Peter J. d'Adamon teosta Syö oikein oman tyyppisi mukaan ei ole tällä hetkellä lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Teoksesta on muutamia varauksia. Voit tehdä teoksesta varauksen joko Helmetissä tai vaikka soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
Viikin kampuskirjastossa teosta on yksi kappale, mutta kirjasto on tällä hetkellä suljettu koronatilanteen vuoksi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSy%C3%B6%20oikein%20oman%2…
Kyllä löytyvät. Pääkirjastolla parin viikon takaiset Savon Sanomat löytyvät lehtisalin lehtikaapista, ja vanhempia numeroita saat luettavaksesi kysymällä pääkirjaston 2. kerroksen asiakaspalvelusta. Jos asioit jossakin lähikirjastossa, voit kysyä lehtiä suoraan asiakaspalvelusta, koska säilytyskäytännöt voivat vaihdella.
Lisäksi Savon Sanomat löytyvät digitaalisina versioina ePress-palvelusta, jota pystyy käyttämään maksutta kirjaston tiloissa joko kirjaston tietokoneella tai omalla laitteella, joka on yhdistetty kirjaston langattomaan verkkoon.
E-aineistot Kuopion kirjastossa | Kuopio (finna.fi)
Åbo Underrättelser -lehteen vuosina 1876–86 "Ali-kirjeitään" kirjoitteli pappismies Karl-Robert Malmström. Ensimmäinen Åbo-bref julkaistiin lehdessä 22.1.1876, ja Ali hyvästeli lukijansa 189. kirjeensä lopussa 11.4.1886: "Antagligen komma wi då och då att ännu mötas i Å. U. men icke under rubriken 'Åbo-bref' och icke heller under namnet Ali."
Lähteet:
Maija Hirvonen, Salanimet ja nimimerkit
Malmström, Karl Robert (1830-1900) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/361537
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/76331
Nykyisin proteiineiksi luokiteltuja aineita kuten albumiineja tutkittiin jo 1700-luvulla. Myös hiili luokiteltiin alkuaineeksi tuolloin. Ranskalainen kemisti Antoine François De Fourcroy esitti vuonna 1787 muun muassa, että eläinalbumiini ainesosina on hiiltä. Näihin kuuluivat myös kananmunien valkuaisen sisältämä albumiini.
Alankomaalainen kemisti Gerardus Johannes Mulder selvitti vuonna 1838 useiden yleisten proteiinien alkuainekoostumuksen. Hän totesi, että melkein kaikilla oli sama empiirinen kaava, C400H620N100O120P1S1. Tieteellinen käsite proteiini syntyi tämän tutkimuksen perusteella. Tällöin viimeistään oli selvää, että munanvalkuainen sisältää hiiltä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Tampereen kaupunginkirjastossa (pääkirjasto) on käytettävissä Fennica-cdrom-tietokanta, joka sisältää Suomessa ilmestyneen kirjallisuuden. Tietokantaan voi tehdä haun käyttämällä tarkenninta ts=sarjakuva-albumi. Vuoden voi määritellä lisäämällä hakulauseeseen operaattorin "ja" jälkeen vu=1996. Haun voi tehdä myös vaiheittain ja yhdistää lopuksi erilliset haut kirjoittamalla hakulauseeksi: yh=1 ja yh=2.
Tällä tavoin saatava listaus sisältää kuitenkin kaikki Suomessa julkaistut albumit, myös käännetyt (esim. 1996 135 kpl). Kotimaista alkuperää olevat teokset pitää poimia listasta erikseen. Lisäksi Suomen sarjakuvaseuralla (http://www.kaapeli.fi/~sarjaks/) on kotimaista sarjakuvaa koskevaa tietoa.
Tällä hetkellä on lainattavissa Kirkkonummen kirjastosta kolme kirjaa joista löytyy jonkun verran viljakranssien teko-ohjeita. Paras niistä on Katri Mattilan, Luonnonkasveista kodin koristeet ja tekstiilit.
Toiset ovat:
Göthlin, Solveig: Sido seppeleet ja kukkaköynnökset
Mattila, Tuulikki: Suomalaisia kuivakukkia pihoilta ja pientareilta
Tyvärr har vi haft problem med påminnelser, som sänds i förväg. Vi hoppas, att felet korrigeras snarast.
Via nätbanken går det ännu inte att betala. Du kan betala följande gång, när du kommer till biblioteket.
Runoa etsittiin muun muassa kirjastonhoitajien valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta runoa ei ole tunnistettu. Palaamme asiaan, jos ehdotuksia vielä ilmaantuu.
En nyt ihan tiedä, mitä tarkoitat kysymykselläsi. Kyllähän lainat pitäisi eräpäivään mennessä palauttaa. Kirjastoista löytyy kyllä sekä fysiikan että kemian kirjoja, mutta sinun kannattaisi kysyä suoraan omasta kirjastostasi, onko siellä tai muissa kirjastoissa juuri niitä kirjoja, joita sinä tarvitset.
Todennäköisesti ei ole. Oswald Mbuyiseni Mtshalilta on suomennettu muutamia runoja Kulttuurivihkot-lehdessä (vuonna 1985, numerossa 4) ja Kiiltomadon testamentti: sodan ja rauhan tekstejä -julkaisussa (1983). Kysymäsi runo ei kuitenkaan ole niiden joukossa. Suomennettujen runojen nimet ja alkusäkeet löytyvät Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Kokonaista suomennettua runokokoelmaa ei ole. Myöskään tietoa, että runo olisi sävellettynä saanut suomenkielisen tekstin, ei löytynyt.
Runo kokonaisuudessaan löytyy zulun kielellä (ilmeisesti) ja englanniksi ainakin alla olevan linkin kautta:
http://www.poetryinternationalweb.net/pi/site/poem/item/23501/auto/0/0/…
Tilastokeskuksen sivuista löytyy tilastollinen tieto Suomessa kuolleista henkilöistä. Tiedon kuolleista henkilöistä esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen Osoitepalvelupuhelimesta puh. 0600 0 1000. Tieto voidaan saada myös ottamalla yhteys maistraattiin (yhteystiedot osoitteesta maistraatti.fi). Listaa kuolleista helsinkiläisistä henkilöistä ei anneta.
Tilastokeskus:
http://www.tilastokeskus.fi/meta/til/kuol.html
Väestörekisteri:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx
Kirjoita Helmet hakuun tekijäksi Wonder Stevie ja rajaa hakua niin, että valitset materiaaliksi cd-levyn. Saat tulokseksi monia levyjä, esim. Talking book cd:tä löytyy tällä hetkellä hyllystä Käpylän, Pointin ja Martinlaakson kirjastoista.
Voit noutaa hyllyssä olevaa aineistoa kyseisestä kirjastosta tai tehdä niistä varauksen Helmetin kautta (jos sinulla on tunnusluku, saat sen mistä vaan kirjastosta) tai tehdä varauksen missä vaan Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjaston toimipisteessä.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo seuraavaa: Nimi Helinä on Helenan kansanomainen muunnos. Nimi on esiintynyt suomalaisessa almanakassa vuodesta 1929. Alunperin Helena-nimi tulee kreikan sanasta Helios, joka merkitsee aurinkoa. Santeri Ivalon romaanissa Juho Vesainen esiintyy Helinä-niminen päähenkilön sisar. Nimen yleistymiseen ovat lisäksi vaikuttaneet Väinö Syvänteen näytelmä Kuisma ja Helinä sekä Larin-Kyöstin samanniminen balladi. Suomen kielessä helinä-sanaan liittyy monia myönteisiä vaikutelmia. (helistä, helkkyä jne.)
Erikoinen nimi, jonka alkuperä ei selvinnyt. Hakuteokset eivät nimeä tunnistaneet, myöskään internetin kautta ei tietoa löytynyt. http://surnames.behindthename.com/ ei tätä nimeä tunnistanut. http://en.wikipedia.org/wiki/Family_name. Tällä sivulla on paljon viitteitä eri kielisiin lähteisiin nimissä eri puolilla maailmaa. Näitä voisit vielä itse tutkia tarkemmin.
Lähetin toiveesi eteenpäin Paraisten kaupunginkirjastoon. Hankintatoiveet voi lähettää suoraan tähän sähköpostiosoitteeseen:
biblioteket.pargas@pargas.fi
Teosten luokkanumerot näkyvät vasta saatavuustiedoissa jokaisen kirjaston kohdalla. Luokkanumero ja hyllysijoitus saattavat vaihdella eri kirjastoissa, siksi sen voi näyttää vasta kyseisen kirjaston kohdalla.
Klikkaa teostietojen sivulla ensin otsikkoa esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ja sen jälkeen kirjastoa esim. Hämeenlinnan pääkirjasto. Luokka näkyy kohdassa Hyllypaikka.
Sanaa "reunameri" käytetään käännöksenä sanalle "marginal sea".
Helmet-hausta termillä meret löydät seuraavat tulokset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28meret%29%20f%3A1%20c%3A1…
Googlen kautta löytyy
Edu.fi - Biologian, historian, maantiedon sanastot eri kieliin:
http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/biologian_historian_maantiedon…
