Muutos edelliseen vastaukseen:
Katsoin varaustasi vielä uudelleen lainaajatietojesi eikä kirjan tietojen kautta kuten äsken, ja kävi ilmi, että varauksesi kohdalla on merkintä, että et tahdo sitä ennen 28.7.2013. Toisessakin varauksessasi on "ei tarvita ennen" -päivämäärä. Näyttää siis siltä, että olet itse jossakin vaiheessa lukinnut varaukset, koska kirjasto ei käytä näitä "ei tarvita ennen" -päivämääriä. En myöskään pysty täältä käsin poistamaan lukituksia varauksistasi, vaan sinun pitää itse tehdä se HelMet-verkkokirjaston kautta. Kirjaudu omiin tietoihisi, napsauta auki varauksesi, poista rastit "Lukitus"-ruuduista ja napsauta painiketta "Tallenna muutokset". Muutoin joudut tosiaan odottamaan kirjoja varauksiin merkittyihin...
Tietoa Timo Parvelasta löydät esim. Ismo Loivamaan teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ-kustannus 2001); teoksen kakkososassakin on sama artikkeli hieman suppeampana.
Parvelasta löydät tietoa myös netistä mm. osoitteista
http://www.nuorisokirjailijat.fi/parvelatimo.shtml
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/parvela.html
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/A5D072CEE3ED46EBC2256A9C004…
http://www.lukukeskus.fi/nuoret/kansiot/kirjailijat/Laumlnsituulella_sa…
"Uusi kasvatus" -suuntauksen kehittäjiin kuuluu kasvatusfilosofi John Dewey. Hänen Experience and education -teoksensa (alkuper. 1938) löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa). Tässä on ote Mette-Maria Kokkosen pro gradu -työstä:
"John Dewey, joka oli 1900-luvun vaikuttavimpia kasvatusfilosofeja, alkoi ensimmäisten pedagogien joukossa tutkia kokemusta ja sen merkitystä kasvatukselle ja oppimiselle. -- Tämä niin sanottu uusi kasvatus korosti ihmisen omia kokemuksia oppimisen lähteenä ja otti käyttöön luonnontieteille ominaisen kokeilun tiedonhankintamenetelmänä. Uuden kasvatusfilosofian perusajatuksena oli, että kokemuksen ja kasvatuksen välillä oli tiivis ja välttämätön yhteys (Dewey 1951...
Eero Eerolan kokoelmassa Lauluja ja runoja (1916) on runo Valkeat joutsenet. Siinä ei ole kerto-osuutta, mutta se on myös sävelletty mieskuorolauluksi, tekijä Eino Linnala, laulun muotoa en pystynyt tarkistamaan, koska sitä ei löytynyt meidän kirjastostamme. Laitan tähän runon sanat, mutta kysy lisää, jos tämä ei ole oikea runo. Runon ikä kyllä täsmäisi.
Pelkällä Tytti ja Topi nimellä ei löydy teosta. Tarkoitatteko teosta Tytti Issakainen, Jukka Salminen, Eeva Sivula: Tytti ja Topi salaisuuksien jäljillä. Kirja kuuluu useimmissa kirjastoissa luokkaan 25.3 (Kristillinen opetus ja kasvatus). Mikkelin kirjastoista tätä ei valitettavasti löydy, mutta esim. Pieksämäen kaupunginkirjastosta se löytyy. Mikäli tämä on tarkoittamanne kirja voitte pyytää sen kaukolainaksi kirjastostanne.
Wikipediassa on artikkeli aavikoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aavikko
Tunnetuin aavikkoeläin lienee kameli:http://www.tunturisusi.com/omituiset/kameli.htm
Lastenosastolla on teos
Taylor, Barbara
Napaseudut / kirjoittanut Barbara Taylor ; kuvannut Geoff Brightling ; suomentanut Anne Petäinen
Helsinki : Helsinki Media,1995
ja videot
Valkoinen planeetta
Jään villit eläimet
Lehtiartikkeleita:
Maa joka palaa.
Suominen, Teuvo.
Eläinmaailma 1986 : 10, s. 14-18
Aavikko ankara asuinsija.
Valste, Juha.
Tiede 2000 13 (1993) : 4, s. 42-46
Aavikko elää.
Laine, Lasse J.
Eläinmaailma 1985 : 10, s. 30-36
Kuoleman ja elämän laakso.
Valste, Juha.
Suomen luonto (1995) : 2, s. 38-41
Kun koti on kylmä.
Kivivuori, Liisa.
Tiede 2000 9(1989) : 6, s. 36-39
Sekä HelMetin että Kirjastot.fi:n oikeus käyttää kirjojen kansikuvia luetteloissa perustuu kustantajien kanssa tehtyyn sopimukseen. Mitä näissä sopimuksissa on mahdollisesti sanottu muiden kirjastojen käyttöoikeuksista, selviää vain ottamalla yhteyttä suoraan Helsingin kaupunginkirjaston verkkopalveluihin ja Kirjastot.fi:n toimitukseen.
Internetissä on laajasti hyväksytty (ns. hiljaisella suostumuksella) sellainen kansikuvien käyttö, joka edistää kyseisten tuotteiden myyntiä. Hiljainen suostumus tarkoittaa, ettei oikeudenomistaja valvo näiltä osin oikeuksiaan, koska ei pidä toimintaa haitallisena vaan jopa hyödyllisenä. Se ei tee toiminnasta muodollisesti laillista, mutta käytännössä seurauksetonta.
Kansikuvan tulostaminen ja tulosteiden...
Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Pekka Erosen sanoittamaa kappaletta Tuulen morsian ei valitettavasti ole julkaistu nuottina eikä se myöskään sisälly mihinkään nuottijulkaisuun.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyseessä on Bertolt Brechtin runo Schlechte Zeiten vuodelta 1949.
Runon voi lukea esimerkiksi teoksesta Bertolt Brecht: Gedichte. Band VII : 1948-1956 (1969, s. 51) . Teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
Brita Polttila on suomentanut Brechtin runon Schlechte Zeit für Lyrik eli Huonoa aikaa lyriikalle, joka sisältyy Brechtin runojen kokoelmaan Runoja 1914-1956 (ensimmäinen painos vuodelta 1969).
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista satua, eikä tietokannoista tai hakuteoksista ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon sadusta ja/tai kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Maanmittauslaitos vastasi tähän kysymykseen kertomalla, että Laatokan vesialue oli jaettu kuntiin, kuten muukin Suomi jaettiin 1700-1800 -luvuilla kylittäin.
Maanmittauslatoksen Internetsivulta pääsee katsomaan myös Karjalan karttoja osoitteessa:
http://www.maanmittauslaitos.fi/
Sieltä löytyy myös heidän asiakaspalvelunumeronsa.
Hei! Pave Maijasen Elämän nälkä löytyy oppilaan kirjasta, mutta kirjaa ei valitettavasti löydy Heinolan kokoelmista. Kirjaa on kuitenkin hyllyssä Lahdessa, josta sitä on mahdollista saada Heinolaan.
Alla muutamia opinnäytetöitä ja kirjoja, joissa on tietoa jalkapalloilijan kuntosali- ja muusta voimaharjoittelusta. Tarkempia tietoja näistä kirjoista ja lisää tietoa Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelusta. Hakusanoina voisi käyttää hakusanoja jalkapallo voimaharjoittelu. Tässä linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=voimaharjoittelu+jalkapallo&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
- Jalkapalloilijan voimaharjoittelu : maalivahdin ja kenttäpelaajan näkökulma / Ville Priha, Ville Rapeli (2007, AMK-opinnäytetyö)
- VOIMA VAUHDITTAA PALLOA : OPAS 12–15 -VUOTIAAN JALKAPALLOILIJAN VOIMAHARJOITTELUUN / Sami Soppela, Juha Koivuporras (2013, AMK-opinnäytetyö)...
Valitettavasti kirjaa ei löytynyt Finna-haulla Suomen kirjastoista. Kirjaa ei löytynyt myöskään Antikvaari haulla. Kenties omakustanteen tehneillä olisi lainakappale tarjolla?
Etsin kirjan tiedot Ruotsin kirjastojen hakupalvelusta Libriksestä https://libris.kb.se/bib/1651754?vw=full ja siellä näkyy, että Möllerin kääntämän Förnuftet i historien -kirjan alkuperäinen nimi on Vorlesungen über die Philosophie der Geschichte : Einleitung. Möllerin kirjassa on lisäksi Alf Ahlbergin kirjoittama johdanto Hegelin elämästä ja filosofiasta. Kirjassa on 184 sivua.Hain kirjaa alkuperäisellä nimellä "Vorlesungen über die Philosophie der Geschichte" Finnasta https://www.finna.fi/ ja rajasin kieleksi suomi. Hakutuloksena tuli Järjen ääni: Hegelin historianfilosofian luentojen johdanto v. 1978, kääntäjänä Noro Mauri. Kirjassa on 101 sivua. Oletan kirjan sisällön olevan sama kuin mitä Möllerin käännöksessä on.
Talvisodan pikkujättiläinen kirjan mukaan suomalaiset tähystäjät totesivat 26.11.1939 klo 15:n aikaan useita räjähdyksiä rajan toisella puolella inkeriläisessä Mainilan kylässä Kannaksella.
Talvisodan pikkujättiläinen, toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Jutilainen (WSOY 1999)
Kartan mukaan Mainila sijaitsi Rajajoen varrella ja oli yksi Valkeasaaren kylistä http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkeasaari
Apu-lehdessä on ollut 30.11.2009 artikkeli Tästä se alkoi ,mikä käsitteli talvisodan alkua Kannaksella. Kirjoituksen mukaan kylä sijaitsee Siestarjoen rannalla, mutta kylän nykyinen nimi ei artikkelista selvinnyt.
Näyttää siltä, että kaskelotti on levinnein. Vertailu tehtiin pullonokkadelfiinin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pullonokkadelfiini)ja kaskelotin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskelotti)kesken.
Marilyn Kayen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.marilynkaye.com/
Suomeksi hänestä on tietoja Mervi Kosken teoksessa Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Tuo kirja löytyy myös Nurmijärven kirjastosta.
