Toimin kaksi vuotta oppisopimuskoulutuksessa (Suomen Liikemiesten Kauppaopisto) olleen työkaverini ohjaajana, hän valmistui tänä keväänä. He eivät käyttäneet mitään oppikirjoja kirjastoalan opiskelussa. Joitain kielten tehtäviä tms. oli monistettu oppikirjoista, mutta en muista mitään nimiä. SLK:n koulutus on kaksivuotinen, ensimmäisenä vuotena suoritettiin merkonomitutkintoon kuuluvat yleisopinnot (kirjanpitoa, markkinointia jne.) ja toisena vuonna kirjastoalan aineopinnot.
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelu tapahtuu nimenomaan työssä oppien, ei kirjoista lukien. Siksi oppisopimuskoulutuksessa on eduksi työkokemus alalta. Osaaminen todistetaan kirjoittamalla omista työtehtävistä raportteja näyttökansioon, joka käydään läpi oppilaitoksen...
Kirjastomme kotisivuilla on Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta / Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita tietokanta Internet-osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/junkola.htm. Sen mukaan Aapo Niemi-Junkola asuu Tampereella, mutta yhteystietoja ei anneta kyseisillä sivuilla. En löytänyt yhteystietoja myöskään lakimiesmatrikkeleista, Internet-sivuilta tai kirjailijahakemistoista. Tampereen seudun puhelinluetteloista voisi vielä etsiä yhteystietoja.
Hankintajärjestelmästämme näkyy, että kyseistä levyä on tilattu useaan pääkaupunkiseudun kirjastoon. Kirjastoon aineisto saapuu kuitenkin aina hitaammin kuin kauppoihin ja teokset täytyy vielä viedä rekisteriin, luetteloida, leimata, tarroittaa ja niin edelleen, ennen kuin ne ovat hyllyssä asiakkaan lainattavissa. Kärsivällisyyttä siis!
Direkt översättning av toimistopalveluiden tuotteistaminen är produktifierande av byråbetjäning.
Källmaterial Suuri suomi-ruotsi-sanakirja - Stora finsk-svensk ordboken WSOY 1997, som översätter:
tuotteistaa produktifiera, tuotteistus produktifierande -t, toimisto byrå -n , palvelu betjäning -en.
Mainitsemasi teos on saatavilla esimerkiksi Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Voit lainata sen kaukopalvelun avulla itsellesi.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlib&previd=fullt&celi=10702&do…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Matti Klingen teoksessa Muinaisuutemme merivallat (Otava 1983)on lyhyt kuvaus sumeista, joka oli vanha rügeniläinen suku. Satakuntalaista luonnetta ovat ehkä parhaiten kuvanneet Hj. Nortamo sekä F.E. Sillanpää.
Suomennosta ei löydy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta eikä Ynnin Poikien "Laulakaa, portit aukaiskaa" tai Lumen Valon "Mysterium" -levyjen tekstiliitteistä. Voisit ehkä tiedustella, olisiko ko. kuoroilla arkistossaan vanhoja konserttiohjelmia, joista suomennos löytyisi.
http://www.lumenvalo.fi/index2.htm
http://ynninpojat.cjb.net/
Suomen kirjastojen yhteystietoja löytyy helpoiten Kirjastot.fi -sivustolta. Sivustolla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/ on listattu linkit Suomen yleisten kirjastojen kotisivuille. Sivustolla on myös linkit tieteellisten ja erikoiskirjastojen sivuille.
Johann Pachelbelin Kanon und Gigue, D-duuri jousikvartetolle sovitettuna löytyy Arsca-tietokannan mukaan sekä Sibelius Akatemian että Metropolian Konservatorion kirjastoista.
Jean Sibeliuksen Andante festivo (JS34A), teoksen alkuperäinen jousikvartettiversio, löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista. Tällä hetkellä se näyttäisi olevan vapaana Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolla. Andante festivo löytyy myös Metropolian kirjastosta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1510512__Sandante%20festiv…
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Hei!
Helmetin mukaan kirja olisi toki saatavana Kivenlahden kirjastosta, mutta sivuilla ei valitettavasti kerrota, että Kivenlahden kirjasto on suljettu sisäilmaongelmien takia. Sieltä ei siis pysty tilaamaan mitään. Järjestelmässä on, niin kuin itse totesit, toinenkin kappale. Jonotat siis tätä kappaletta ja saat sen kun edellinen asiakas palauttaa kirjan. Eräpäivä on 9.10., joten toivon mukaan kirja tulisi sinulle jo ensi viikolla. Valitan, että olet joutunut odottamaan.
Voit tulostaa A4-kokoisia tulosteita lähes kaikissa Helmet-alueen kirjastoissa. Espoon ja Vantaan kirjastoissa tulostus on maksutonta mutta tietyin rajoituksin. Helsingin kirjastoissa asiakas saa viisi maksutonta tulostetta kolmen kuukauden jaksoissa. Muutoin se maksaa 0,40 €/sivu.
Lisätietoja tulostamisesta Helsingin kirjastoissa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Itsepalvelu_ja_mobiilitulostus(160146)
Tulostusohjeet Vantaan kirjastoissa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pointin_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Tulostus_ja_kopiointi_Vantaan_kirjastois(167162)
Tietoa tulostamisesta Espoon kirjastoissa saa kunkin kirjaston Helmet-sivuilta palvelut-osiosta.
Kyseessä voisi olla Saulo Kepsun teos Uuteen maahan : Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö (2005). Sitä löytyy useista Suomen kirjastoista. Kirkes-kirjastoissa sitä on Keravan kaupunginkirjastossa.
Linkit
Saulo Kepsu: Uuteen maahan https://finna.fi/Record/aalto.993276384406526?sid=4065022229
Saulo Kepsun teokset https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%22…
Akateemikko Georg Henrik von Wright on varmasti yksi tärkeimpiä suomalaisia filosofeja. von Wright on myös kansainvälisesti merkittävimpiä tiedemiehiämme, hän esimerkiksi seurasi jo vuonna 1948 Ludwig Wittgensteinia Cambridgen yliopiston filosofian professorina. von Wright onkin elämänsä aikana julkaissut huomattavan määrän teoksia ja yksittäisiä artikkeleita. Lisäksi häntä on merkittävänä kulttuurivaikuttajana haastateltu usein eri tiedotusvälineissä. Niinpä mainitsemasi yksittäisen toteamuksen - jonka muodostakaan et ole ihan varma - löytäminen on melko hankalaa.
Seuraavista viitteistä saattaa kuitenkin olla sinulle apua. von Wright on todennut omasta suhteestaan uskontoon Niin & Näin-lehden 2/95 haastattelussa seuraavasti:
"Itse...
Suomen yleisissä kirjastoissa tällaista merikarttaa ei ole, mutta Kotkan merikirjastosta (http://www2.kotka.fi/merikirjasto/) pyydettiin ottamaan heihin yhteyttä. Heillä on ainakin osa Norjan rannikon merikartoista. Toinen mahdollinen kirjasto on Merenkulkulaitoksen kirjasto (http://www.fma.fi/palvelut/tietopalvelut/kirjasto/index.php). Heillä on yhdet kappaleet karttoja, joita he eivät lainaa, mutta kannattaa kysellä mahdollisista kopioista.
Energiavirasto kertoo sivuillaan näin:"Sopimustyypit eroavat toisistaan voimassaolon ja hinnoittelun suhteen.
Toistaiseksi voimassaoleva: sähkönmyyntisopimus tehdään sähkönmyyjän ja asiakkaan välillä toistaiseksi voimassaolevana. Sähköenergian hinta (senttiä/kilowattitunti) ja perushinta ovat etukäteen tiedossa. Sähköyhtiön pitää ilmoittaa hinnanmuutoksista kuukautta ennen muutosten voimaantuloa.
Asiakas voi irtisanoa sopimuksen kahden viikon irtisanomisajalla ja sähkönmyyjä kuukauden irtisanomisajalla.
Määräaikainen (esim. 1- tai 2-vuoden määräaikainen sopimus): sähkönmyyntisopimus tehdään sovitulle ajanjaksolle voimassaolevaksi ja määräaikainen sopimus päättyy määräajan umpeuduttua. Hinta on kiinteä sopimuksen loppuun asti....
Kyseessä on tämä teos:
Wahlström, Erik; Siipien kansa (suomentanut Kerttu Manninen, alkuteos: Gottfrid och Teodora)
Lasten keskus, 1996
"Harri on joka aamu Johannesta vastassa koulun pihalla, sillä parasta mitä hän tietää, on viedä Johannes poikien vessaan kiusattavaksi. Johannes yrittää puolustautua, ja suunnittelee jopa Harrin ampumista ukin vanhalla pistoolilla.
Mutta sitten Johannes jää auton alle. Hän herää pienessä huoneessa korkealla Johanneksenkirkon tornissa, ja hänellä on siivet. Viereisessä kammiossa asuu Teresa, jolla myös on siivet, ja koko kirkontorni on täynnä siipikansaa. Siipi-ihmisillä on yleensä valtavan hauskaa keskenään, mutta he myös elävät vaarallisesti."
Lähde: https://www.risingshadow.fi/library/book/1058...
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa ei valitettavasti tuottanut tulosta. Näillä tiedoin ei kukaan tunnistanut etsimääsi iskelmää. Olisitkohan muistanut kappaleesta vielä jotakin muuta? Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kysyjän etsimän iskelmäkappaleen?
Tilastokeskuksen Kulutustutkimuksessa on selvitetty kotitalouksien erilaisiin tuoteryhmiin ja palveluihin käyttämää rahamäärää. Kuluttajabarometrissa puolestaan selvitetään erilaisten tavaroiden omistusta sekä ostoaikomuksia. Helpoiten näihin tilastoihin voi tutustua niiden kotisivuilla.
Kotitalouksien kulutus:
http://tilastokeskus.fi/til/ktutk/index.html
Kuluttajabarometri:
http://tilastokeskus.fi/til/kbar/index.html
Kotitalouksien kulutuksen vanhoilla sivuilla taulukkoja on tarjolla vielä laajemminkin:
http://tilastokeskus.fi/tk/el/kulutustutkimus/kulutust_tilastot2.html
Myös Tilastokeskuksen Kansantalouden tilinpidon vuositilastoon (uusin 2004) on koottu kotitalouksien kulutusmenoja, mm. erilaisiin kodinkoneisiin sekä kodinkoneiden...
