Internetistä löytyy osoitteesta http://www.gsansom.demon.co.uk/vfaero/oneoff/vf11.htm tieto, että ensimmäinen
Pääskysen prototyyppi eli de Havilland DH.108 Swallow TG283 lensi ensimmäistä kertaa 15. 5. 1946. Toinen prototyyppi TG306 lensi ensimmäistä kertaa kesäkuussa 1946. Kolmas Pääskynen VW120 lensi ensimmäistä kertaa 24. 7. 1947. Tämä kolmas koneista oli ensimmäinen kone, joka Britanniassa ylitti äänen nopeuden. Tämä tapahtui Internet-sivun mukaan 9. 9. 1948. Vuonna 1950 viimeisinkin näistä koneista tuhoutui.
Jos Suomessa havainnoitsija asettuu katsomaan auringonlaskua paikkaan, jossa lännen suunnalla on pelkkää vesiulappaa (riittävän iso järvi tai meri), niin kyllä se sinne "veteen" näyttää aurinko uppoavan myös meidän leveyksillämme. Näky lienee länsirannikon ihmisille hyvinkin tuttu, kun taas etelärannikon etelään antavilla näköalapaikoilla aurinko ei ehdi riittävän alas ennen kuin paljon myöhemmin syksyllä. Selityksenä sille, että tätä veteen laskua näkee usein "etelänmailla" lienee siinä, että siellä oleskellaan paljon veden äärellä. Mutta aivan kuten Suomessa, jos jossain Kreetalla sattuu lännessä olemaan muuta kuin merimaisemaa, niin sinne se vuorten taakse aurinkokin näyttää painuvan.
Heikki Poroila
Kyselin työkavereilta etsimääsi kirjaa ja vastaukseksi sain kirjan Iltahetken tarinoita, jonka tekijät ovat Anne Suess sekä Josef Carl Grund. Valitettavasti kirjaa ei ole saatavilla Helmet-kirjastoista.
Tarja Tevan Adiga-suomennoksessa myös eläimelliset lempinimet on käännetty: kirjan sivuilta löytyvät Puhveli, Haikara, Villisika, Korppi ja Mungo. Myös useimmat muut alkuteoksen englanninkieliset kutsumanimet on suomennettu: Vitiligo-Lips on Valkopälvihuuli, Country-Mouse Maalaishiiri, Great Socialist Suuri Sosialisti; Pinky Madam on kuitenkin säilynyt Pinky Madamina.
Hei,
Kyseinen kohta viittaa on SKS:n julkaisemaan teokseen Oi runous : Romantiikan ja modernismin runouskäsityksiä (SKS, 2000). Tuossa Älä puhu nyt enää -teoksen esipuheessa oleva lyhyt sitaatti löytyy sivulta 271. Tuossa ei tosin taida olla itse essee, vaikka Pound vortisismista puhuukin.
Antikvariaattien nettisivuilla kyseistä teosta on myynnissä hintaan 10-25 euroa, kunnosta riippuen. Yleensä he ostavat teokset noin puolella myyntihinnasta eli noin 5-17 euroa lienee realistinen arvio, mikäli antikvariaatti teoksen ostaa. Kiven teoksia on yleensä hyvin tarjolla, joten aina antikvariaatit eivät niitä ota myytäväkseen.
Säähavaintoja Ilmatieteen laitoksella välittää ilmastokeskus. Puhelinnumero ilmastokeskukseen on 0600 10601 (4,01 €/min+pvm) arkisin klo 9-15 ja sähköposti ilmastokeskus@fmi.fi. Lisätietoa löytyy alla olevasta linkistä http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Oulun Numismaattisen Kerhon sivustolta löytyy menneiden huutokauppojen listoja, joista voi hyvällä tuurilla löytää kyseisten rahojen lähtöhintoja.
https://oulunnumismaatikot.fi/listat-ja-tulokset/
David Lynchin ohjaama Blue Velvet -elokuva (1986) voitti useita elokuva-alan palkintoja. Lynch oli myös yhtenä ehdokkaana parhaan ohjaajan Oscar-palkintoon, mutta voiton vei Oliver Stone elokuvalla Platoon. Tässä englanninkielinen listaus Blue Velvet -elokuvan voittamista palkinnoista:https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_accolades_received_by_Blue_Velvet
Hei!Ketsiia on todennäköisesti muunnelma Ketsia nimestä. Se ei ole suomalainen nimi, vaan heprealainen nimi, joka esiintyy Raamatussa. Se tarkoittaa Kassiapuuta/Kassiakanelia (Cinnamomum aromaticum, syn. Cinnamomum cassia) eli kiinankaneli, mutta voi viitata myös "aromaattinen" tai "tuoksuva".Ketsia on Jobin toinen tytär Raamatun Vanhan testamentin mukaan, joka tunnettiin kauneudestaan.
Oppikirja TOOLS and rules [Moniviestin]
OSAN NIMEKE Construction and surface treatment / Mary R. Hatakka, Sirpa Piipponen on varattu nimelläsi ja tulee tänne Oulunsalon pääkirjastoon keskiviikkona 4.5. Saat vielä sähköpostilla varmistuksen kun kirja on saapunut tänne kirjastoon. Tilasimme teoksen Oulun kaupunginkirjastota - maakuntakirjastosta.
Yritin kirjastovarastostamme Pasilasta löytää 1950-luvulla painettua sanakirjaa, mutta vanhin hyllystä löytynyt teos, josta sana löytyi, oli painettu vuonna 1968, Random house dictionary of the english language. Siellä sana oli kirjoitettu yhteen painkiller. Muistakaan sanakirjoista en löytänyt yhdysviivallista muotoa. Voi tosiaan olla, että kyseessä on vanha kirjoitusasu, joka on muuttunut tai esiintynyt yhteenkirjoitetun rinnalla. Beckettin näytelmän ensimmäinen versio on ranskankielinen, mutta englanniksi se on ilmestynyt pian sen jälkeen. Helsingin yliopiston englannin kielen laitoksella osataan varmasti neuvoa eteenpäin, http://www.helsinki.fi/englanti/ , toimiston yhteystiedot löytyvät täältä http://www.helsinki.fi/englanti/...
Tässä "Canadan korvet" laulun sanat. Yksi sivu on kadonnu mutta näilä
mennään. Laulussa mainittu Ahola lienee paikallinen "poorttitalo", jossa siirtolaiset saivat kortteerin. Ne löytyivät omista arkistoistani (kysyjä).
Canadassa korvet:
1.
Vettä vihmoo, taivas itkee
syksyn synkkyys ennättäy
Aholas ompi koti meillä
murhe loppuvan ei näy.
2.
Jylhä metsä ympärillä
laulun kuulee orjien.
Luonnon tuuli puita puistaa
kylmä ompi vihur sen.
3.
Toverjoukko, valju joukko
istuu hiljaa miettien.
Surullinen aatos lentää, verta itkee sydänkin.
4.
Kelt`on jäänyt kodin sulo
lapset, hellä puoliso. Keltä lemmitynsä armas...
Tuula- Liina Varis veti kesällä 2005 Kirja a & ö -ohjelman jatkoa Kesäkirja Villa Kiven pihalta, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/kirja_ao/25/?highlight=varis . Ohjelmassa kukin vieras esitteli viisi tärkeätä kirjaansa ohjelman lopuksi. Useista ohjelmista löytyy Ylen sivuilta vieläkin nämä kirjasuosikit, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/arkisto/?page=kirja_ao . Anna-Leena Härkösen suosikkeja ei valitettavasti löytynyt. Ylen kulttuurisivuilla on palautelomake, jonka kautta kannattaisi tiedustella Anna-Leena Härkösen ohjelman sisältöä, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/palaute/ .
Paljon tietoa Anna-Leena Härkösestä löytyy myös kaupunginkirjaston Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/ sivuilta.
Kuumakoira on nokialainen perinneherkku, jonka keksi 1960-luvulla Teuto-Grillin silloinen omistaja Theodor Leppänen. Siinä sokerimunkki tarjotaan makkaralla täytettynä ja maustetaan sinapilla, ketsupilla, sipulilla ja kurkkusalaatilla. Kuumiakoiria on myyty ainakin myös Tampereella. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta:
https://yle.fi/uutiset/3-6556602
Alla olevat kirjat eivät ole kovin vanhoja, mutta niistä löytyy mm. perinteisiä jouluaskarteluja:
- Himmeli / Eija Koski
- Wanhan ajan joulu : tule joulu kultainen / [teksti: Kai Linnilä]
- Hyvää joulua : tietoa ja tarinoita joulun tunnusmerkeistä / Tarja Tuulikki Laaksonen
- Suomalainen joulu / [Kai Linnilä, Kaari Utrio]
- Joulukirja / [Sari Savikko]
- Joulukoristeet ja pikkulahjat / Irma Koskinen
Rahaliike Holmaston Suomi 2009 : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen (2008) antaa seuraavia arviohintoja mainituille seteleille:
10 markkaa: 1-120 euroa
50 markkaa: 8-180 euroa
100 markkaa: 2-100 euroa
Rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto ja painosversio. Tarkemmin hintoja kannattaa kysellä alan asiantuntijoilta.
Suomi 2009 : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen
Painettua suomenkielistä laitosta en tästä Shaw'n näytelmästä löytänyt, mutta sitä on kyllä esitetty Suomessa, joten kyllä se suomennettu on. Ensimmäisen kerran se nähtiin meillä Kansan näyttämöllä maaliskuussa 1928 nimellä Lääkäri pulassa. Samaa suomenkielistä nimeä näytelmästä käytetään myös Ruth Adamin kirjassa Mitä Shaw todella sanoi (WSOY, 1968).
Ei, minä en tarvitse puolikasta ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi aivan tämän nimisenä Erkki Peurasen kääntämässä Jevtušenko-valikoimassa Kyllä ja ei vuonna 1967.
