Suomeksi ei löytynyt mitään tyhjentävää sivustoa säähavaintoilmapalloista mutta englanniksi kyllä:
http://www.usatoday.com/weather/tg/wballoon/wballoon.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Weather_balloon
http://www.infoplease.com/ce6/sci/A0851701.html
Porin kaupunginkirjastossa on mm. seuraavia teoksia, joissa käsitellään Slovakiaa:
10 uutta tulijaa: Euroopan unioni -erilaisia yhdessä; Maailma tänään 13 : Itä-Eurooppa; Humphreys, Rob: The Czech and Slovak Republics; Itäinen Keski-Eurooppa vuonna 2004. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta, http://weborigo.pori.fi. Verkossa Slovakia-tietoa englanniksi löytyy mm. osoitteessa www.slovakia.org/index.htm
Suomessa tosiaan yli 90 prosenttia (94 prosenttia vuosina 2014-2015) aikakauslehdistä tilataan kotiin. Myös Ruotsissa kotiin tilattavien lehtien osuus on Suomen tapaan suuri: 92 prosenttia. Monissa maissa taas suurin osa lehdistä ostetaan irtonumeroina, mutta lehtien tilaaminen kotiin on kuitenkin mahdollista. Tällaisia maita Euroopassa ovat esimerkiksi Tanska, Espanja, Turkki, Italia ja Puola.
Euroopan maista ainakaan Kreikassa ei lehtien kotiin tilaaminen ole mahdollista.
Nämä tiedot ovat peräisin painotuotteiden, mainonnan tai verkkoviestinnän parissa työskentelevien ammattilehti Julkaisijasta:
http://www.julkaisija.fi/suomessa-yli-90-prosenttia-aikakauslehdista-ti…
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmien aineistoa voi etsiä Helka-tietokannasta. Etsimäsi teos näyttää olevan sieltä kuitenkin tällä hetkellä lainassa.
https://helka.finna.fi/
Frank-monihaulla, Finna-hakupalvelulla ja Melinda-haulla löydät myös mm. ammattikorkeakoulujen kirjastojen ja erikoiskirjastojen aineistoa.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/
Etsimääsi teosta näyttäisi olevan tällä hetkellä useita kappaleita Diakin kirjastossa kahden viikon lainana. Myös esimerkiksi Kuurojen liiton kirjastosta ko. teos on tällä hetkellä lainattavissa.
Ilta-Sanomia kyseisiltä vuosikymmeniltä ei ole valitettavasti vielä digitoitu verkkoon, mutta lehden vanhoja vuosikertoja voi lukea mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa. Valitettavasti kirjastot on suljettu 13.4. asti. Aikaraamisi on sen verran laaja, ettei kirjaston henkilökunta pysty katsomaan lehtiä läpi. Osa työskentelee vielä kirjaston tiloissa, osa on etätöissä. Jos sinulla olisi tarkempi päivämäärä, voisit pyytää apua henkilökunnalta,https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle 'ränsiä' merkityksen tärvellä, pilata, sotkea (esim. jalkineet sateessa), mutta tällaista viitsimiseen liittyvää merkitystä ei siellä kuvata:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Kirjaston kokoelmissa olevissa sanakirjoissa ei myöskään ollut mainintoja sanan muista merkityksistä.
Voisiko tämä liittyä sanontaan 'absence makes the heart grow fonder'? Eli sen voisi kääntää muotoon 'poissaolo tekee sydämestä lempeämmän' tai 'ikävä saa sydämen lempenemään' tai 'ikävä lepyttää sydämen'. Emme päässeet katsomaan Paddington-elokuvaa, joten asiaa on hankala varmistaa. Muistaisiko joku lukijoista kyseisen kohtauksen elokuvasta? Tietoja sanonnasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomussalmen kirjasto ei valitettavasti kuulu täman Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten viestinne ei tätä kautta päädy oikealle taholle. Suosittelenkin, että otatte yhteyttä suoraan Suomussalmen kirjastoon, joko sähköpostitse osoitteella paakirjasto@suomussalmi.fi
tai muulla tavoin. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.suomussalmi.fi/Resource.phx/sivut/sivut-suomussalmi/kirjasto…
Mikäli kirjastolla ei mainitsemaanne julkaisua ennestään ole, se saattaisi hyvinkin olla tervetullut lisä kokoelmiin.
Ulkoasiainministeriön ylläpitämän Eurooppatiedotuksen kotisivuilta löytyy tietoja Euroopan unionin jäsenmaista vuosittain ja unioniin liittymisvuosista
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92654#.URC…
Suomennostekstiä ei ikävä kyllä löydy kirjastoista, luultavasti sitä ei ole koskaan julkaistukaan.
Kappale löytyy Markku Taipaleen esittämänä LP-äänilevyltä Auringonlaskun tuolla puolen, jonka voi tilata kaukolainaksi Haapajärven kirjastosta. Kaukolainatilauksen voit tehdä omasta kirjastostasi.
Tekstiä voisi kysyä myös suoraan suomentajalta.
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
Jos tietosi ovat vielä asiakasrekisterissämme, uudesta kortista veloitetaan kolme euroa. Mikäli tietojasi ei löydy rekisteristä, olet uusi asiakas ja tällöin kortti ei maksa mitään.
Tervetuloa kirjastoon!
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…;
http://www.helmet.fi/fi-FI
Celian äänikirjat on tarkoitettu niille, joilla on lukemisen este. Äänikirjoja voi kuunnella joko Celian cd-levyiltä tai Celianet-sivun kautta, www.celianet.fi.
Cd-levyasiakkaan kirjastokorttiin laitetaan neuvontatiskissä merkintä Celia-asiakkuudesta eikä aikaa tarvitse varata asiakaskeskusteluun.
Celianet-asiakkaalle varataan aika Tietopalvelun palvelupisteestä ja asiakaskeskusteluun varataan aikaa noin 20-45 minuuttia. Rekisteröinnin jälkeen varmistetaan, että tunnukset ovat tulleet asiakkaan sähköpostiin. Älylaitteelle haetaan sovelluskaupasta äänikirjojen kuunteluun Pratsam Reader -sovellus ja tutustutaan sen käyttöön. Aikaa varataan tarpeen mukaan opastamiseen. Jyväskylässä pääkirjaston Tietopalvelun puhelinnumero on 014 2664104....
Ei ole mahdollista saada mitään kattavaa listaa Juha Vuorisen teosten myyntiluvuista, mutta erään verkkoartikkelin mukaan Juoppuhullun päiväkirja olisi kaikkien aikojen toiseksi myydyin pokkari Suomessa, joten todennäköisesti se on myös Vuorisen kirjoista myydyin.
Lähteet:
https://sanoma.fi/tiedote/juoppohullun-paivakirjaa-on-kuunnellut-34-000-suplan-kayttajaa/
Näin lavealla määrittelyllä on vaikea ehdottaa mitään tiettyjä runoja, mutta sopivia runoja voisi etsiä vaikkapa seuraavista runovalikoimista:
‒ Bländad av död och kärlek : 130 år finlandssvensk poesi / i urval av Maïmouna Jagne-Soreau, Martina Moliis-Mellberg, Martin Welander
‒ De bästa svenska dikterna : från Stiernhielm till Aspenström / valda, presenterade och kommenterade av Jan Olov Ullén
‒ En hälsning i glädje och sorg / texterna samlade och utvalda av Carita Björkstrand
‒ Levande svensk poesi : dikter från 600 år / i urval av Björn Håkanson
‒ Modern finlandssvensk lyrik : en antologi / red. av Claes Andersson och Bo Carpelan
‒ Rosor är röda : älskade verser ur gamla poesialbum / i urval av Leena Järvenpää
‒ Skapa den sol som...
Molemmat kirjat löytyvät vielä suomen kirjastoissa. Hevosvoimat ovat Kaustisten, Kokkolan ja Lestijärven kirjastojen kokoelmissa. Linkki Finna-hakuunHirnahduksia taas löytyy Kokkolan kaupunginkirjastosta. Linkki Finna-hakuun.Kirjoitelmaa kannattaa tiedustella suoraan näistä kirjastoista vaikkapa sähköpostilla. He voivat selata teoksia paikan päällä.
Helka-haku (Helsingin yliopisto) löysi sellaisen viitteen, jonka ISBN ei ollut listassa: Jäntti, Eila: Haja-asutuksen jätevesien maaperäkäsittely ja pienpuhdistamot. Helsinki, 1993 74 s. ISBN 951-47-6412-9.
Teknillisen korkeakoulun aineistotietokannasta löytyi seuraava:
Salmikangas, Tuomo: Maatalouden, jätevesien ja kaatopaikkojen metaanipäästöt: Espoo, 1990: 18 s ISBN: 951-38-3824-2 sekä Haja-asutuksen jätevesien käsittely / toim. Mika Rontu ja Erkki Santala. Helsinki, 1995: 94 s.ISBN: 951-47-9130-4. Em. teosta saa myös Eduskunnan kirjastosta.
Aiheesta on ilmestnyt ainakin Erkki Santalan artikkeli Vesi tulee mutta mihin se menee? Pellervo-lehden numerossa 5 vuodelta 1987 (Jätevesien johtaminen ja käsittely maaseudulla). Komentamalla...
Seuraavista Pohjanmaan rakennusperinnettä käsittelevistä kirjoista saattaisi löytyä tarvitsemasi tieto:
[1] Lång-Kivilinna, Gunilla: Kuistilla : rakennusperinne ja sen vaaliminen Pohjanmaalla. Vaasa 1997.
[2] Mentula, Antti: Suuntaviivoja : Pohjanmaan arkkitehtuuri 1900-luvulla. Vaasa 2005.
[3] Härö, Elias & Kaila, Panu: Pohjalainen talo : rakentajan opas. Helsinki 1976.
[4] Leppo, Markus: Talonpoikaistalot. Porvoo 1973.
[5] Kolehmainen, Alfred & Laine, Veijo, A.: Suomalainen talonpoikaistalo. 1979.
[6] Heikkinen, Heinämies, Jaatinen, Kaila & Pietarila: Talo kautta aikojen. Osa 2: Kiinteän sisustuksen historia. Helsinki 1989.
Pohjalaistalon historiaa käsitellään myös mm. Etelä-Pohjalaisen osakunnan julkaisusarjassa Kyrönmaa....
Kirjastonhoitajan palkan suuruus vaihtelee työtehtävien mukaan. Peruspalkkaan tulee erilaisia lisiä, kuten kokemuslisät ja työajasta sekä työpaikkakunnasta johtuvat lisät. http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=08110&kieli=00
Uusimmassa Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2005-2007 -kirjassa kirjastonhoitajan peruspalkka ilman mitään lisiä on kalleusluokassa I: 1722,67 euroa ja kalleusluokassa II: 1692,80 euroa. Internetistä löytyi seuraavia palkkasummia: kuntien kirjastoissa vähimmäisperuspalkka on 1723-2030, 5 vuoden työkokemuksen jälkeen 1809-2132, 10 vuoden työkokemuksen jälkeen 1895-2233 euroa (Demari 21.9.2006).
Sinun kannattaa käydä katsomassa Kysy kirjastonhoitajalta- palvelun Vastausten arkistosta aiempia vastauksia vastaavanlaisiin kysymyksiin kirjoittamalla hakutermiksi "kiinan kieli". Esim. Altavistan käännösohjelman (http://babelfish.altavista.com) avulla voi kääntää tekstiä englannista kiinaksi.
