Simo Hämäläisestä löytyy netissä suppeat tiedot mm. hänen kustantajansa Gummeruksen sivuilta osoitteessa http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=… sekä osoitteessa http://www.jns.fi/kirjailijat/hamalain.html
Galingala voisi ehkä tarkoittaa samaa kuin galingale. Sanakirjan mukaan galingale tarkoittaa sädekaislaa, joka kuitenkin luetaan myrkyllisiin huonekasveihin, joten kyseessä ei ehkä sittenkään ole sama kasvi.
Internetin mukaan kyseessä olisi indonesialainen juurikasvi, samantapainen kuin inkivääri, mutta mausteisempi ja voimakkaampi. Lisätietoa seuraavalta sivulta http://www.gallowglass.org/jadwiga/herbs/Easternspice.html .
Tolstoin teoksista ei löytynyt Gandhi-kirjeen suomennosta. Lehteilin myös Tolstoita ja Gandhia koskevaa kirjallisuutta sekä rauhankirjallisuutta, mutta tuloksetta.
Yhdestä Gandhia käsittelevästä kirjasta löysin katkelman kirjeen alusta. Kun kyseistä kirjaa ei näytä olevan Urjalan kirjastossa, kopioin katkelman tähän:
”Mitä kauemmin elän, ja erityisesti nyt, kun tunnen selvästi kuoleman läheisyyden, minä haluan kertoa toisille ihmisille, mitä tunnen niin pettämättömän selvästi ja mikä minun mielestäni on hyvin tärkeää. Tämä passiivinen vastarinta ei todellisuudessa ole muuta kuin väärien tulkintojen turmelemattoman rakkauden opettamista. Tämä ihmissielujen yhdistämiseen ja siltä pohjalta nousevaan toimintaan pyrkivä rakkaus on ihmiselämän...
Voidaan ajatella, että tiedonhaun tekeminen kuuluu olennaisena osana tutkimuksen teon opettelua. Oman oppilaitoksesi kirjasto tarjoaa tiedonhaun opetusta ja ohjausta juuri tutkielmantekijöitä silmälläpitäen, ohessa linkki lisätietoihin:
http://www.puv.fi/fi/kirjasto/tiedonhankinnanopetus/
Voit tehdä myös Vaasan kaupunginkirjaston verkkokirjastossa tiedonhakua
http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=find2&sesid=1239704845&ulan…
Voit laittaa asiasanakenttään hakusanaksi lapsettomuus, jolloin saat tulokseksi joukon teoksia, joista voit sitten valita sinulle sopivimmat.
Voit toki jättää tiedonhakupyynnön kaupunginkirjaston tietopalvelutiskeille. Tiedonhaku ei maksa mitään. Aihettasi lähinnä olisi pääkirjaston luonnontieteet- ja...
Finna.fi-palvelusta löytyy hakusanoilla vienankarjalaiset ja kauppiaat esimerkiksi seuraavat teokset:Aleksei Mitro, karjalaissukuinen kauppias ja kulttuurihenkilö / Pertti LehesTanner & Manner : Laihia-Vaasa-Orismala : vienalaista laukkukauppaa, tukkukauppaa, vaatetusteollisuutta, pakolaishistoriaa / Ville LahelmaUhtuan Andronoffit / Pekka VaaraHalpa hinta, pitkä mitta / Mervi Naakka-Korhonen ; aineiston koonnut Karjalan sivistysseuran tukemana Maiju KeynäsKulkukauppiaista kauppaneuvoksiin : itäkarjalaisten liiketoimintaa Suomessa / Pekka NevalainenKolme alinta teosta voi varata Helmet-kirjastoista. Muut kirjat on mahdollista tilata Helmet-kirjaston Kaukopalvelusta kaukopalvelulomakkeella.Lähteet:Finna.fi. https://www.finna.fi/...
Gootteja Suomesta löytyy ja heitä kutsutaan ihan vaan gooteiksi. Gooteista tietoa löytyy esimerkiksi Gavin Baddeleyn kirjasta Goth chic: johdatus pimeän puolen estetiikkaan.
Prepsit ovat vähän vaikeampi tapaus. Preppy-termiä tunnuttiin käyttävän vähän, mutta siitäkään ei löytynyt hirveästi tietoa. Valitettavasti emme löytäneet sanalle suoraa käännöstä, mutta lähinnä oleva termi lienee fruittari. Ainakin molemmissa tuntuu olevan samankaltaisia piirteitä.
Ohessa hieman linkkejä joista voi vertailla näitä kahta ja tehdä omat johtopäätökset niitten pohjalta.
http://www.nelonen.fi/tyyliassari/preppy.html
http://www.urbandictionary.com/define.php?term=preppy
http://urbaanisanakirja.com/word/fruittari/598/
http://www.iltalehti.fi/muoti/...
Voit varata ajan sähköpianon soittamiseen myös Töölön kirjastosta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
Itäkeskuksen musiikkiosastolla on myös sähköpiano. Sen soittamiseen ei varsinaisesti oteta varauksia, mutta voit kysyä asiasta musiikkiosastolta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/musiikkiosasto/
Kysymäsi kirja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Voit itse tehdä haun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)ja soittaa sellaiseen kirjastoon, jossa kirja näyttää olevan paikalla ja pyytää lähettämään sen nimelläsi haluamaasi lähikirjastoon.
Viimeisin Kouvolan pääkirjastossa oleva Soundi on 6/2018. Viimeistä numeroa ei lainata kotiin mutta on luettavissa kirjastossa ja lainattavissa kunhan seuraava numero ilmestyy. Toki tämänkin lehden voi varata jo nyt.
Finnan -hakupalvelusta löytyy yksi kuva vuodelta 1975. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Inarin+matkailuhotelli&type=AllFields&filter%5B%5D=~format_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22Seppo J. Partasen sivuilta löytyy myös yksi kuva, tosin vuodelta 1956. http://seppoj.suntuubi.com/?cat=37Inarin kunnankirjaston kokoelmista löytyy muutamia kirjoja, joissa voisi olla kaipaamiasi kuvia. https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=kw&q=Inarin+matkailuhotelli&op=and&idx=kw&q=&op=and&idx=kw&q=&do=Haku&limit-yr=&limit=&limit=&multibranchlimit=&sort_by=pubdate_dsc&limit=&limit=&limit=&limit=Lähihistoriamme näyttää olevan...
Vain osa Francesco Petrarcan 366 sonetista on suomennettu. Valitettavasti tästä 129. sonetista ei ole suomennosta.
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local…
https://petrarch.petersadlon.com/canzoniere.html?poem=129
Olisiko kyseessä Marcel Gobineaun "Stefanie ja miehet"? Kansi on kylläkin vihertävä, mutta muut yksityiskohdat täsmäisivät suurin piirtein. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8736
Suoraa vastausta tähän ei löytynyt, mutta epäilen sen olleen 1960-luvun musiikkitrendien takia. Bossa nova muotoutui 1950- ja 60-luvuilla ja tuli nopeasti suosituksi tyyliksi jazzmuusikoiden keskuudessa. Niinpä nimeämällä kappaleita ja albumeita tyylin mukaan sillä ehkä haluttiin viestiä, että tämä kappale on tätä uutta suosittua tyyliä. Albumi, jolla on kappale alun perin ilmestyi on nimeltään Big Band Bossa Nova ja sisältää muitakin kappaleita, joiden nimessä on bossa nova.
"Rakkautta on..." -piirrosaforismeja on ilmeisesti julkaistu useissakin lehdissä, mutta en valitettavasti pystynyt selvittämään missä.
Kim Casalin "Rakkautta on..." piirrosaforismeja on julkaistu nyt myös kirjoina. Kouvolan kirjastossa on nämä kolme: "Rakkautta on..."
"Rakkautta on... ... yhteinen sävel"
"Rakkautta on... ... kaikkialla"
Aiheesta on etätietopalvelussa kysytty aiemminkin. Voit lukea vastauksen tästä osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9d85…
tai hae Kysy kirjastonhoitajalta palvelun Arkistosta hakusanalla Kim Casali.
Dianasta löytyy paljonkin aineistoa, mutta suomeksi vähemmän
Katso esim:
http://www.time.com/time/daily/special/diana/
http://www.royal.gov.uk/output/Page151.asp
http://www.princess-diana.com/
http://www.theworkcontinues.org/
http://www.cnn.com/SPECIALS/1998/08/diana/
http://www.paralumun.com/diana.htm
Tällainen ohjelmistomuutos on suunnitteilla ja tulee käyttöön todennäköisesti vuoden 2010 aikana. Kirjastonhoitajat ovat sitä varten, että he auttavat varausten teossa, joten ennen uudistusta mene vain rohkeasti pyytämään apua!
Kyläkahvilan pitäjä maksaa elinkeinotoiminnassaan esittämästään musiikista. "Radio" ei sinänsä ole tekijänoikeudellinen asia, vaan sieltä tulevat ohjelmat. Lähtökohtaisesti kaikkien radiosta tulevien teosten julkiseen esittämiseen tarvitaan lupa, kun kyseessä ei ole yksityinen käyttö.
Kirjastoautossa soitettavaan musiikkiin lienee järkevä soveltaa samoja periaatteita kuin kiinteänkin kirjaston kohdalla. Musiikkia voi julkisesti esittää kirjastossa, koska kaikki Suomen kunnat ovat solmineet asiaa koskevan sopimuksen Teoston (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, nuotinkustantajat) ja Gramexin (esittäjät, levy-yhtiöt) kanssa.
Muuhun ohjelmasisältöön ei lupia ole hankittu, mutta käytännössä asiaan tuskin on kukaan koskaan puuttunut. Teoriassa...
Yritimme tiedustella asiaa suoraan Helsingin NMKY:ltä, mutta sieltä ei juuri tällä hetkellä vastattu. Teidän kannattanee ottaa yhteyttä sinne jonkin ajan kuluttua; tästä löytyvät yhteystiedot: https://www.hnmky.fi/helsingin-nmky/yhdistys/yhteystiedot . Voisi olettaa, että NMKY:llä on jonkinlainen arkisto toiminnastaan, ja vähintäänkin heidän vuosikertomuksistaan todennäköisesti löytyisi tietoa juhlakonserteista.
Kansalliskirjasto puolestaan on vapaakappalekirjasto, jonka kokoelmissa pitäisi periaatteessa olla myös konserttien käsiohjelmia. Näitä voisi siis kysellä Kansalliskirjaston Vapaakappaletoimistosta, jonka yhteystiedot tässä: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot#palveluiden-yhteystiedot
Tällainen ruutulattia on tosiaan ainakin vanhemmissa kantakaupungin kivijalkaliiketiloissa melko tuttu näky. Helmet-kirjastojen rakennusperinnettä ja rakennustekniikkaa koskevien kirjojen tutkiminen ei anna selvyyttä, oliko juuri ruskeavalkoinen ruutulattia erityisen ominainen jollekin aikakaudelle.
Linoleumlattiat yleistyivät Helsingissä 1910-luvulta alkaen. Linoleum-massaa saattoi värjätä eri väriseksi ja linoleumin pystyi asentamaan sekä lauta- että betonilattian päälle. Keraamiset laatat tulivat lattioille 1910-1930 -luvuilla. Porrashuoneissa ja liikehuoneissa käytettiin klinkkerilaattoja. Erilaisia lattiamassoja käytettiin myös liiketiloissa ja 1930-luvulla markkinoille tuli kumimarmori.
Lähdeteoksissa kerrottiin sinänsä hyvin eri...
