjastonhoitajalta voi kysyä kaikkea mikä Sinua askarruttaa, eli mitä tahansa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on perinteinen kirjaston tietopalvelu, jossa etsitään luotettavia lähteitä kirjaston kirjakokoelmista ja verkosta kysyjän etsimästä aiheesta.
Voit tutkia kysymyksiä ja vastauksia, https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset sekä palvelun infoa, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta, saadaksesi paremman käsityksen palvelusta.
Kysymyksestäsi ei ilmene, mitä ja miten vanhoja lehtiä haluaisit selailla.
Pasilan kirjastossa on Helmet-kirjastojen suurin lehtikokoelma ja siellä säilytetään myös lehtien vanhoja vuosikertoja. Vanhempia lehtiä voi lukea mikrofilmattuina.
Digitaalisella mikrofilmien lukulaitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mikrofilmeistä saa myös paperikopiota. (0,50 € / kopio, koko A3). Mikrofilmien lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Helmet-haulla voit tarkistaa kuuluuko etsimäsi lehti Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli sinulla on lisää...
Kari Mäkinen Band on julkaissut vuonna 1986 äänitteen Kantrimusiikkia Kokkolasta. Se on c-kasettina Kokkolan pääkirjaston musiikkiosaston kotiseutukokoelmassa. Äänitettä voi käydä kuuntelemassa kirjastossa, mutta sitä ei lainata kotiin.
Väinö Linna - toisen tasavallan kirjailija -kirjassa on Väinö Varpion artikkeli: Sensuroitiinko Tuntematon sotilas? N.B. Stormbomin kirjoittaa Väinö Linna -kirjassa jonkin verran poistohaluista ja ajan keskustelusta. Kai Ekholmin toimittama Kielletyt kirjat kertoo sensuurista. Kalevi Kuitusen Näkymätön sensuuri ja muita kirjoitelmia -kirjassa on artikkeli Näkymätön sensuuri. Kirjastoissa on myös saatavana Väinö Linna: Sotaromaani - Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitus.
Verkosta löytyy muutamia artikkeleita aiheesta, esim. Ylen kirjat-osassa Jukka Kuosmasen Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/08/vaino-linna-vaarin-kerrottu-ja… ja SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa Ossi Kokon Siitä puhe mistä...
Maria Stuartia käsittelevät seuraavat suomenkieliset teokset: Byrd, Elizabeth: Kuolematon kuningatar: Maria Stuart (1959) ja Zweig, Stefan: Maria Stuart (1937). Mariasta kerrotaan jonkin verran myös kirjassa Skotlanti (Fisher, Andrew, 2017).
Marian puoliso Frans II menehtyi nuorena ja ehti hallita Ranskaa vain hieman yli vuoden. En löytänyt pelkästään häntä käsitteleviä kirjoja, mutta Mariasta kertovista kirjoista hänestä voi löytää jonkin verran tietoa.
Teoksessa Barth, Reinhard: Historian suurnaiset (2005) käsitellään jonkin verran Katariina de’Mediciä, joka oli Henrik II:n puoliso ja Frans II:n äiti. Katariinasta kertovassa kappaleessa mainitaan Henrik II, Frans II sekä Maria Stuart.
Henrik II:sta löytyy hieman tietoa...
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi mukaan Linda Lay Shulerilta on ainakin toistaiseksi suomennettu vain kaksi kirjaa, Vain aurinko muistaa (She who remembers, Otava 1989) ja Kun kotka kutsuu (The voice of the eagle, Otava 1993).
Pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei valitettavasti ole yhtenäistä luokitusjärjestelmää, koska Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa järjestelmäänsä ja muut YKL:ää. Helsingin kaupunginkirjaston luokituksesta löytyy verkkoversio osoitteessa http://hklj.kirjastot.fi/. Sitä selailemalla selviää esim. että Helsingin luokka 2.4 viittaa ruotsinkieliseen romaani-, ja novellikirjallisuuteen, kun taas näytelmät löytyvät luokasta 2.3 ja vastaavasti suomenkieliset kaunokirjalliset teokset luokista 1.4 ja 1.3.
Yleinen kirjastoluokitus löytyy samoin verkosta osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/. Sama kirja on siis pääkaupunkiseudun eri kirjastoissa luokitettu eri luokkiin. Esim. Astrid Lindgrenin kirja Melukylän lapset on Helsingissä luokassa 1.4.,...
Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoittamassa laulussa "Menneen vuoden kronikka" lauletaan juuri isäsi muistamia säkeitä. Laulussa on oma säkeistö vuoden jokaiselle kuukaudelle. "Tammikuu" alkaa: "Kun kovan onnen vuodest' oltiin päästy erohon". "Helmikuussa" lauletaan: "Kun Suomen pojat Cortinassa laski mäkeä...Kas, Svea-mamma bandyssa taas siellä piestihin". "Huhtikuussa" lauletaan Hitleristä, Balkanista, jenkeistä ja Grönlannista.
Laulu sisältyy nuottiin Palle: "Rautainen annos" (Pallen parhaita revyylauluja ; vihko 15; 3. painos; Kanervan kustannusliike, 1942, s. 4-9). Sanoituksen yhteydessä on maininta, että laulu lauletaan "Sven Dufva" -sävelmällä. Sävelmän melodianuotinnos on myös sanoituksen...
S-ryhmä on tosiaan Suomen suurin vähittäistavarakaupan toimija. Viime vuoden tilastojen mukaan sillä on 48.8% osuus markkinoista. Linkki PTY tilastot.Suuri koko ja menestyksekäs kilpailu, on johtanut varsinkin pienemmillä paikkakunnilla siihen, ettei tarjolla ole muita kuin S-ryhmään kuuluvia palveluita. Kaupan lisäksi myös ravintoloita ja majoitusliikkeitä. Käytännössä S-ryhmällä on siis paikoin monopoliasema. Linkki HS artikkeli Minna Pölkki 19.10.2024Monissa artikkeleissa on uutisoitu S-ryhmän suurta kasvua. Esim. Salkunrakentaja.fi Jorma Erkkilä 29.3.2025: "Työkseen kaupan alaa analysoiva Arhi Kivilahti toteaa artikkelissaan, että viimeisen neljän vuoden aikana S-ryhmä on kääntänyt ruokakaupan kilpailutilanteen päälaelleen.”Siinä...
Lobosta, Currumpaw'n kuninkaasta kertoo Ernest Thompson Seton. Tarina sisältyy ainakin Setonin teokseen Villejä eläimiä. 5.p. WSOY 1980.
Kirja on hyllyssä useassa Lappeenrannan kirjastossa, katso tarkemmin http://riimiw.lappeenranta.fi/riimi/zgate.dll?
Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta voit selailla yritysten tietoja. Yritystietojärjestelmän käyttö on maksutonta. Ohessa linkki:
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri.html
http://www.ytj.fi/yrit_sel2.asp?kielikoodi=1
Hei, kyseisen kappaleen on alunperin säveltänyt ja sanoittanut Sergei Kuznetsov ja alkuperäinen nimi on Belyje rozy. Suomeksi laulun ovat levyttäneet Saija Tuupasen lisäksi myös Mika ja Turkka Mali, mutta eri käännöksenä (Veljeni tuuli).
Valitettavasti kumpaakaan suomennettua versiota ei ole nuotinnettu, tai ainakaan kansallisdiskografia Violasta nuottiversiota ei löydy. Venäjänkielinen nuotinnos sen sijaan löytyy useammastakin kirjastosta nuottikokoelmassa "Pesennik. Vypusk 3", eli on helposti saatavilla. Nuotinnos sisältää melodian ja sointumerkit ja sanat venäjäksi (kyrillisin kirjaimin).
Saatavuuden voi tarkistaa www.finna.fi-palvelussa tekemällä haun Belyje rozy ja rajaamalla hakutuloksen aineistotyypillä nuotti.
