Hei!
Tikkurilan kirjaston rakennustyöt aloitettiin vuonna 1982 ja talo valmistui vuonna 1984. Kirjastotalo on Vantaan ensimmäinen suuri kulttuurin monitoimitalo, jossa on kirjaston lisäksi mm. aikuisopiston ja musiikkiopiston tiloja.
Tikkurilan kirjaston käsikirjaston Vantaa-kokoelmasta löytyy julkaisu Vantaan kirjastotalo, josta löytyy perustiedot Tikkurilan kirjaston rakennuksesta.(http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1118698?lang=fin).
Päivämäärät kirjoitetaan mandariinikiinaksi hiukan eri tavalla kui suomeksi sillä ne ovat muodossa vuosi.kuukausi.päivä.
Alla numerot 1-10 kiinaksi:
nolla 零
yksi 一
kaksi 二
kolme 三
neljä 四
viisi 五
kuusi 六
seitsemän 七
kahdeksan 八
yhdeksän 九
kymmenen 十
Numerot 11-19 muodostetaan lisäämällä 十 numeron eteen esim. 13 = 十三 ja 20, 30, 40 jne. lisäämällä numeron jälkeen 十 esim. 20 = 二十.
Päivämääriä kirjoitettaessa numeroiden välissä käytetään vielä lisäksi merkkejä 年 (vuosi), 月 (kuukausi) ja 日 (päivä).
Päivämäärä 17.5.1978 kirjoitetaan 一九七八年五月十七日.
Lähteet:
http://www.chinese4.eu/fi/kiina-sinulle/komponentti/7/131/numerot_kiinan/selitykset
https://chinese4kids.net/...
På Åbo stadsbibliotek hittar man med ämnesordet "avantouinti" boken
"Avantoon! Avantoon!: Turun avantouimarit ry 1957-1997. En version av
boken finns på nätet(http://personal.inet.fi/musiikki/jyrijussi.rekinen/avanto.htm).
Annars hittar du artiklar med ämnesorden "vinterbad" och "avantouinti" i referensens artikeldatabaser (t.ex. Artikelsök, Aleksi och Kati). I Hufvudstadsbladet 1996-03-11 ingick en artikel av Hedda Biström "Larmet går till hypothalamus därför känns det bra att vinterbada".
På nätet på adressen: http://w.1.173.telia.com/~u17303660/vinterbad.html finns det också kortfattad information om vinterbadning.
Teksti on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Romaanin 14. luvun loppuosassa on kuvaus jahtivoudiksi ylenneen, Eeron ajatuksia: "Synnyinmaa ei ollut hänelle enään epämääräinen osa epämääräisessä maailmassa, ilman mitään tietoa missä ja minkälainen. Vaan tiesipä hän missä löytyi se maa, se kallis maailman-kulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäsivät isiemme luut.---"
Teksti löytyy esimerkiksi Aleksis Kiven Teokset -julkaisusta (Otava 1984) romaanin sivulta 675.
Mats Wahlista löytyy tietoa kirjasta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 2001.
Wahlilta on ilmestynyt seuraavat teokset nuorille:
Veden tuolla puolen 1996
Veren varassa 1998
Emma ja Daniel Kohtaaminen 2000
Emma ja Daniel Rakkaus 2001
Syvässä vedessä 2002
Emma ja Daniel Matka 2003
Ruotsia idiooteille 2004
Näkymätön 2005
Lumi peittää jäljet 2006
sekä kuvakirja Vaarin laika 1999
Myöhästymismaksut pääset näkemään kirjautumalla omiin tietoihisi osoitteessa helmet.fi. Kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero sekä PIN-koodia.
Tarkkaa määrää on mahdotonta tietää. Google yritti laskea kirjojen määrän vuonna 2010 ja sai tulokseksi 129864880 kirjaa eli lähes 130 miljoonaa teosta. Jos määrään lisätään tuon jälkeen ilmestyneet teokset, on arvioitu, että vuoden 2023 loppuun mennessä kirjoja olisi jo yli 158 miljoonaa.LähteetISBN: How Many Books Are In The World https://isbndb.com/blog/how-many-books-are-in-the-world/Tekniikka ja talous 9.8.2010: Google selvitti, montako kirjaa maailmassa on https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/google-selvitti-montako-kirjaa-m…
Selailin läpi Jevgeni Jevtusenkon runokokoelmat Kyllä ja ei, Runoni, Olen vaiti ja huudan sekä Näkymättömät langat, mutta en ainakaan niistä löytänyt erityisesti isää käsittelevää runoa. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä runosta voisi olla kyse ja mistä sen löytää?
Löysin Finna-haulla Walter Lairdin kirjan paritanssit. Kirjaan sisältyy " kirja + 1 CD-äänilevy, 6 askelkorttia, 2 tanssikenkämallia" Linkki hakutulokseen.Blomqvistien kirja Tanssiopas alkajille ja osaajille, sisältää myös askelkuvio neuvoja. Linkki hakutulokseen. Myös Pipsa niemisen: Hidas, nopee, nopee... opasvideoihin liittyvästä kirjasta voisi olla apua. Linkki Finna.fi Kirjoja voi kysyä myös kaukolainaksi omaan kirjastoon.Ikäinstituutin sivuilta löytyy tanssiavain. Siinä kerrotaan, mitä eri tanssitermit tarkoittavat. Sen avulla saattavat opettajille suunnatutkin teokset avautua. Tanssiavaimen voi tulostaa lehdykäksi. Linkki aineistoon.Lavatanssikuplan sivuilta löytyy eri tanssien askelkuvioita sekä kuvina, tekstinä että videoina...
Lumia-nimi voisi olla perua latinakielen sanasta lumen, joka tarkoittaa valoa, mutta Suomessa voi helposti liittää myös lumi-sanaan. (Lähde: Nummelin & Teerijoki: Osma, Ranja, Vilmiina,2003.)
Janette on englantilainen muoto Johannasta. Johanna on sisarnimi Johannekselle, joka tarkoittaa hepreankielisenä "Jahve on armollinen". Nimi on tuttu Raamatusta.
Aurora tarkoittaa kreikankielellä aamuruskoa. (Lähde:Vilkuna: Etunimet, 2005)
Kaupunki siirrettiin nykyiseen keskustaan, suunnilleen Kruununhaan paikkeille. Seuraavassa raportissa kerrotaan Vironniemen suuralueen käsittävän Kruununhaan, Kluuvia ja Töölönlahden rantaa, https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/08_10_24_Tilasto_Vuor….
Helsingin historiasta ja siirtämisestä Vironniemellä Museoviraston sivulla Kurkistuksia Helsingin kujille, http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vironniemi.htm. Sieltä löytyy myös kartta vuodelta 1640, josta näkyy vanha Helsinki Vantaajoen suulla ja Vironniemelle siirretty uusi Helsinki.
Historiaa on myös Helsingin kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/….
Nimistöstä, http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/...
Sitaatti on Gunnar Ekelöfin runosta "Djävulspredikan", joka löytyy teoksesta Vägvisare till underjorden (1967). Runo löytyy suomennettuna teoksesta Trilogia (1994, http://www.helmet.fi/record=b1230129~S9*fin), joka sisältää kolme Ekelöfin runoteosta (Dīwān över Fursten av Emgión, Sagan om Fatumeh ja Vägvisare till underjorden).
Sinun kannattaa tehdä haku Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta. Osoite on http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form.html Hakusanaksi voit laittaa esim. kyselytutkimus, haastattelututkimus tai haastattelut. Samasta osoitteesta näet myös kirjojen saatavuustiedot.
Kollega ehdotti ruotsalaista jännityssarjaa Rikostutkija Bergman. Sarjan ensimmäisen kauden ensimmäinen jakso sopii kuvaukseesi. MTV:n jaksokuvauksessa kirjoitetaan seuraavaa: " Siviili Fredrika Bergman aloittaa työt Tukholman poliisin resurssiryhmässä ja kohtaa heti vastustusta. Työt alkavat vauhdikkaasti, kun pieni tyttö siepataan rautatieasemalla."
Sarja perustuu Kristina Ohlssonin Fredrika Bergman -dekkareihin.
https://www.mtv.fi/sarja/rikostutkija-bergman-33005232001/jakso-1-epatoivottu-1-osa-1339896
Hei, valitettavasti ei ole löytynyt sellaista lähdettä tai teosta, jossa olisi selkeä käännös. Ainoa mikä löytyi on Emil Ludwigin kirjoitama teos Lincoln https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.992351504006250 vuodelta 1930, mutta siinäkin on luonnosmainen versio, joka ei mielestäni ole lopullinen.
Mahgrebin alueen määrittelyn löydät Wikipediasta, https://fi.wikipedia.org/wiki/Maghreb. Sen jälkeen voit tarkastaa maittain, esimerkiksi valtioiden virallisilta sivuilta tai BBC:n Country Profilesta maan kielen, esim. Tunisiassa mainitaan kieleksi arabia, https://www.bbc.com/news/world-africa-14107241. Myös Wikipediasta voit tutkia aihetta, https://en.wikipedia.org/wiki/Languages_of_Tunisia.
Marokko, https://www.bbc.com/news/world-africa-14121438
Algeria, https://www.bbc.com/news/world-africa-14118852
Voit myös tutkia Library of Congressin Country Studies, https://countrystudies.us/
Tulkitsisin, että kyse on virren 340 toisen säkeistön alusta, joka on suomennettuna "Kuin kaivoskuiluun piilottaa hän ajatuksensa" (suom. P. Kivekäs). LähdeRuotsin kirkon virsikirja (2003) https://finna.fi/Record/anders.556112?sid=4709360975
Vappu Roos on suomentanut kyseisen kohdan Katherine Mansfieldin novellista At the Bay eli Lahden rannalla näin:Mutta asian näin ollen minä olen kuin hyönteinen, joka on lentänyt omasta halustaan huoneeseen. Syöksyn seiniä vasten, syöksyn ikkunoita vasten, poukahdan kattoon, teen itse asiassa jumalaties mitä kaikkea, paitsi etten lennä takaisin ulos. Ja koko ajan ajattelen kuten tuo yökehrääjä tai tuo perhonen tai mikä se nyt onkaan: ’Elämän lyhyys! Elämän lyhyys!’Katherine Mansfield: Puutarhakutsut (Weilin & Göös, 1980, s. 163)
