Kysymys houkuttaa kysymään, mitä ihmeteltävää on siinä, että ihminen haudataan kotipaikkakunnalleen? Luultavasti useimmat suomalaiset haudataan sinne, missä he ovat asuneet. Monasti kuulee myös tapauksista, että pois kotiseudultaan muuttaneet ovat silti toivoneet pääsevänsä kotiseudun multiin. Kyösti Kallio oli kuollessaan muodollisesti vielä tasavallan presidentti, mutta sekään ei ollut mikään syy tulla haudatuksi esimerkiksi Helsinkiin. Svinhufvud oli kuollessaan iäkäs yksityishenkilö.
Heikki Poroila
Helmet-kirjastojen toimipaikat, joissa on mahdollista käyttää levykeasemaa, löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjaston tiloissa käytettävä levykeasema näyttää olevan käytettävissä Malmin, Malminkartanon ja Pasilan kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto/Palve…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malminkartanon_kirjas…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palv…
Johan Ludvig Runebergin Sotilaspoika-runo (Soldatgossen) Vänrikki Stoolin tarinoiden toisesta osasta on luettavissa teoksen saksannoksesta.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teoksesta on saksannos Fähnrich Ståls Erzählungen (1910, saks. Wolrad Eigebrodt).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://digital.zlb.de/viewer/image/34070939/93/
Voit hakea kirjastosi lehtiä ja tehdä niistä varauksia Kirkes-kirjastojen yhteisessä verkkokirjastossa: https://kirkes.finna.fi/
Kirjaudu sisään palveluun ohjeen mukaan ja etsi haluamasi lehti lehden nimellä tai aiheella. Klikkaamalla hakutuloksessa otsikkoa näet mitä numeroita lehdestä kirjastollasi on ja voit varata niitä.
Epäselvissä asioissa kannattaa kysyä suoraan kirjaston henkilökunnalta tai ottaa yhteyttä puhelimitse. Yhteystiedot: https://kirkes.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85098
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyi 7.5.1989 lehdestä työpaikkailmoitus, jossa haettiin kokkeja ja tarjoilijoita kesäkuussa avautuvaan Brasserie Coq au Vin -ravintolaan. Ilmoituksen mukaan samaan ravintolakokonaisuuteen tuli kuulumaan 70-paikkainen Cafe de Cog. Avajaiset pidettiin siis kesällä 1989.
17.6.1999 Hesari kertoi uusista ravintoloista, joita jutun mukaan syntyi tuolloin Helsinkiin jatkuvasti. Coq au Vinin tilalle Hotelli Helka perusti silloin Ravintola Auringon. "Ravintola Auringossa on myös baari drinkkiasiakkaille. Runeberginkadun puolella on valoisa katukahvila Café Daily, jonne on helppo piipahtaa."
Suomalaisissa julkaisuissa tämän ”Lumiukko”-nimisen laulun alkuperästä mainitaan, että sävelmä on norjalainen kansansävelmä, mutta sävelmän tai laulun norjalaista nimeä ei kerrota. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Ritva Laurila.Laulun melodia on norjalainen kansansävelmä, joka Norjassa tunnetaan Kristofer Jansonin (1841-1917) sanoittamana lauluna ”Hu hei! Kor er det vel friskt og lett”. Laulun nimestä on erilaisia versioita, esim. ”Hu hei” tai ”Oppå fjellet”. Saamelainen Kajsa Balto on levyttänyt laulun nimellä ”Vári alde”. Norjalainen heavy-yhtye Storm on tehnyt sävelmästä oman versionsa nimellä ”Oppi fjellet” antikristillisin sanoin. Lähteitä: Kristofer Janson Nynorsk kultursentrum -sivustolla:https://digitaltmuseum...
Kirjailija Lassi Sinkkosesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, joten kattavimmin hänestä löytyy tietoa erilaisista matrikkeleista ja hakuteoksista. Hae lähimmästä kirjastosta käsiisi Suomen kirjailijat 1945-1980 tai Lasse Koskelan Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon tai Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (huom. vuoden 1980 painos!) tai Otavan kirjallisuustieto. Turun Yliopiston julkaisemassa artikkelikoosteessa Uudessa valossa: kirjoituksia realismin kysymyksestä (1998) löytyy essee/artikkeli myös Lassi Sinkkosesta.
Verkosta löydät tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997629024 ja Like-kustantamon sivulta, https://like.fi/kirjailijat/lassi-sinkkonen/
Jos tarkoitat kysymykselläsi tilitoimistojen henkilökunnan palkkoja, niin juuri sellaista artikkelia ei löytynyt. Artikkeleita yleisestä palkkatasosta, ansiokehityksestä, naisten ja miesten palkkaeroista sen sijaan löytyy. (Esim. Kouvonen, Seppo: Reaaliansioiden kehitys tulopolitiikan kaudella. Hyvinvointikatsaus 2005 ; 1 / Vainionmäki, Jari: Palkkojen joustavuus Suomessa. Kansantaloudellinen aikakauskirja 2005 ; 1 / Romanov, Päivi: Tasa-arvo vaatii poliittista tahtoa. HS 2005-07-02 / Kähkönen, Virve: Miesten kuukausipalkka on lähes 800 euroa suurempi kuin naisten. HS 2005-07-07).
Yrittäjien palkkahallintoon liittyy artikkeli Petäinen, Minna: Helpotusta palkanmaksuun ensi keväänä : Palkka.fi palvelee pientyönantajia. Taloustaito yritys...
Tunisian yleisistä kirjastoista on vaikea löytää tilastotietoja. Todennäköistä on, että Tunisian Kansalliskirjasto on maan suurin, sen kokoelmiin kuuluu muun aineiston ohessa n. miljoona kirjaa. Tietoa kirjastosta löytyy osoitteessa: http://www.bibliotheque.nat.tn/en/default.aspx
Yliopistokirjastoilla on myös laaja verkostonsa. Tietoa siitä löytyy osoitteessa:
http://www.librarytechnology.org/lwc-processquery.pl?SID=20090313561157…
Kirsi Walas on Sirpa Karjalaisen (s. 1951) salanimi. Hän on kirjoittanut omalla nimellään kansanperinnettä ja mm. jouluaiheisia lastenkirjoja 1979-: https://www.kirjaverkko.fi/kirjailija/Sirpa+Karjalainen . Kirsi Walas -nimellä ei ole julkaistu muita kirjoja kuin Jelena ja pohatta.
Näistä voisi olla apua: Luonnossa kotonaan(1997); Kuntouttavaa kotielämää(2003);Koivunen et. al.:Puutarhoista iloa vammaisten ja vanhusten elämään, artikkeli Viherympäristö 2003:2,58-61; Karvinen: Elämänlaatua arki- ja täsmäliikunnalla, artikkeli Liikunta ja tiede 2004:2, 2.12-16; Luonto virkistys- ja matkailuympäristönä(1996); Ikäntyminen ja liikunta(1997); Puisto, puutarha ja hyvinvointi(2003).
Evankelista Kathryn Kuhlmanin elämästä on suomeksi ilmestynyt ainakin kaksi kirjaa: Helen Koolman Hosierin teos Kathryn Kuhlman ja Benny Hillin Kathryn Kuhlmanin avattu testamentti. Hän on lisäksi itse kertonut elämästään kirjoissa Minun elämäni ja Kuolematon ihme.
Kaikkia näitä teoksia löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Kansallisbibliografia Fennicasta ja Kirjasammosta löytyy tieto vain tästä yhdestä Heikki Soinisen kirjoittamasta kaunokirjallisesta teoksesta. Lisätietoa, esimerkiksi syntymävuotta, kirjoittajasta sen sijaan ei löydy. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48367https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176052034753Lisäksi Fennicasta löytyy tieto muutamasta tietokirjasta, jotka on kirjoittanut Heikki Soininen, mutta ilmeisesti kyse ei ole samasta henkilöstä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Olet todennäköisesti tehnyt kirjautumisvaiheessa kaiken ihan oikein. Etäkäyttötoiminto kysyy kirjastokorttisi takana olevaa numerosarjaa ja henkilökohtaista pinkoodiasi. Nyt näyttää siltä, että etäkäyttöyhteyksissä on vikaa. Olen ilmoittanut asiasta IT-suunnittelijallemme ja hän hoitaa yhteyksien kuntoon laittamista. Toivottavasti asia korjaantuu nopeasti (en osaa sanoa korjausaikataulusta) ja pääset kokeilemaan tietokantojen etäkäyttöä uudelleen.
Uutuusluettelot ovat yhä olemassa. Ne löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search*fin/3. Uuden HelMet-verkkosivuston pääsivulle osoitteeseen http://www.helmet.fi/fi-FI on myös nostettu valikoima uutuuskirjoja, joiden kansikuvat näkyvät kohdan ”Uutuudet” kuvakarusellissa. Sivustosta on vastikään julkaistu vasta ensimmäinen versio, joten se kehittyy vielä. Uutuudet ovat joka tapauksessa jatkossakin tärkeä osa sivustoa.
Elokuvan vhs-versio näyttäisi olevan lainattavissa muutamissa Suomen kirjastoissa. Dvd:nä elokuvaa ei ole Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voit saada elokuvan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Kyseessä lienee Anne-Marie Dalmais’n kuvakirja ”12 iloista eläinperhettä” (Sipoo : Kolibri, 1991) tai ”Matkalla maailmalla” (Helsinki : Kirjalito, 1998).
Pingviiniperheestä kerrotaan molemmissa kirjoissa: toisessa tarinan nimenä on Jääkimpaleen perhe, toisessa Lumen ja jään maassa. Teksti on vähän erilainen, mutta kuvitus sama. ”12 iloista eläinperhettä” (1991, 144 s.) on vanhempi ja ohuempi kuin ”Matkalla maailmalla” (1998, 241 s.)
Asiaa kannattaa kysyä suoraan siitä kirjastosta, jossa haluat käydä asioimassa. Useimpiin kirjastoihin saa kirjastokortin, jos on osoite Suomessa ja mukana jokin kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Tietokoneiden käytön ehdot vaihtelevat, joten sitäkin kannattaa kysyä suoraan siitä kirjastosta, jossa haluat asioida. Joissain kirjastoissa tietokoneen käyttö vaatii kirjastokortin, mutta ei välttämättä kaikissa.
Kappale näyttäisi löytyvän ainakin Hemming Eklundin levytyksiä sisältävältä CD-levyltä Tonerna : recordings 1946-1960. Sen tarkemmat saatavuustiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b2378802~S3*fin, ja sieltä levyn voi myös varata omaan lähikirjastoonsa.
