Yksikään tutkimistani lähteistä ei ikävä kyllä ottanut kantaa siihen, miksi Nobel-päivää juhlitaan joulu- eikä lokakuussa. Ylipäänsä vaikuttaa siltä, että päivän viettäminen joulukuussa on kirjallisuudessa otettu annettuna asiaa kyseenalaistamatta. "Kaiketi sitä olisi yhtä hyvin viettää 21. lokakuuta Nobelin syntymän muistoksi", huomautti kuitenkin yksi vastaani tullut kirjoittaja.
Nobel-päivän synnyssä voisi ehkä tiedotusvälineillä ajatella olevan oma osuutensa. Kun ensimmäiset Nobelin palkinnot jaettiin 10. joulukuuta 1901, sanomalehdet alkoivat kutsua päivää "Nobel-päiväksi" aihetta koskevassa kirjoittelussaan jo ennen tilaisuutta, ja nimitys jäi yleiseen käyttöön.
Yksi peruste Nobel-juhlinnan sijoittamisesta mieluummin joulu-...
Yleisten kirjastojen luettelointisäännöistä on olemassa mm.
- Suomalaiset luettelointisäännöt : monografioiden kuvailu,
- Suomalaiset luettelointisäännöt : kartta-aineiston kuvailu. Lisää luettelointiin liittyvää kirjallisuutta löytyy esim. kirjastojen sivuilta luokkahaulla 02.323 (Oulun kaupunginkirjaston aineitotietokanta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=1082719869 ).
Btj Kirjastopalvelun sivulta selviävät myös luetteloinnissa käytettävät teokset http://www.btj.fi/koodit/luettelo10.htm . Helsingin yliopiston kirjaston sivuilla on joitakin FINMARC-formaatteja saatavana PDF-tiedostoina http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/julkaisut.htm#formaatti .
Suomen postimerkkilehden noin vanhoja numeroita ei ole enää HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Kansalliskirjastosta Helsingistä kyseisen lehden vanhojakin numeroita löytyy. Lehtiä ei lainata sieltä ulos vaan niitä täytyy lukea paikan päällä. Lehdistä voi toki ottaa kopioita.
Lehdestä voi tehdä myös kaukopalvelutilauksen muualta Suomesta, esim. varastokirjastosta Kuopiosta. Kaukopalvelutilaus Vantaalle maksaa 7 euroa kappale.
Lahden kaupunginkirjastolla on käytössä palvelu, jolla asiakas saa eräpäivämuistutuksen sähköpostiin (maksuton) tai tekstiviestillä (0,30€/viesti). Palvelun saa käyttöönsä ottamalla yhteyttä kirjastoon tai kirjastossa paikan päällä.
Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Tukesista, kerrottiin, että merkintä voi tarkoittaa, että koru on puhdasta hopeaa (eli Silver 99,9 %), mutta turistikauppojen leimoihin ei aina voi luottaa, joten varma asiasta ei voi olla.
Elokuvia harrastava kollega ehdotti elokuvaa Running Scared vuodelta 2006. Siinä on hiukan tuon tyyppinen tilanne.
https://www.imdb.com/title/tt0404390/reference/
International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuston mukaan Singerin koneet sarjanumeroilla Y5666044-Y5676043 on valmistettu vuonna 1928. (https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…)
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Ainoa ehdotus olisi Edgar Allan Poen Varastettu kirje, mutta sekään ei aivan vastaa muisteltua kuvausta. Tässä vielä Kirjasammon hakutulos aiheella kirje, voitte yrittää etsiä kirjaa esimerkiksi sieltä: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kirjeJos joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta voisi olla kyse, ehdotuksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Olen hakenut useista eri tiedonlähteistä, mutta vaikuttaa siltä että kaikki käsialaan liittyvät kirjat koskevat joko käsialantutkimusta, esimerkiksi ihmisen luonteen tarkastelua käsialan valossa eli käsialantulkintaa, tai vanhojen käsialojen tuntemusta historiantutkimisen kannalta.
Kaunokirjoitukseen liittyvät opukset ohjaavat lähinnä kalligrafiaan ja tekstaukseen. Mutta ehkä niistä olisi hyötyä myös käsialan kehittämisessä.
Seuraavasta nettijulkaisusta voisi olla sinulle iloa Käsin kirjoittaminen vuonna 2000, http://www.edu.fi/julkaisut/kasiala.pdf . Siinä on erilaisia käsialamalleja ja lisäksi luku Näin kehitetään hyvä käsiala.
Helsingin Sanomien kriitikon Antti Majanderin mukaan Virpi Hämeen-Anttilan romaanin Perijät (Otava, 2006) "henki, henkilöt ja asetelmat ovat silkkaa niskavuorta", joten tämä lienee kysymänne kirja.
Kysyin Suomen Mielenterveysseurasta, ja he muistivat tämän tarinan olleen esillä seuran 100-vuotisjuhlissa vuonna 1997. He lupasivat vielä etsiä, jos jostakin tämä teksti löytyisi. Palaan asiaan, kun saan enemmän tietoa tarinasta.
Kielitoimiston suosituksen mukaan kellonajassa erottimena käytetään pistettä, siis 18.10 Englanninkielisessä maailmassa taas on tapana käyttää kaksoispistettä, eli 18:10 Eli suositus on käyttää pistettä, mutta ei kaksoispisteen käyttöäkään varsinaisesti tuomita. Yhdenmukainen merkintä olisi tietysti suositeltavaa.
Lisätietoa mm. näistä
Kielenhuollon käsikirja / Katariina Iisa, Hannu Oittinen, Aino Piehl
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.2.html#klo
Mielenkiintoinen idea, mutta tällä hetkellä vaikea toteuttaa. Jotkut kirjastot kyllä valitsevat ja palkitsevat "vuoden lainaajan", mutta meidän kirjaston (Pietarsaaren kaupunginkirjasto) tietojärjestelmästä ei voi saada tietoa asiakkaan edellisistä lainoista. Idea vaatisi paljon työtä sekä henkilökunnalta että asiakkaalta.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen esinelainat on tilastoitu. Vuonna 2013 HelMet-kirjastojen esinelainoja oli seuraavasti:
Aikuisten 28 päivän esinelainoja oli 9582 kpl eli 0,1 % lainoista.
Akuisten yhden vuorokauden esinelainoja oli 58572 eli 0,4 % lainoista.
Lasten ja nuorten 28 päivän esinelainoja oli 1656 kpl eli 0,0 % lainoista.
Lasten ja nuorten yhden vuorokauden esinelainoja oli 9381 kpl eli 0,1 % lainoista.
Eri kaupungeilla tai yhteisen järjestelmän omaavilla kaupunkien yhteenliittymillä ja kunnilla on varmasti omat tilastonsa. Koko Suomen yhteisiä tilastoja esinelainoista ei löytynyt.
Aika monet kustantamot ovat julkaisseet. Ainakin nämä ovat julkaisseet yhden tai useampia kirjoja: Tekstitalli, Programmes KK & Co, Helsinki-kirjat, Otava, WSOY, Siltala ...
Näyttäisi siltä, että Tampereen Jenny on Eino Kettusen sanoittama teos. Kappaleen nuotit löytyvät ainakin näistä nuottikokoelmista:
https://www.finna.fi/Record/lumme.1007464/Details#holdings
https://www.finna.fi/Record/siilinjarvi.50947
Etsin kyseisen sivun Googlella http://niddecigognes.free.fr/fr/2001.html . Sivuston tietojen perusteella voisi olettaa, että näyttely on pidetty 22.10.-28.10.01 "Office de Tourisme":n (lienee matkailutoimisto tai vastaava) tiloissa.
Kun nettilinkkiä katsoo tarkemmin ja lyhentää sitä lopusta päin http://niddecigognes.free.fr/ , esille tulee "Le Nid de Cigognes"-nimisen, ilmeisesti turisteille tarkoitetun vuokratalon kotisivu. Talo sijaitsee puolestaan Ranskassa Barr-nimisessä kaupungissa, joten voisi olettaa, että näyttelykin on ollut Barr:in "Office de Tourismessa". Näyttelystä ja taiteilijasta voi varmaankin kysyä lisätietoja suoraan em. paikasta esim. sähköpostitse:
Office du Tourisme
Rue des Bouchers - Place de l'Hôtel de Ville
67140...
