Eläinkirjoja on Porin kaupunginkirjastossa useita hyllymetrejä. Eläintieteen pääluokka on 58 ja lemmmikkieläinten 67.45. Kissakirjat ovat luokassa 67.452.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Klikkaa kohtaan Pikahaku ja valitse pudotusvalikosta asiasanahaku. Käytä sanaa kissa. Kirjastossa käydessäsi voit toki kysyä apua tietopalveluvirkailijoilta.
Marja-Leena Tiaisen tuotannosta löytyy mielenkiintoisia nuortenkirjoja, esimerkiksi Khao Lakin sydämet, jonka päähenkilö Emma palaa Thaimaahan, missä hän lomaili lapsena perheensä kanssa tsunamin iskiessä.
Kirsikka Saaren Hölmö nuori sydän kuvaa nykynuorten elämää Itä-Helsingissä.
Käännöskirjallisuuden puolelta suosittelen John Greenen tuotantoa, esim. Tähtiin kirjoitettu virhe.
Säeromaanin muotoon kirjoitettu Sarah Crossanin Yksi kuvaa vaikuttavalla tavalla siamilaiskaksosten sisaruutta.
Lisää kirjavinkkejä löytyy esimerkiksi osoitteesta kirjasampo.fi
Valitettavasti oma lainaushistoria ei ole vieläkään mahdollista Vaski-tietokannassa. Lähivuosina asia tullee kuitenkin ajankohtaiseksi.
Tällä hetkellä voi jo kirjautumalla omiin tietoihin luoda suosikkilistoja, joihin voi tallentaa lukemiaan kirjoja https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#favoritelists
Keskisuomalainen on luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjastossa mikrofilminä vuodesta 1917 vuoden 2021 heinäkuun loppuun saakka. Mikrofilminlukulaitteen varaukset pääkirjaston 1. kerroksen palvelupisteestä, puh. 014-266 4119.
Mikrofilmejä on mahdollista tilata myös kaukolainaksi omaan kirjastoon. En löytänyt Asikkalan kirjaston sivuilta tietoa mikrofilminlukulaitteesta, mutta Lahden kaupunginkirjastossa sellainen varmaan on. Kannattaa kysyä kaukolainausta omasta kirjastosta.
Voit ottaa yhteyttä myös Keskisuomalaisen tietopalveluun (sähköpostiosoite tietopalvelu(at)keskisuomalainen.fi). Palvelu saattaa kuitenkin olla maksullinen. Lisätietoja osoitteessa: http://www.ksml.fi/asiakaspalvelu/yhteystiedot/toimitus/
Hei,Muutama lähde mainitsee sen olevan harhautus. Kärpän nähdessään lentävät petolinnut kiinnittävät huomiota häntään ja koettavat tarttua siihen eikä muuhun ruumiiseen. Näin ollen kärpälle jää paremmat mahdolliset selvityä petolinnun kynsistä. Lähteitä mm.https://www.woodlandtrust.org.uk/trees-woods-and-wildlife/animals/mammals/stoat/https://www.explorit.org/post/the-color-changing-stoat
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tiedostojen siirtoa käsitellään monessakin alan kirjassa. Tässä kaksi viitettä: 1) Petteri Järvisen Internet : verkkojen verkko. Sähköpostin tiedostoliitteet 4. luvussa sivulla 78. 7. luvussa tiedostojen siirto käyttäen FTP:tä sivulla 173. 2) Internetin käyttäjän opas 2000 / Hintikka, Kaartinen, Lepistö. 6. luvussa sähköposti, ja tiedostoliitteet s. 78. 10. luvussa tiedostojen siirto FTP:llä s. 166.
Tiedostojen siirtoa käsitteleviä suomenkielisiä internetsivustoja saa esiin hakupalveluista (ainakin Google, Evreka.fi ja Alta Vista) käyttämällä hakuehtona sanaparia tiedostojen siirtäminen. Haun voi tehdä näiden hakupalvelujen omilta sivuilta, mutta sen pääsee tekemään myös yleisten kirjastojen aloitussivulta osoitteesta http://...
Varauksen käsittelyssä näyttää tapahtuneen jokin inhimillinen erehdys. Lainaajarekisterin mukaan varauksesi tosiaan oli tarttunut niteeseen, joka oli lainassa (ei tosin sinulla, kuten luulit). Olen nyt korjannut varauksesi siten, että saat sen niteen, joka ensimmäiseksi palautuu lainasta. Pahoittelen virheestä aiheutunutta harmia.
Löydät linkkejä eurooppalaisiin kirjastojärjestöihin EBLIDA:n
(European Bureau of Library, Information and Documentation Associations)
sivuilta: http://www.eblida.org/eurasso.htm. Suomen yleisten kirjastojen
sivulta (http://www.kirjastot.fi/ -Kirjastoala - Järjestöt) löytyy
linkkejä myös USA:n järjestöihin. Järjestöjen sivuilla on usein myös tapahtumakalentereita.
Kärsämäki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Oulun läänin eteläosassa, Helsinki-Oulun ja Kokkola-Kajaanin valtatien risteyksessä. Kärsämäki on ollut siten kiinteässä kulttuurisessa yhteydessä Oulun, Kokkolan ja Kajaanin seutuihin.
1940-luku muodosti erikoisen poikkeavan jakson sanomalehdistön historiassa, sillä sota ja sen poliittiset ja taloudelliset seuraukset rajoittivat lehden toimittamista ja julkaisua. Sodasta huolimatta sanomalehdet jatkoivat ilmestymistään. Tuohon aikaan Kärsämäellä ei kuitenkaan ilmestynyt varsinaista paikallislehteä.
Kaleva oli alkanut ilmestyä jo v.1899 ja jatkoi toimintaansa Oulun seudulla.
Kalajokilaakso, Keskipohjanmaa ja Kokkola -nimiset sanomalehdet ilmestyivät Kokkolan seudulla.
Kainuun Sanomat sekä Kajaani...
Yashar Kemalista (Yasar Kemal) löydät tietoa internetistä sivuilta, joiden osoite on: http://www.unionsverlag.ch/authors/kemal/kemhome.htm
Näiltä sivuilta löytyy myös luettelo Kemalin saamista palkinnoista ja arvonimistä: http://www.unionsverlag.ch/authors/kemal/bio-engl.htm
Valitettavasti sivut ovat saksan- ja englanninkieliset.
Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, jota useissa suomalaisissa kirjastoissa on saatavana: Nousiainen, Mervi : Turkin kirjallisuus kirjailijoita ja teemoja (1997) Nobel-ehdokkaana Kemal ei tiettävästi ole ollut.
Hei, kannattaa vierailla lähikirjastossanne tutkimassa lasten tietokirjallisuutta ja kysyä juuri lasta silloin kiinnostavasta aiheesta. Jos helmet.fi:stä löytyy kiinnostava kirja, voi sen toki kotonakin varata tulevaksi omaan lähikirjastoon. Esimerkiksi hakusanalla "maailmanhistoria" ja rajaamalla aineston lastenaineistoon saa tulokseksi muun muassa seuraavia "iltasatukirjoja". Myös esimerkiksi Tatu ja Patu -kirjasarjassa tai vaikkapa Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoissa on paljon yleistietoa eri aiheista seikkailun ohessa. Mukavia hetkiä tiedonjanon täyttämisessä!
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2017212__Smaailmanhistori…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1950177__Smaailmanhistori…
https://haku.helmet.fi/iii/...
Jos kirjastokorttiinne on yhdistetty tuo sähköpostiosoite, jota nyt käytätte, niin kirjastokorttinne on vanhentunut ja tietonne poistettu meidän asiakasrekisteristä. Uuden kortin saatte tulemalla kirjastoon, täyttämällä kirjastokortin hakulomakkeen ja esittämällä henkilöllisyystodistuksen.
Olisikohan kyseessä Aino Kallaksen novelli vieras kokoelmasta Lähtevien laivojen kaupunki?
Kirjan pauloissa blogissa kirjoitetaan näin: "Novellissa Vieras vanha nainen ja mies surevat nuorena menehtynyttä tytärtään, kun heidän mökkiinsä osuu vieras, joka on tuntenut tyttären Pietarissa." Kirjan pauloissa
Lehtevien laivojen kaupunkia löytyy myös Helmet kirjastosta. Helmet.
Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssivihkoja löytää vielä Finna haulla. Vihkoja on mm. Helsingin yliopiston kirjastossa. Finna.
Tiurun sairaalan historia vaikuttaa aika sekavalta vuoden 1941 osalta. En onnistunut löytämään mainintoja siviilipotilaista.Tietoa 43. sotasairaalasta jatkosodan aikana: https://sotapolku.fi/sotapolut/43.-sotasairaala-joutseno/Rauhan sairaala ja Tiuruniemen parantola Kansallisarkistossa: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=410266529Uutinen Laatokka-lehdessä 10.9.1941 Tiuruniemen parantolasta, ks. linkki.
Tässä on otteita kirjoista, joissa kerrotaan mm. nuorten naisten pukeutumisesta ja idoleista 50-luvulla:
”Hame oli yleensä kellohame jalkineina tennistossut ja niiden kanssa nilkkasukat. Puseroina käytettiin jumppereita ja erilaisia paitapuseroita. Kampauksina oli poninhäntä, vähän vanhemmilla korkeaksi tupeerattu pörrö. Kokonaisuuden kruunasi sifonkihuivi kaulassa.”
Lähde: Arja-Liisa Kuitunen, Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
”Marilyn Monroe, Sophie Loren ja Brigitte Bardot olivat koko läntisen maailman idoleita. –- Vartalon kurvikkuutta korostettiin piukoilla leningeillä ja neuleilla. –- Bardot pukeutui paksuihin, mustiin neuleisiin ja keveisiin, vartalonmyötäisiin leninkeihin, joiden kuviona oli esimerkiksi...
Tampereen kaupungista kertovia teoksia voit etsiä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet tietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi/
Valitse sanahaku ja kirjoita palkkiin lainausmerkkien sisään "Tampereen kaupunki". Voit myös etsiä tietoa Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Suomen tilastollinen vuosikirja.2003. Helsinki: Tilastokeskus, 2003.
Laajimmin Tamperetta koskevaa kirjallisuutta löytyy Piki-verkkokirjastosta, johon sisältyy Tampereen kaupunkikirjaston kokoelmat. http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&ulang=fin
Koska tiedustelet mm. tilastotietoja ym. asioita, jotka liittyvät tämän päivän Tampereeseen, löydät mielestäni parhaiten tietoa internetin välityksellä. Mm. sivuilta http://www....
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaiseman Biografiakeskuksen kautta löytyvät Jörn Donnerin elokuvat ja häneltä julkaistut kirjat:
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4831/
Julkaistut teokset löytyvät myös Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, mutta ne ovat hankalammin käytettävissä, koska mukana ovat myös saman teoksen eri painokset:
https://finna.fi
Täydellistä luetteloa artikkeleista on tuskin mahdollista löytää. Artikkeliviitetietokanta Arton kautta löytyy tiedot 400 aikakauslehdestä. Sitä kautta löytyi 146 Jörn Donnerin kirjoittamaa artikkelia:
https://finna.fi
