Oululaisesta nuortenkirjailija Sinikka Laineesta, joka tunnetaan nykyisin nimellä Sinikka Laine-Törmänen, löytyy verkosta valitettavan vähän materiaalia. Se voi johtua siitä, että hän on julkaissut nuortenkirjansa vuosina 1982-1996, eikä häneltä siis ole ilmestynyt nuortenkirjaa yli kymmeneen vuoteen. Oulun kaupunginkirjaston tuottamilta kirjailijasivuilta löytyy kuitenkin hieman tietoja:
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjallisuus/laine.html
http://www.ouka.fi/kirjasto/pohjoista/sinikka.htm
Teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999), toim. Ismo Loivemaa, joka on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista, löytyy esittely Sinikka Laineen tuotannosta.
Oikeusvertailua on tehty Oikeudenkäynnin julkisuus -toimikunnan mietintöä varten. Tämän komiteanmietinnön numero on 2002:1.
Myös lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa koskevassa hallituksen esityksessä HE 13/2006
http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+13/2006
viitataan tämän em. mainitun komiteanmietinnön oikeusvertailuun. Hallituksen esityksessä todetaan myös, että "oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan lainsäädännön perusratkaisut vaihtelevat eri maissa ja oikeuskulttuureissa melko paljon, vaikka kaikissa oikeusjärjestelmältään Suomeen verrattavissa olevissa maissa lähtökohtana on oikeudenkäynnin julkisuus."
Komiteanmietinnön oikeuvertailun mukaan oikeudenkäynti voidaan järjestää suljetuin ovin ainakin...
Elokuva on pitkä animaatio The Steam-Driven Adventures of Riverboat Bill = Täydellä höyryllä seikkailuun (televisioesityksessä käytetty nimi).
Paul Williams, ohjaaja. Vuodelta 1986. Clifford Green, käsikirjoittaja.
Televisioesitys: TV2, 15.12.1990. Kesto: 73 min.
Finna-tietokannan mukaan elokuvaa e ole Suomessa kirjastoissa saatavissa.
Käsikirjoittaja Cliff Greenin teos The incredible steam-driven adventures of riverboat Bill.
(Knight Books/Hodder & Stoughton 1979) on lainattavissa Varastokirjasrtosta.
ISBN 0-340-24697-9
Lähde: Finna https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_199334
https://finna.fi/Record/vaari.567803
...
Eepos-kirjastojen verkkokirjastoon voi asettaa itselleen uutuusvahteja esimerkiksi aiheella tai aineistolajilla. Tee verkkokirjastossa haluamasi haku. Siirry ihan sivun alalaitaan, josta voit klikata tallenna haku -painiketta. Siirry oikeasta yläkulmasta nimesi kohdalta Tallennetut haut -valintaan.
Määritä tekemäsi haun kohdalta pudotusvalikosta, että haluatko tiedon hakuun liittyvistä uutuuksista päivittäin vai viikottain. Tiedot lähetetään siihen sähköpostiosoitteeseen, jonka olet määritellyt uutuusvahdin sähköpostiosoitteeksi omissa tiedoissa Finna-tilin asetukset -kohdassa.
Finna Street -haku etsii kuvia ja paikkoja perustuen selaimesi antamaan sijaintiin. Voit lukea lisää täältä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/mita-tassa...
Hei,
Aika niukasti tuossa on ajankohtaan tai muuhun (kauno/tieto, nuorten/aikuistenkirja) liittyvää tietoa, mutta tuon perusteella voisi olla Matti Laineen Pahojen miesten seura (Gummerus, 2012), joka aloitti Elias Vitikasta kertovan kirjasarjan.
Lähdeluettelo on keskeinen osa tieteellisiä, tutkimuksellisia julkaisuja ja pakollinen esimerkiksi opinnäytteissä. Lähteisiin viitataan tekstissä sovitun käytännön mukaan.
Kaunokirjallisuus on kuitenkin fiktiota, kielitoimiston sanakirjan sanoin sepitettä eli mielikuvitukseen perustuvaa kirjallisuutta. Siinä lähdeluettelo ei ole pakollinen eikä yleensä tarpeellinenkaan.
Toisaalta jos historiallisen romaanin tekijä pyrkii teoksessaan uskottavuuteen, hyvä taustatyö ja lähdekirjallisuuteen perehtyminen ovat suureksi eduksi. Lähteistä voi kertoa esimerkiksi kirjan esipuheessa tai loppusanoissa, vaikka ei kokoaisikaan varsinaista lähdeluetteloa. Lähdekirjallisuuden käytöstä on on tarpeen kertoa joskus myös tekijänoikeuksellisista syistä, jos...
Hei,Inkeri Kilpisen Tonna-kirjoista ei näyttäisi olevan tuoreita painoksia. 1970-1980-lukujen vaihteen aluperäisten lisäksi on vain 1988 otetut uudet painokset. Näitä ei enää ole tarjolla, mutta antikvariaateista ja eri kauppapaikkojen kautta yksityisiltä myyjiltä kirjoja on saatavilla. Hinnat siellä 10 € tienoilla - voi myös saada halvemmalla.
Valitettavasti tällaista jakelupalvelua ei ole olemassa, mikään taho ei rupea postittamaan 200 kappaletta omalla kustannuksellaan ilman painavaa syytä. Myymätön varasto ei sinänsä riitä perusteeksi. Joskus takavuosina BTJ Kirjastopalvelu saattoi ottaa jonkin lahjoituksen mukaan kirjastoille meneviin kirjalähetyksiinsä, mutta vähän epäilen, ettei tällainen anteliaisuus ole enää voimassa. Asiaa voi kuitenkin tiedustella sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@btj.fi.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä sijoitetaan kokoelmaaan, mitä ei. Kirjastoilla ei siis ole velvollisuutta ottaa kokoelmaan lahjoitettua materiaalia.
Heikki Poroila
Kirjastot eivät lähetä sähköpostitse harjoitustehtäviä, mutta voit kaukolainata kielikursseja Suomen kirjastoista. Kaukopalvelu on kirjastojen välistä, joten käy lähikirjastostasi kysymässä tästä mahdollisuudesta. Palvelu on maksullista, ja paikallinen kirjasto päättää maksun suuruuden.
Myös Ylen etälukion kautta on mahdollista opiskella espanjaa "suomeksi":
http://www02.oph.fi/etalukio/espanja/
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Hämeen Voima -lehden numeroita on luettavissa Suomen Kansalliskirjaston kokoelmissa mikrofilmattuina. Vuoden 1918 vuosikerta ei ole täydellinen, mutta etsimänne numero näyttäisi löytyvän.
Filmeistä voi tilata paperisia suurennoksia tai niitä voi itse tulostaa. Teidän kannattaa olla yhteydessä Kansalliskirjastoon. Alla olevista linkeistä löytyvät Kansalliskirjaston yhteystiedot, lisätietoa mikrofilmi- ja jäljennepalveluista sekä palveluhinnasto.
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/mikrofilmi…
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/palveluhin…
Teoksessa Islamilainen kulttuuri (toimittaneet Heikki Palva ja Irmeli Perho, 3. p. 2005) on Heikki Palvan artikkeli "Arabialainen kirjallisuus vuodesta 1800" (s. 400-414). Kirja löytyy mm. Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI).
Tämän artikkelin mukaan uusi, n. vuoden 1800 paikkeilla alkanut, arabialainen kirjallisuus on hakenut usein esikuvansa lännestä, muslimialueen ulkopuolelta. Ranska ja ranskalainen kirjallisuus nousivat tärkeään asemaan. Länsimaisia virtauksia toivat arabialaiseen kirjallisuuteen myös 1900-luvun alkupuolella Yhdysvaltoihin muuttaneet libanonilaiset ja syyrialaiset kirjailijat. Tämä kirjailijaryhmä tunnettiin nimellä Mahjar, ja siihen kuuluivat mm. kirjailijat Gibran Khalil Gibran ja Nasib Arida....
Balder tarkoittaa prinssiä vanhalla norjan kielellä. Norjan mytologiassa Balder oli Odinin ja Friggin poika.
http://www.behindthename.com/name/balder
Thorbjörn on skandinavinen versio nimestä Thorbern. Tor oli muinaisgermaaninen jumala ja bern/björn tarkoittaa karhua.
Aaron oli Vanhassa testamentissa Mooseksen vanhin veli. Nimen lähtökohtana pidetään muinaisegyptistä saatua heprean sanaa aharon, joka tarkoittaa vuorta tai vuorella asuvaa.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta voit myös tutkia nimien taustoja
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Someron kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-videonauhoja DVD-levyille. Kahdeksanmillisistä kirjaston sivuilla ei ole mainintaa, joten sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Someron kirjastoon.
https://somero.finna.fi/Content/palvelut#digitointi
https://somero.finna.fi/
Kanteletar on käännetty englanniksi ja sitä löytyy Helmet-kokoelmasta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1046026__Skanteletar__Ff%…
The Kanteletar : lyrics and ballads after oral tradition / by Elias Lönnrot ; selected and translated from the Finnish with an introduction and notes by Keith Bosley. Oxford University Press 1992.
Verkosta en löytänyt englanninkielistä Kanteletarta, vain muutaman runon This is Finland -sivustolla, https://finland.fi/arts-culture/the-kanteletar/
Sitaatti on Doris Lessingin teoksesta Martha Ouest, joka on suomennettu nimellä Parempien ihmisten lapsi (suom. Heidi Järvenpää) . Sitaatti, joka siis kirjassa kuuluun juuri kuten Tarmion sitaattikirjassakin, on suomennoksen ensimmäisen painoksen (1977) sivulla 391.
Englanninkielisessä alkuteoksessa tämä tuomari Maynardin ajatus kuuluu näin: ”Marry in haste, repent in leasure”. Vuoden 1993 painoksessa sitaatti on sivulla 333.
Tämä sama ajatus löytyy myös ainakin William Congreven näytelmästä The Old Batchelour (1693): “Thus Grief still reads upon the Heels of Pleasure: / Marry’d in haste, we may repent at leisure.”
https://www.gutenberg.org/files/1192/1192-h/1192-h.htm
Yleisissä kirjastoissa oleva kansallispukuja käsittelevä aineisto löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 asiasanalla kansallispuvut, esim. Lehikoinen Leena-Liisa, Mervi Kurula: Kansallispukuja Suomesta, video Suomalainen kansallispuku : kaiken kansan merkkivaate, Yleisradio, 1996, Paritasku ja punapaita : Pohjois-Suomen kansallispuvut, 1997. (Viitteitä Introsta tuli noin 50.)
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on monia hyödyllisiä linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm .
Linkkejä kansallispukuihin voit katsoa myös linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat....
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Miesnäytelmä leninkiä. Näytelmätekstiä ei siis ilmeisesti ole julkaistu.
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (http://www.sunklo.fi/content.php?&id=28&mid=5) ylläpitää laajaa näytelmäkirjastoa, josta suosittelisin kysymään seuraavaksi. Sähköposti: pirjo.kaukonen@sunklo.fi, puhelin: 09 135 6796. Toivottavasti he johdattavat julkaisemattomankin näytelmän jäljille!
HelMet Library is a consortium of four public libraries in Finland: Espoo City Library, Helsinki City Library, Kauniainen City Library and Vantaa City Library. These four public libraries share the same library database and the library system. The Millennium Library System by Innovative Inter-faces Inc. was installed during 2002 and opened for public use on February 3rd 2003. The number of visits to HelMet Catalog/HelMet Web Library (www.helmet.fi) in 2010 totalled approximately 5,2 million.
Yearly (2003-2010) statistics about HelMet web visits can be found in the attachment.
Every city collects their own specific statistics. Therefore I cannot supply here any total figures.
Some information about HelMet Web Libary can be found on the...
