Valitettavasti näyttää siltä, että etsimääsi Robert Burnsin runoa Epitaph on My Own friend ei ole suomennettu.
Tarkistin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän runotietokannan ja useita muita kirjastotietokantoja. Burnsin laajasta tuotannosta on suomennettu jonkin verran runoja, mutta ikävä kyllä ei tätä.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kysyntä Myllykoskella on ollut vähäistä mutta kuulostellaan jos kiinnostuneita olisi enemmänkin. Kirjallisuuspiirit kokoontuvat pääkirjastolla, Kuusankoskella, Korialla ja Valkealassa. Syksyn ohjelma eri pisteissä on tällainen:
Kouvolan pääkirjaston kirjallisuuspiirit
Kouvolan pääkirjastossa toimii kolme kirjallisuuspiirin ryhmää, jotka kokoontuvat kerran kuukaudessa. Kaikissa ryhmissä käsitellään sama teos. Ryhmiin ei ole ennakkoilmoittautumista eikä osallistumismaksua. Parhaiten tilaa uusille osallistujille on keskiviikon iltaryhmässä.
• keskiviikon päiväryhmä klo 13-14.30 ja iltaryhmä klo 18-19.30
• torstain ryhmä klo 13 - 14.30
Kysy kuukauden kirjaa lainaan asiakaspalvelupisteestä. Kysy myös äänikirja- tai e-kirjaversiota. Kouvolan...
Ajoneuvojen tietoja saa Trafista, https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/ajoneuvotiedot-ja-veron-maksu ja useista maksullisista palveluista, esim. https://www.rek-nro.fi/, https://www.16500.fi/rekisterinumerohaku, https://www.autorekisteri.fi/, https://elisa.fi/ajoneuvohaku/, http://www.rekisteritiedot.fi/.
Runo on nimeltään Mistähän kummasta... ja se löytyy Lauri Viidan kokoelmasta Betonimylläri (1947) ja myös Kootuista runoista (1979 WSOY).
Runo alkaa: Mistähän kummasta kulkuri lienee / ruusuja riipaissutkin
Tarkoittamasi pässit ja Eedenit ovat runon kaksi viimeistä säkeistöä:
Millähän laululla Eedenin haassa / pässejä innostettiin, /kun tämän kumotun pilkkumin alle /sieltä me kellahdettiin?
Löytäisinpä se sävelen kerran,/niin minä puskettaisin / kaikkia kalloja tahdissa, kunnes / pilkkumin pysyyn saisin!
Tällainen tieto löytyy parhaiten venäläisistä arkistotiedonlähteistä, mahdollisesti joko kuolemansyytilastoista tai sotaan liittyvistä tilastoista. Suomalaiset väestötilastot kattavat vain suomalaisten sodassa kuolleisuuden, ja näihin tietoihin voi tutustua esimerkiksi Doria-julkaisuarkiston julkaisussa Kuolemansyyt vuosina 1939 ja 1940. Tietoa kuolleiden tilastoinnista Suomessa löydät Tilastokeskuksen Historiallisen tilastotiedon oppaasta.
Ompelukoneesi on mallia 66K. Tuota mallia valmistettiin vuodesta 1907 vuoteen 1956, sekä Yhdysvaltain, että Iso-Britannian tehtailla.https://www.singersewinginfo.co.uk/66Sarjanumeron perusteella koneesi on valmistettu vuonna 1937.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-eb-series-serial-numbers.htmlValmistuspaikka on todennäköisesti Clydebankin tehtaalla Skotlannissa.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial_number.htmlhttps://www.singermachines.co.uk/faq/how-can-i-know-where-antique-sewing-machine-was-made.htmlClydebankin tehdas oli aikanaan maailman suurin ompelukonetehdas.https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie
Ylen artikkelin mukaan Larsson aloitti oman tutkintansa heti Palmen murhan jälkeen ja jatkoi sitä kuolemaansa vuonna 2004 asti. Lisätietoa asiasta löytyy Jan Stocklassan kirjasta Kuka murhasi Olof Palmen? (Aula & Co, 2018).
Nuorisotiedon kirjaston tietokannasta osoitteesta http://pretty.alli.fi/index.htm voit etsiä tietoa kysymästäsi aiheesta. Klikkaa hakulomakkeesta asiasana-linkkiä ja pääset sivulle, josta voit valita H-kirjaimella alkavan ryhmän. Valitse sen jälkeen kohta homoseksuaalisuus ja löydät viitteitä erilaisiin artikkeleihin ja kirjoihin, joissa on tietoa nuorista ja homoseksuaalisuudesta. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös muutamia kirjoja ko. aiheesta:
Seksuaalisuus, 1995
Halu rakastaa, 1997
Nuorten arki ja muuttuvat rakenteet, 1998
Ivalahti, Seppo: Poikani on homo : äitien suhtautuminen poikiensa homoseksuaalisuuteen, 1998
Yhtä tavallisia kuin muut: lukiolaisten käsityksiä seksuaalivähemmistöistä, 2000
Unite.AI-sivuston artikkelissa listataan kymmenen tällaista palvelua: https://www.unite.ai/10-best-ai-art-generators/.
Muita vastaavia voi hakea esimerkiksi hakukoneen avulla laittamalla hakusanoiksi "ai generator".
Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan videota kuvauksesi perusteella. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen videon? Tiedon videosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Satakirjastojen sivuilta löytyy erittäin kattava aihelista kirjallisuudesta, joka käsittelee ajanjaksoa vuodesta 1900 toiseen maailmansotaan saakka: https://www.satakirjastot.fi/web/arena/vuodesta-1900-toiseen-maailmanso…
Listalta voisin poimia vaikkapa seuraavat kymmenen teosta:
F.E. Sillanpää: Ihmiset suviyössä
Asko Sahlberg: Tammilehto (1918)
Toivo Pekkanen: Tehtaan varjossa (1918-1930)
Elisabet Aho: Sisar (1918-1924)
Anni Kytömäki: Kultarinta (1920-1930 -luvut)
Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet (1920-luku)
Mikko Porvali: Sinisen kuoleman kuva (1920-luku)
Aki Ollikainen: Musta satu (1931)
Inka Nousiainen: Kirkkaat päivät ja ilta (1938)
Kjell Westö: Kangastus 38 (1938)
Lisäksi mm. Laila Hietamiehen, Enni Mustosen ja Pirjo Tuomisen...
Kyllä löytyy. Esimerkiksi Antti Pietiäisen kirjassa Tunne, antitunne, perimä - johdatus tunteiden dynamiikkaan (1999) käsitellään syyllisyyttä, häpeää, vihaa, pelkoa, rakkautta ja anteeksiantamusta. Samoin kirjan Tuhkaa ja linnunrata - henkisyys mielenterveystyössä (Suomen mielenterveysseura, 1998) teemoina ovat samansuuntaiset asiat. Aiheesta löytyy lisää kirjoissa, jotka Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmän mukaan ovat luokissa 121.2 (tunne- ja tahtotoiminnot) ja 618.8 (psykoterapia, mielenterveystyö).
Kirjasampo esittelee Venla Ilon Ihmisten saari -romaanin rakkaustarinana, joka myös haastaa "lukijansa elämän vaikeiden asioiden äärelle: kohtaamaan petos, väkivalta, sairaus ja kuolema.":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1703625
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Ilo%25252C%252BVenla
Sukunimi vaikuttaisi olevan hänen omansa, ei peite- tai taiteilijanimi.
Valitettavasti minulla ei ole kirjastosulun aikana pääsyä Tiihosen koko tuotantoon, joten voi olla, että etsimäsi runo ei ole lukemissani kokoelmissa. Kävin kuitenkin läpi kymmenen Tiihosen kokoelmaa (Sarkunmäen palo 1975, Teille ei tarjoilla enää 1978, Arjen armada 1980, Eroikka 1982, Hyvät pahat ja rumat 1984, Enkelin tavara 1986, Boxtrot 1998, Eros 2002, Largo 2004 ja Jumalan sumu 2009). Näiden kokoelmien runoista kuvaukseesi voisi sopia Aurinkosirkus-runo kokoelmasta Eroikka tai Kiima-runo kokoelmasta Eros.
Topelius kertoo Hindrik Blåfieldin kihlauksesta lyhyesti Maakuntien Suomi -kirjan Hämettä käsittelevässä jaksossa, luvussa Blåfieldin suku.
Samaa aihetta käsittelee Lauri Pohjanpään novelli Luutnantti Blåfieldin kihlaus, joka sisältyy hänen kirjaansa Voitto ja muita kertomuksia.
Niina Revosta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoja teoksesta Kotimaisia nykykertojia. 1-2, Helsinki,BTJ Kirjastopalvelu, 2003.
Kirjailijan henkilö- ja yhteystiedot:
http://www.arsnet.net/ANJ.asp?viewID=165&peopleID=475
Kirjailijan haastattelu Unikareen kirjallisuus sivuilla:
http://www.unikankare.net/kirjallisuus/muut/leena_koiranen_niina_revon_…
Palkintoja ja arvosteluja:
http://www.uta.fi/laitokset/naistutkimus/miestutkimus/kossu/kossulaus.h…
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=454
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on kaikkiaaan44 nimekettä P.D. Jamesilta. Suomenkielisiä näistä on kymmenen.
Tarkemmat sijaintiedot löydät kun menet osoitteeseen http://www.libplussa.fi/ . Koska P. D. Jamesin teosten esille saaminen ei helposti onnistu tekijähaulla (James-nimiä on paljon), laitan tähän suomenkielisten teosten nimet, joiden sijainnit voit tarkistaa merkitsemmällä ne nimeke-ruutuun.
Pahuuden palkka
Oikeus on sokea
Kalman naamiot
Viaton veri
Totuus ja toiveet
Kuoleman maku
Dalgliesh ja kuolema
Sally-rukka kultatukka
Rikoskirjailijan kuolema
Murha ei sovi naiselle
