Varhaisin tunnettu nenän kautta käytetty päihde oli jauhemainen tupakka eli nuuska. Sitä, kuten myös poltettavaa tupakkaa, käyttivät tiettävästi ensimmäisenä Etelä-Amerikan alkuperäiskansat. Kumpikin käyttötapa tuli Eurooppaan 1400-luvulla ensimmäisten löytöretkeilijöiden mukana.1600-1700-luvuilla nuuskaaminen oli muodikasta ylemmissä yhteiskuntaluokissa, ja sillä uskottiin olevan myös suotuisia terveysvaikutuksia. Nykyään ainakin Suomessa tunnetumpi tuote on kostea, suun limakalvojen kautta vaikuttava nuuska, mutta nenänuuskaakin käytetään edelleen.
Lähteet:
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/snuff
Wired.com: https://www.wired.com/2009/06/snuff/
Ota yhteyttä vaikka omaan lähikirjastoosi. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voit maksaa kadonneen aineiston korvausmaksun verkossa. Sinun pitäisi kuitenkin ensin ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta korvattava aineisto lisätään maksuihisi. Verkkomaksaminen edellyttää myös sitä, että kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku. Voit myös käydä korvaamssa kadotetun aineiston paikan päällä kirjastossa. Mikäli on kyse uusista kirjoista, voit korvata kadonneet kirjat hankimalla uudet vastaavat tilalle.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…(51687
Kyseessä voisi olla Anja Kohosen Nerokas nolla (Kirjapaja, 1998):
Kun luet tämän tositarinan Anjasta, mietit ehkä, onko mahdollista nähdä ihmisten ja esineiden katoavan ja taas ilmestyvän ja olla kuitenkin kuin kuka tahansa meistä.
Jo koulussa tulkkina toiminut Anja on päässyt unelmiensa ammattiin kustannuslaskijaksi Euroopan neuvostoon, mutta silti hän näkee usein television uutistenlukijan pään lähtevän lentoon.
Anja menee Ranskassa silmälääkäriin hankkiakseen ajokortin, mutta saakin tietää olevansa lääketieteellinen ihme. -- Niin uskomatonta ja ihmeellistä voi elämä olla, kun näkee koko maailman toisin kuin muut.
Kirjan jälkisanoissa neuropsykologi ja psykoterapeutti Ritva Laaksonen kirjoittaa: "Tuntui paradoksaaliselta, että Anja...
1940-1950-luvuilla valuuttasäännökset muuttuivat lähes vuosittain tai jopa useita kertoja vuodessa.
Päivikki Lehto-Sinisalon julkaisussa Valuutansäännöstelyn vuosikymmenet on kuvattu valuutansäännöstelyn laajuutta eri vuosikymmenillä ja liitteissä on lueteltu kaikki toimenpiteet.
1940-luvun toimenpiteet alkavat sivulta 40, ja niissä on kerrottu mm. kuinka paljon suomalaisia seteleitä tai metallirahoja matkalle saattoi eri vuosina ottaa mukaan ja miten paljon ulkomaan valuuttaa sai viedä tai tuoda maahan.
Esim. sotien välisenä aikana lokakuussa 1940 maasta sai viedä 100 markkaa metallirahoina. Suomen Pankilla oli oikeus myöntää lupia matkakustannuksia vastaavan rahamäärän vientiin. Sotien jälkeen summat alkoivat vähitellen kasvaa:...
Bo Carpelanin runon Lumen tuoksu (Doften av snö kokoelmasta Minus sju, 195a) on suomentanut Tuomas Anhava.
Voit lukea suomennoksen teoksesta Bo Carpelan: Elämä jota elät : Valikoima runoja vuosilta 1946 - 1973 (suom. Tuomas Anhava).
https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.27302?sid=3826413584
Hankintatoivomuksia voi tehdä Espoon kaupunginkirjaston kotisivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Aineistoa, jota on jo ennestään HelMet kirjastoissa ei hankita. Jos ole jättänyt yhteystietosi,ilmoitamme syyn, mikäli aineistoa ei muusta syystä voida hankkia.
Kun järjestelmä antaa poikkeavan eräpäivän, siihen on aina jokin syy. Tässä tapauksessa todennäköisesti jonkun kirjaston lyhytaikainen remontti tai vastaava tilapäinen syy. Järjestelmä ei sakota tällaisessa tapauksessa, kunhan lainan palauttaa annetun kahden kuukauden sisällä.
Heikki Poroila
Vuonna 1963 ei ilmestynyt ekonomimatrikkelia. Lähimmät vuodet ovat Ekonomit 1962 ja Ekonomit 1965 -matrikkelit. Ne ovat luettavissa Helsingin Pasilan kirjastossa ja Kauniaisten kirjastossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1019972__Sekonomi*%20matrikkeli*__P0%2C9__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1019973__Sekonomi*%20matrikkeli*__P0%2C8__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Ainakin kuntien päättäjiä on osallistunut vammaisjärjestöjen tapahtumiin, joissa on voinut testata pyörätuolilla liikkumista kaupungilla. Yle uutisoi (22.10.2015) Kemin seudun invalidien tempauksesta ja Lapuan Sanomat kertoi (19.5.2016) Lapuan vammaisneuvoston esteettömyystapahtumasta:
https://yle.fi/uutiset/3-8399733
https://www.lapuansanomat.fi/uutiset/kyse-on-hoksaamisesta-ja-toisen-as…
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
Hagelstam
Bukowskis
Helander
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Sanoja oli Niilo Tarvajärvi, oman aikansa radio- ja televisiopersoona.
Yle Areenassa löydät näytteitä hänen ohjelmistaan hakusanalla Niilo Tarvajärvi.
Muistelmia sisältävät seuraava kirjat :
Tarvajärvi, Niilo Tarvan mustelmat Lehmus 1964
Tarvajärvi, Niilo : Satu maista Kauppiaitten kustannus 1989
Vanha valssi on alun perin kansanmusiikkia, jolloin sen tarkkaa sävellysajankohtaa on vaikea määritellä. Kappale on ollut tunnettu 1900 -luvun alkuvuosikymmeninä, ja sävelmä on merkitty useampaan kertaan muistiin eri puolilla Suomea. Sävelmä löytyy mm. Ilmari Krohnin vuosina 1989-1933 kokoamasta Suomen Kansan Sävelmiä teoksesta. Kyseiseen teokseen perustuva digitaalinen aineisto, suomalaisten kansansävelmien elektroninen tietovaranto, löytyy osoitteesta Suomen Kansan eSävelmätVanha valssi on ollut jouhikolla tai viululla (myöhemmin myös muilla soittimilla) soitettua pelimannimusiikkia. Edellä mainitun digitaalisen aineiston muistiin merkittyjä sävelmiä löytyy mm. vuosilta 1912-1925.
Mitä Missä Milloin kansalaisen vuosikirja voisi olla hyödyksi
tämän tyyppisten "tapausten kulkujen" selvittämisessä. Tässä tapauksessa avuksi olisi MMM 1994, josta löytyy selostuksia vuoden
1993 tapahtumista. Jos ei tietoa kyseisestä teoksesta löydy on syytä
etsiä käsiinsä ajankohdan sanomalehtiä. Päivämäärähän on tarkkaan
tiedossa ja ainakin alueen pääkirjastossa säilytetään paikkakunnan
päälehteä / lehtiä. Internetin hakupalvelut eivät tuottaneet tulosta hakusanalla SALMIAKKIKOSKENKORVA.
Kaipaatko kirjaa englanniksi vai suomeksi? Riordanin englanninkielinen kirja ”Percy Jackson and the Last Olympian” löytyy jo HelMet-kirjastoista sekä painettuna kirjana että CD-äänikirjana. Tällä vastaushetkellä tosin kaikki kappaleet ovat lainassa ja niissä on varauksia, mutta voit toki laittaa itsesi varausjonoon mukaan, jotta kirja tulee aikanaan. Tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä kirjan nimellä.
Suomeksi Riordanin teosta ei ole vielä ilmestynyt. Kustantaja on ilmoittanut tuon nimellä ”Jumalten sota” julkaistavan kirjan ilmestymisajankohdaksi 15.6.2010, joten joskus tuon päivämäärän jälkeen kirjaa voi odotella ilmestyvän kirjastoonkin, ellei kirjan julkaisu viivästy suunnitellusta. Kirjastoon...
Joitakin yksittäisiä numeroja saattaa HelMet-kirjastoista löytyä vielä vuosilta 2010 ja 2011, mutta pääsääntöisesti useimmat kirjastot säilyttävät kuluvan ja edellisen vuoden numerot.
Frank-monihaun mukaan muualta Suomesta saattaa saada yksittäisiä vuoden 2009 numeroita tilaamalla. Kaukopalvelutilaus muualta Suomesta maksaa neljä euroa / nide. Myös Suomen Kansalliskirjasto säilyttää vanhat numerot, mutta niitä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Yleensä suojelijana tuntuu olevan joku tunnettu henkilö, jolla on arvovaltaa. Usein suojelijat ovat politikkoja, mutta esimerkiksi osoitteessa http://www.pirkanpojat.com/requiem.html mainitun Requiem-tapahtuman suojelijana on toiminut Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen, joka ei ole poliitikko mutta muuten arvovaltainen henkilö.
Kyse on kai aika pitkälti sitä, mitä suojelijan nimeämisellä halutaan saada. Yleensä suojelijan merkitys lienee siinä, että hän saattaa tuoda tapahtumalle näkyvyyttä omalla tunnettavuudellaan. Ei liene aivan huono veto valita joku tapahtuman alan tunnettu henkilö, kuten esimerkiksi osoitteessa http://www.visithelsinki.fi/fi/juuri-nyt/tapahtumia/dekkari-festivaali-… mainitussa Dekkarifestivaalissa,...
Suomi-Kiina sanakirjoissa on merkkien lisäksi kirjoitettu sanojen ääntämysasu latinalaisin kirjaimin. (nk.pinyin-translitteraatio). Sanat on järjestetty tämän ääntämysasun mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tiedossamme ei ole sellaista Suomi-Kiina sanakirjaa, josta kirjoitusmerkit olisi jätetty pois, sillä kiinan kielessä on useita samoin ääntyviä sanoja, joiden merkitys kirjoitetussa tekstissä selviää kirjoitusmerkin avulla.
HelMet-tietokannasta löytyvät Suomi-Kiina sanakirjat:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomi-kiina+sanakirjat+and+not…
Helmet-haulla ei tosiaan nuotteja 6 kätiselle löydy, mutta Viola-tietokannasta löytyy nuotteja sanahaulla 6-kät. https://finna.fi
Valitettavasti Viola ei kerro saatavuustietoja.
Kuitenkin myös Sibelius-Akatemian ARSCA-tietokannasta löytyy nuotteja sanahaulla 6-kät https://finna.fi
