Kaikki satukasetit löytyvät Joensuun kirjastosta. Ne kuuluvat Satuset-sarjaan. Tekstit on tehnyt Raimo Bergan ja laulut Jukka Kuoppamäki. Hupi-hiiren löytöretki on Satuset-kasetin numerossa 1, Loppu hyvin - kaikki hyvin numerossa 2 ja Juuso-hiiri ja häijy rintaneula numerossa 4.
Hauskoja syntymäpäiviä!
Tutkiskelin sekä karjatalousaiheista että kansantapoja esittelevää lähdeaineistoa siinä toivossa, että olisin löytänyt asialle selkeän järki- tai uskomusperäisen selityksen. Ensinmainitut – kuten esimerkiksi muuten erinomaisen seikkaperäinen Laina Vehasen Karjaväen kirja – neuvovat kyllä usein käsin lypsettäessä tekemään sen lehmän oikealta puolelta, kuitenkaan antamatta syitä tai perusteluja käytännölle. Lypsämiseen liittyvistä uskomuksista tai karjataioista en taas löytänyt minkäänlaista kannanottoa kysymykseen siitä, millä puolella lehmää lypsäjän tulisi olla. Lopulta vanha Suomen maatalousseurojen aikakauslehden Maan numero osasi antaa ihmetyksen aihetta antaneelle tavalle mitä suurimmassa määrin yksinkertaisen selityksen...
Ylva on vanha pohjoismainen nimi, joka merkitsee naarassutta. Muiden petojen nimistä johdettujen nimien tavoin se kuvastaa muinaisten skandinaavien ajatusta, että voima oli ihmisen parhaita ominaisuuksia. Tällaisen nimen antaminen lapselle merkisi toivomusta, että hänestä kasvaisi vahva ja voimakas ihminen. Nimen miespuolinen vastine on Ulf. Ylvan nimipäivä Suomen ruotsalaisessa almanakassa on 13.9. Suomessa ensimmäinen Ylva nimettiin tiettävästi 1930-luvulla ja almanakassa nimi on ollut vuodesta 1950. Nimi on Suomessa harvinainen, mutta Ruotsissa huomattavasti yleisempi. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa etu- ja sukunimien esiintymisen Suomessa.http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimi Lii sekä myös...
Näkövammaisten Celia-kirjasto on julkaissut tämän vuonna 2001 ilmestyneen kirjan äänikirjana Oppari.fi-palvelussaan, mutta kuten muissakin tähän Daisy-sarjaan kuuluvissa teoksissa käyttöoikeus on vain sillä, jolla on todistus estyneisyydestä käyttää normaalia paperikirjaa (useimmiten siis näkövamma). Näyttää siis valitettavasti siltä, että yleiseen käyttöön tätä oppikirjaa ei äänikirjaformaatissa ole tarjolla.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyseessä on Paavo Cajanderin runo nimeltä Kuva. Runo löytyy mm. Tämän runon haluaisin kuulla -teoksen ensimmäisestä osasta sekä Juhla on runojen aikaa -teoksesta.
HelMet-kirjastoilla on tosiaan numerointi, joka perustuu kirjastojen sijaintialueen postinumeroon. Esimerkiksi Rikhardinkadun kirjasto sijaitsee osoitteessa Rikhardinkatu 3, jonka postinumero on 00130. Näin ollen kirjaston koodinumero on 13 tai vielä erityisesti H13, jos halutaan tuoda esiin, että kyse on Helsingin kirjastosta; Espoon kirjastoihin voidaan viitata koodilla E ja Vantaan koodilla V. Postinumeroista poikkeavat Pasilan kirjasto, joka pääkirjaston arvovallalla kantaa numeroa 01, ja kirjastoauto, jossa käytetään koodia 02. Kirjaston aineistossa esiintyy myös koodi 03, joka tarkoittaa siirtokokoelmaa eli kirjoja, jotka kiertävät kirjastosta toiseen vailla varsinaista pysyvää sijoituspaikkaa.
Laulu "Minä menen Amerikkaan..." löytyy Amerikan laulu -nimisenä Pertti Uotilan kokoaman kirjan Kansan kantele : Suomen kansan vanhempaa ja uudempaa laulurunoutta I osasta Eteläpohjalaisia, satakuntalaisia ja hämäläisiä lauluja (Uotila, 1925). Tässä teoksessa julkaistussa Amerikan laulussa on kaikkiaan 24 säkeistöä; eri versioissa saattaa toki olla kyse vain pitkän laulun eri tavoin toteutetuista lyhennelmistä, mutta kansanperinneaineistosta puhuttaessa rinnakkaisten, toisistaan poikkeavien versioiden olemassaolo on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, eikä ankarasti ottaen liene mahdollista osoittaa yhtä versiota toista "oikeammaksi". Julkaistut kansanrunot ja -laulut ovatkin monesti koosteita saman laulun eri toisinnoista. Uotila huomauttaa...
Kaikkiin kysymiinne joukko-osastoihin (vast.) on löydettävissä selite sekä vähintäänkin todennäköinen sijaintipaikka seuraavasti:
18.1.40 PpKK2 --> Virallinen lyhenne "Pp. Koul. K 2", avattuna Polkupyöräjoukkojen koulutuskeskus 2, sijaintipaikka Turenki (toimintaa myös Hämeenlinnassa ja Forssassa).
9.6.40 5/JR38 --> Virallinen lyhenne "5. / JR38", avattuna 5. komppania / Jalkaväkirykmentti 38, todennäköinen sijaintipaikka Kesälahdella ennen viimeisiä kotiutuksia.
22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr --> Virallinen lyhenne "2. KrhK. / II / 8. Pr.", avattuna 2. kranaatinheitinkomppania / II Pataljoona / 8. Prikaati", sijaintipaikka Ylämylly.
6.6.41 KrhK/8Pr --> Virallinen lyhenne "KrhK / 8. Pr.", avattuna...
Perukirjan ja perunkirjoituksen "peru" tarkoittaa perintöä, jäämistöä. Peru pohjautuu perä-sanaan, mikä tulee hyvin esille sanonnassa "olla jotakin perua", olla jotakin alkuperää. Peru on siis jotakin, joka on "peräisin" - perukirjan ja perunkirjoituksen tapauksessa vainajalta.
Perunkirjoituksella tarkoitetaan perukirjan laatimista. Perukirja on kuolleen henkilön jäämistöstä laadittu luettelo. Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää kuolinpesän osakkaat sekä antaa kuva pesän varoista ja veloista vainajan kuolinhetkellä.
Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 lain ensimmäisen suomennoksen (1759) perintökaari ei vielä tunne sanaa "perunkirjoitus". Sen sijaan käännöksestä vastannut Eerik Johan Paleen puhuu "omaisuuden ylöskirjoituksesta"....
Värssy on käännös Hjalmar Procopén runon De bortgångna toisen säkeistön lopusta (teoksessa I sanden : dikter (Helsingfors 1915).
”De hafva gått men stå oss än så nära,
är tusen trådar binda oss vid dem,
och stegens återljud af våra kära
vi höra tydligt än I våra hem.”
Eino Leino on kääntänyt joitakin Hjalmar Procopén runoja suomeksi. mutta tämän runon tai runon osan kääntäjästä en löytänyt tietoja. I sanden -kokoelmaa ei ole käännetty suomeksi. Runon alkuperäinen monikkomuoto on tässä käännöksessä muutettu yksiköksi, ilmeisesti jotta se sopisi paremmin muistovärssyksi.
1. Elannon kansanravintoloiden ruokalista tammikuulta 1935 löytyy Hotelli-ja ravintolamuseon suomalaisen työväestön ruokakulttuuria käsittelevältä sivustolta:
http://www.tyovaenruokailu.fi/p/ruokalat-2_2.html
Hotelli- ja ravintolamuseon sivuilla on koottu historiallisia ravintoloiden ruokalistoja, mm. 30-luvulta, mutta ravintolat eivät ilmeisestikään ole Elannon:
http://www.hotellijaravintolamuseo.fi/19
Tietoa 1930-luvun ravintoloiden ruokakulttuurista ja myös sen ajan ravintoloiden ruokalistoja löytyy myös Merja Sillanpään kirjasta Ravintolan uusi aika (1991)
2. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön matkustajahöyrylaivat Arcturus ja Ilmatar liikennöivät Helsingistä Hulliin vuonna 1933 seuraavasti: laivat lähtevät Helsingistä joka tiistai,...
Kissat näkevät televisiokuvaa siinä kuin muutakin ympäristöään.
Kissojen silmät ovat mukautuneet näkemään hämärässä ja niille riittää vain kuudesosa meidän silmiemme tarvitsemasta valomäärästä samojen liikkeiden ja muotojen havaitsemiseksi. Toisaalta kissan silmät kykenevät mukautumaan häikäiseväänkin valoon paljon tarkemmin kuin minkään toisen eläimen silmät; supistamalla silmäteränsä raoiksi kissa pystyy säätelemään silmiinsä saapuvaa valomäärää.
Väri ei ole kissoille yhtä tärkeä kuin ihmisille. Vielä 1900-luvun alkupuolella tutkijat olivat vakuuttuneita kissojen täydellisestä värisokeudesta. Vasta vuosisadan jälkipuoliskolla pystyttiin osoittamaan, että kissat erottavat toisistaan punaisen ja vihreän, punaisen ja sinisen, punaisen ja...
Kyseisen runon on kirjoittanut Markku Lahtela. Runo löytyy mm. kokoelmista "Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta" (toim. Salme Saure, Otava, 1993) ja Kirja nuorelle (toim. Marja Leena Laaksonen ja Soile Tapola, Gummerus, 1997).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta" (toim. Salme Saure, Otava, 1993)
Sukunimeen Ruuska sisältyy ortodoksisen ristimänimen Ondrei, Ondruska (ven. Andrei, kreikan Andreas) lyhentymä, vrt. Ondrusko Grihnov 1500, Henrich Rwska 1614 eli Hendrich Druska 1616 Vl. Pyhäjärvi, Ondruska Netzieff 1631 eli Druska Netzieff 1638 Sortavala, Lasse Drwska 1617 Käkisalmi. Nimeä on levinnyt Keski-Pohjanmaalle, Keski-Suomen pohjoisosiin ja näiltä alueilta Pohjois-Savoon (erityisesti Kiuruvedelle). Viime sotien jälkeen tuli Ruuska-nimisiä mm. Hiitolasta ja Kaukolasta. Kivennavalla ja Valkjärvellä tunnettiin pitkään sukunimi Ondruska.
Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Uud. laitos, Helsingissä : Otava, 2000
Olavi Martikainen syntyi 1920 Kiihtelysvaarassa, josta perhe muutti Lieksan maalaiskuntaan Olavin ollessa 5-vuotias ja kuoli Mankkaansuolla 1979.
Pentti Koivisto on julkaissut hänestä kirjan:
Koivisto, Pentti: Olavi Martikainen - ystäväni. 1987.
Hänestä ja hänen näyttelyistään ja teoksistaan on kirjoitettu lehtiartikkeleita:
Isomäki, Ahti
Kaksihuippuisen vaaran mysteeri : Olavi Martikainen 1920-1979, Pohjoismainen Taidekeskus, Suomenlinna
Taide. 27(1986) : 6, s. 26-27
Reinikainen, Raimo
Lumottu vaeltaja : Olavi Martikainen in memoriam
Taide. 28(1987) : 1, s. 60
Pirtola, Erkki
Olavi Martikainen - ystäväni
Taide. 27(1986) : 6, s. 28-33
Lindsten, Leo
Pikku Olli Martikainen Tallinvintillä
Nuori voima. 1988 : 3, s. 20-23
Pohjois-Karjalan...
Vuoteen 1942 asti Huonekalutehdas Häklin puhelinnumero on ollut 2808. Seuraava meiltä löytynyt puhelinluettelo vuodelta 1945 kertoo numeron olevan lipastosikin takaa löytynyt "4991". Tämä keskuksen numero löytyy puhelinluetteloista aina vuoteen 1956 asti. Vuonna 1958 (vuoden 1957 luetteloa ei ollut) numero on muotoa 24 991. Näin ollen puhelinnumeroiden perusteella lipasto on valmistettu n. 1945-1956. Valitettavasti puhelinluetteloita ei löytynyt aivan joka vuodelta, joten pieni marginaali noihin vuosilukuihin täytyy lisätä.
Vuosi 1956 oli Suomessa alkanut maataloustuottajien luovutuslakolla, kun uudesta maatalouslainsäädännöstä ei päästy sopuun.
Vuoden keskeinen tapahtuma Suomessa oli presidentin vaali, jonka kolmannella kierroksella pääministeri Kekkonen voitti puhemies Fagerholmin niukimmalla mahdollisella tuloksella 151-149.
Helmikuussa Helsingin Messuhallissa valittiin Miss Suomeksi 18-vuotias salolainen liikeapulainen Sirpa Koivu.
Samana päivänä (1.3.1956) kun Kekkonen astui presidentin virkaansa alkoi kolme viikkoa kestänyt yleislakko.
Keväällä 1956 Neuvostoliiton uusi johtaja Nikita Hrustsev piti puolueensa 20. puoluekokouksessa sensaatiomaisen paljastuspuheen Stalinin kauden rikoksista. Varsin pian julkisuuteenkin vuotanut puhe johti monien aikanaan "...
Kyllä, kyseessä on Volter Kilven vuonna 1927 kuolleen, syntyjään porilaisen, Hilja-vaimon hauta. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä hänet on haudattu Turkuun siksi, että pariskunta asui Turussa. He muuttivat Turkuun Helsingistä vuonna 1919. En tunne sen ajan käytäntöä, mutta todennäköisesti viime kädessä lähin omainen, tässä tapauksessa Volter Kilpi, on saanut päättä mille paikkakunnalle vainaja haudataan.
Kysymykseen miksi hautakivi on jäänyt tyhjäksi, en onnistunut löytämään vastausta. Olisiko kivi vanhuuttaan kulunut?
Volter Kilpi kuoli vuonna 1939 Turussa. Hänet on haudattu synnyinkuntansa Kustavin hautausmaalle.
Lähteet:
http://www.kansallisbiografia.fi (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskus, käytettävissä Vaski –...
Suomen kielessä naisia ja miehiä ei erotella persoonapronominilla kuten esim. englannissa tai ruotsissa (he/she, han/hon). Meillä on kuitenkin neljä erilaista feminiinijohdinta eli kielellistä tapaa muodostaa sanasta naiseen viittaava muoto. Näitä ovat -tar ja -tär, -kko ja -kkö, -ska ja -skä sekä -nna. Feminiinijohtimen avulla muodostettu sana voi viitata joko naisen omaan arvoon tai ammattiin (tarjoilijatar, kirjailijatar, karjakko) tai aviopuolison arvoon tai ammattiin (kenraalitar, tohtorinna, pastorska).
-Ska/skä-pääte on lähtöisin ruotsin kielestä, ja kielenhuoltajat suhtautuivat siihen kielteisesti jo 1900-luvun alkupuolella. Professorskan ja kapteenskan tilalle suositeltiin ilmauksia professorinrouva ja kapteeninrouva. Puhekielessä...
Kiitos kysymästä! Kuuluu oikein hyvää. Palvelussa on meneillään kaikenlaisia projekteja. Testaamme valtakunnallista chattia 1.11. alkaen ma-to 11-17 ja pe 11-15 osoitteessa http://chat.kirjastot.fi/yhteinen, testailemme Kirjastot.fi:n uutta ulkoasua ja sen toimivuutta sekä poimimme kehittämisehdotuksia palveluumme. Pohdimme kovasti, miten saisimme lisää näkyvyyttä ja asiakkaille mahdollisimman tehokkaasti tiedon siitä, että meidän puoleemme voi kääntyä missä asiassa tahansa. Lisäksi syksy on kaunis ja aurinkoinen, ruska parhaimmillaan, joten kyllä mieliala on korkealla!
