Laivoja rakennetaan eri käyttötarkoituksiin ja erilaisten mallien mukaan, joten mitään yleispätevää kaavaa laivan korkeuden määrittämiseksi tuskin on, toisin kuin esimerkiksi laivan painonlaskennan suunnittelussa. Oletettavasti eri telakkayhtiöillä ja rakennesuunnitteluun erikoistuneilla insinööritoimistoilla on myös mittoja koskevia liikesalaisuuksia. Esimerkiksi Masa-Yards kertoo sivuillaan laivanrakennusprosessistaan asiakasystävällisesti, mutta ilman tarkkoja tietoja. Liikenneviraston ohjeessa laivaväylien suunnittelusta kerrotaan, että laivojen mittasuhteet vaihtelevat niiden käyttötarkoituksen mukaan.
Lisää laivanrakennuksesta ja laivasuunnittelusta voi lukea esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun...
Saimme lukijalta kommentin: Minusta kysymyksen kuvaus kuulostaa Anne McCaffreyn Pernin lohikäärmeritarit -sarjalta. Ensimmäinen osa Lohikäärmeen lento. Vain kolme kirjaa suomennettiin, mutta englanniksi löytyy paljon lisää osia. Ehkä tuo on etsimäsi kirjasarja.Olisikohan mahdollista, että muistikuvissa kaksi erillistä lohikäärmeaiheista fantasiakirjasarjaa on sekoittunut yhdeksi? Osa vihjeistä nimittäin näyttäisi viittaavan yhteen, osa toiseen suuntaan.Luolat ja nuori nainen päähenkilönä johdattelevat ajattelemaan Patricia C. Wreden Lumotun metsän kronikat -sarjaa (Lohikäärmeen prinsessa, Lohikäärmeen etsintä, Lohikäärmeen retkikunta, Lohikäärmeen kummilapsi; suomennokset julkaistu vuosina 2001–03). Päähenkilö on prinsessa Cimorene. Tämä...
Sanakirja antaa seuraavanlaista osviittaa: vind 'vintturi'; not 'nuotta'; varp 'apaja'; sköt 'silakkaverkko' tai 'jataverkko'; mil 'peninkulma'. - Toivo Vuorelan teos Suomalainen kansankulttuuri kuvaa: "Tällaisen raskaan ja painavilla kiveksillä varustetun nuotan vetämiseen tarvittiin kaksi rantaan tuettua kelalaitetta eli vinttiä" (s. 103). Vindnot on siis iso ja raskas nuotta, jonka vetämiseen on käytetty maahan kiinnitettyä kelalaitetta. - Teksti tarkoittanee jotakin tämäntapaista: kalavettä (kalastusaluetta) kolmelle nuotta-apajalle, yhdelle talvinuotta-apajalle ja pikkunuotta-apajalle, silakkaverkon laskemiseen kolmen - kuuden peninkulman etäisyydelle merelle. - Nuottakalastuksen menetelmiin ja sanastoon opastavat esim. nämä...
Lyhyt kuvaus sakilaisista löytyy slangi.net -sivulta http://www.2000.hel.fi/slangi.net/72hissa.html
Samasta osoitteesta löytyvät linkit prof. Heikki Paunosen slangin käyttöä koskeviin artikkeleihin. Paunosen slangisanakirjasta (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii) on runsaasti lisätietoja ja kirjaviitteitä löydettävissä. Paunosen kirja löytyy useimmista yleisistä kirjastoista Helsingissä. Stadin slangi ry:stä voi vielä ehkä kysyä lisää.
YKL-luokituksen mukaan hammaslääketieteen luokka on 59.9. Muotoluokka Historia on 09. Eli sijoittaisin historiikin luokkaan 59.909.
Verkko-YKL löytyy täältä:
http://ykl.kirjastot.fi/
Peräpohjalaismurteet on laaja käsite mutta uskaltaudumme vastaamaan seuraavaa:
- d-kirjainta ei ole käytetty
- alkaa tekemään, ei: tehdä. Siis sanotaan: alkaa tekemään (h:n kanssa)
- myös muoto: tehä; alkaa tehä. Tehe sie!
Puolesta
Lapponica-tietopalvelu
www.lapponica.net
Valmista aineistoa aiheestasi ei ihan suoraan kirjoista eikä Internetistä taida löytyä, joten joudut käyttämään omia hoksottimiasi ja soveltamaan niitä tietoja, joita sinulla on (tai joita esim. lukion oppikirjasta löydät) lämpölaajenemisesta yleensä. Sinun kannattaa varmaankin aloittaa esitelmäsi tekeminen miettimällä, mihin kaikkeen lämpölaajeneminen vaikuttaa ja mitä erityistä Suomen olosuhteissa on tästä näkökulmasta. Ainakin lämpötilaerot ovat suuria ja asettavat vaatimuksia erilaisille rakenteille. Voisit tarkastella lämpölaajenemisen ilmenemistä myös Suomen luonnossa (esim. eroosioon vaikuttavana tekijänä).
Kun hakee tietoa Internetistä, kannattaa muistaa, että kaikissa hakukoneissa on omat rajoituksensa ja parhaatkin hakukoneet...
Hyvän yleiskuvan viihdekirjallisuuden vaiheista saa Otavan suuresta ensyklopediasta. Sen viihdekirjallisuutta käsittelevässä artikkelissa on myös erillinen kuvaus romanttisesta rakkaudesta. Artikkelin mukaan rakkausviihde nykyisessä muodossaan alkoi 1800-luvulla, taustanaan romantiikan kirjallinen liike. Sen edeltäjiä oli Richardsonin tunteellinen romaani, mutta varhaisempaa taustaa se sai paimenromaanista, bretonilaisesta romaanista ja jopa trubaduurirunoista.
Romanttisen viihdekirjallisuuden synnystä löytyy tietoa myös teoksista:
Populaarikirjallisuus Suomessa : huokean viihdekirjallisuuden osakulttuurin erittelyä / Juhani Niemi, 1984.
Kirjallisuus Suomessa / toim. Antti Eskola, Katarina Eskola, 1974
Aika on aikaa ... : Tutkielma...
ISBN tunnus hankitaan kaikille julkaisuille ISBN-keskuksesta, joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/ . Sinun kannattaa tiedustella asiaa suoraan sieltä. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Kokoelmatietokannan selaus verkkopalveluna on asiakkaiden käytettävissä melkein jokaisessa Suomen yleisessä kirjastossa. Kirjastot.fi -palvelusta ( http://www.kirjastot.fi/ ) löytyy hakemisto kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedoista ja linkit kotisivuille sekä kokoelmatietokantoihin. Valmista selvitystä tämänhetkisestä tilanteesta en löytänyt, mutta käymällä läpi yleisten kirjastojen tiedot, saatte suhteellisen helposti listasta poimittua ne kirjastot, joissa ei ole linkkiä kokoelmatietokantaan. ( http://www.kirjastot.fi/FI/libraries/listall.asp?kirjain=A )
Taavi Soininvaaran teosta "Kriittinen tiheys" on tilattu Vantaan kaupungin kirjastoihin 15 kappaletta ja kaikkiin HelMet-kirjastoihin yhteensä 109 kappaletta. Vastaavasti Leena Lehtolaisen teosta "Henkivartija" on tilattu Vantaan kaupungin kirjastoihin 24 kappaletta ja kaikkiin HelMet-kirjastoihin yhteensä 185 kappaletta. Huomasin myös, että Vantaan kaupunginkirjaston tilaamat kappaleet Henkivartijasta on vastaanotettu tänään (7.8.2009) ja ovat lainattavissa piakkoin. Ajantasaiset tiedot Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen valikoimista löydätte HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi).
Ylen osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-10061438 löytyvässä artikkelissa kerrotaan, että tietoja voi kysyä paikasta, jossa rokotus on annettu, esimerkiksi terveyskeskuksesta. Jos on muuttanut monta kertaa, tiedot voivat olla hajallaan eri paikkakunnilla. Jutussa myös mainitaan, että vuosikymmenien takaisten tietojen selvittäminen voi olla hyvin hankalaa. Tuoreet tiedot taas tallentuvat Kanta-palveluun osoitteessa https://www.kanta.fi.
Henkilöllä itsellään on oikeus saada tiedot, mutta luonnollisesti potilasrekistereitä koskevat tietosuojaa koskevat säädökset. Niistä löytyy lisää tietoa esimerkiksi tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta osoitteesta https://tietosuoja.fi/tietosuoja.
Suomessa on vakiintunut luonnonvarainen villisikakanta, jonka koko oli Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuoden 2019 tammikuun alussa 1500–2650 yksilöä.
Lisästietoa ja levinneisyyskartat Luonnonvarakeskuksen raportissa: https://wordpress1.luke.fi/riistahavainnot-hirvielaimet/wp-content/uploads/sites/5/2019/03/Villisikakanta-arvio_2019.pdf.
Yleisradion Fono-haku antaa tulokseksi 13 suomenkielistä aakkosaiheista laulua:
http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=aakkoset&kieli=Suomi&culture=fi
Tuiki tuiki tähtönen on alkujaan ranskalainen kansansävelmä. Pieni nokipoika mainitaan vain kansansävelmäksi, eli se voi olla suomalainen tai sitten tänne muualta kulkeutunut.
Selailin eläinsatukirjojamme, mutta tällaista tarinaa ei valitettavasti löytynyt.
Sekä variksista että muurahaisista löytyy paljon muita eläinsatuja, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=varis+ja+muurahainen&type=A…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
En valitettavasti löytänyt tällaisesta vatkaimesta mitään tietoa. Etsin kirjoista, verkosta, myös saksan kielisiä keittiölaitesivustoja, sekä vanhoista lehdistä Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Helsingissä on Tekniikan museo, josta voisi kysyä lisäapua, https://tekniikanmuseo.fi/, sähköpostiosoite, info@tekniikanmuseo.fi.
Juuri noilla sanoilla alkavaa laulua en löytänyt, mutta jos laululla on jokin muu nimi, sitä ei pysty aina alkusanoilla löytämään. Lisätiedot laulusta olisivat tarpeen, esim. milloin ja missä laulu on kuultu.Samaan tapaan alkavia lauluja on useita, esim.Kerran markkinoille (alkusanat: Menin minä kerran markkinoille) nuotissa Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1978)Läksin kerran markkinoille (= Ballymure ballad; irlantilainen kansanlaulu, suomenkieliset sanat Esko Rahikainen; alkusanat: Kun läksin kerran markkinoille) nuotissa Eurooppalaisia kansanlauluja (Rosebud Books, [2021]), cd-levyllä Ajopuut: Isäni puutarhassa : eurooppalaisia kansanlauluja (Mainmix...
Valitettavasti kirjan Kaijärven suomentamat kappaleet ovat lainassa. Kirjan voi kuitenkin varata lähikirjastoon suomennoksen tutkimista varten. Linkki Helmet hakutulokseen.
Suomenkielistä tietoa Haydenistä ja hänen teoksistaan saat Internetistäkin, esim. Google-hakuohjelmalla http://www.google.fi/ (merkitse kohta "etsi luokan suomi sivuja", hakusana Hayden Torey). Esim. Sähkökissan arvostelu http://www.mielenterveys-taimi.fi/kipunoita/2000_02/21.htm .
Kirjastopalvelu julkaisee Kirjallisuusarvosteluja, joita voit käydä katsomassa kirjastossa (esim. Oulun kaupunginkirjastosta ne löytyvät käsikirjastosta).
Lehtiartikkeliviitteitä Aleksi lehtitietokannasta:
- Leppä, Asta: Lapsellinen amerikkalainen, Anna 1996:16
- Hurme, Hannu: Rakkauden voima - olemassa sittenkin, Kansan Uutiset 29.3.1996
- Janhonen, Ulla: Torey Hayden kirjoitti julmasta lapsesta, Helsingin sanomat 27.3.1996
- Kurkijärvi, Riitta: Kaikki ihmiset...
Dioja ja negatiiveja on mahdollista skannata pääkirjasto Metsossa ja Lielahden kirjastossa sekä Hervannan ja Sampolan tietotoreilla.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet.html
