Otin yhteyden puolestanne Laaksolahden kirjastoon, asia on järjestyksessä ja voitte noutaa varauksen vielä maanantaina 3.6.13, kirjasto on avoinna silloin klo 14-20.
Pähkinärinteen kirjaston itsepalvelukäytössä on tällä hetkellä teknisiä ongelmia, joten se ei ole valitettavasti käytössä toistaiseksi. Omatoimikirjasto yritetään saada käyttöön taas mahdollisimman pian. Toistaiseksi kirjasto on auki ma 9-16, ti ja ke 14-20, to ja pe 9-16.
Kirja Cat tales in verse julkaistiin vuonna 1900 (Abbey Press, New York). Löysin myös tiedon, jonka mukaan kirjan kirjoittaja Elliot Walker olisi syntynyt vuonna 1855. Näyttää kuitenkin siltä, että missään normaaleissa nettilähteissä ei hänestä ole mitään tarkempia tietoja. Todennäköisesti hän on Yhdysvalloissakin jäänyt hyvin vähälle huomiolle ja vaadittaisiin ehkä ns. arkistotyötä, jotta hänen elämänvaiheistaan saataisiin lisää tietoja. Toivotaan, että joku tämän vastauksen lukija tietää enemmän ja jakaa tietonsa.
Heikki Poroila
Aviapoliksen fyysisesti lähin Helmet-kirjasto on Pointin kirjasto osoitteessa Hagelstamintie 1, 01520 Vantaa. Helmet-kirjastokortin saa kaikista pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista kuvallista henkilökorttia vastaan. Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI .
Piki-verkkokirjaston kautta löytyy nuotteja kumpaankin kappaleeseen. Klarinetille kylläkin vain yksi. Se on kappaleeseen Sä kaunehin oot: Klezmer clarinet duets. Alla linkit hakutuloksiin:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Muiden muassa Helmet-kirjastolla on kattava kokoelma erilaisia nettipalveluita, kuten äänikirjoja, kieli- ja musiikkikursseja, aikakaus- ja sanomalehtiä, musiikkia ja vaikkapa matkoilla luettavia e-kirjoja. Että matkaviihdykettä löytyy kyllä!
helmet.fi. E-kirjasto.
Selkokielisten kirjojen ja lehtien lukijat ovat kovin erilaisia. Lukemisesteisten lisäksi esim. ulkomaalaiset, jotka opettelevat suomea, saattavat hyötyä selkotekstillä kirjoitetuista kirjoista. Selkokeskuksen internetsivustolle, https://selkokeskus.fi/, on kerätty paljon tietoa aiheesta.
Kyseistä runoa ei valitettavasti ole löytynyt. Runoa on etsitty mm. kirjoista ”Tämän runon haluaisin kuulla 1-3” (ilmestyneet vuosina 1978-2000) ja ” Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat” (2014). Kukaan kollegoistakaan ei ole runoa tunnistanut. Ehkä runoa voisi tiedustella vielä Yleltä, https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
OldTimeMusicin artikkelin mukaan laulu lähti liikkeelle laulaja Steven Tylerin ulkopuolisuuden kokemuksista lapsena. Hän oli aina se viimeinen lapsi, joka valittiin joukkueeseen. Tästä arvottomuuden tunteesta kertoo laulun kertosäkeistö: "I was just a punk in the street". Samalla teksti kuvastaa yhtyeen paheellista imagoa ja muusikoiden pyrkimystä menestyä altavastaajan asemasta huolimatta.
Song Facts -sivusto näkee kappaleen kuvaavan yleensä yhtyeen kiertue-elämää. Muusikot kaipaavat kotiin vaimojensa ja naisystäviensä luokse ja varovat sen takia saamasta sukupuolitauteja matkan varrelta. Kertojalla on jalat kaupungissa (kiertueella), mutta hän kaipaa takaisin maalle (aitoon perhe-elämään).
Sanat sisältävät myös paljon...
Hei!Puhumisen pelkoa tai valikoivaa puhumattomuutta ja tilannesidonnaista puhumattomuutta käsitellään lapsentasoisesti ainakin näissä kuvakirjoissa:Harainen: Rohkeasti vaan, Empo (Kustannus-Mäkelä, 2016) - Kuvakirjassa puhelias Paavo menettää yllättäen äänensä ja hänen puhumista välttelevä kaverinsa Empo joutuu puhumaan Paavonkin puolesta. Puhuminen ja esilläolo on Empolle vaikeaa.Sarvanne, Mia: Minka ja Mykkä-Mörkö päiväkodissa (Avainaskelmin, 2020) - Kuvakirjassa käsitellään päiväkoti-ikäisen valikoivaa puhumattomuutta, esim. tilanteita, joissa lapsi puhuu päiväkodissa vain tietylle henkilölle tai ei puhu ollenkaan, vaikka kotona puhuminen sujuu hyvin. Rendic, Pia: Poika, joka ei osannut puhua (Päiväosakeyhtiö, 2023) - Kuvakirja...
Tämä laulu löytyy satukasetin Satuset: musiikillista sadunkerrontaa toisesta osasta "Juuso-hiiren soittoseikkailu".Laulu löytyy kokonaisuudessaan satukasetilta Jukka Kuoppamäen laulamana kohdasta 35:33 alkaen.Satuset / 1. Juuso-Hiiri ja häijy rintaneula 2. Juuso-hiiren soittoseikkailu / 1972 Youtube https://www.youtube.com/watch?v=zNu9iYR3w-gLähde:Satuset: musiikillista sadunkerrontaa 1. Juuso-Hiiri ja häijy rintaneula 2. Juuso-hiiren soittoseikkailu / 1972 Teksti: Raimo Berkan Ohjaus ja kerronta: Raiku Kemppi ja Seela Sella Musiikki: laulut ja sävel Jukka Kuoppamäki Musiikin tuottaja: JKC MUSIC Kustantaja: Audiomark Oy Helsinki 1972
Katsokaapa sivu http://mainio.kirjastot.fi/, sieltä löytyvät aakkosissa kaikki Suomen kirjastot ja niiden aineistotietokannat - sillä edellytyksellä että tietokannasta on nettiversio. Sieltä selviää mm. se, että kaipaamanne kirja löytyy esimerkiksi Uudenkaupungin ja Laitilan kirjastoista. Kotikirjastonne Rauman aineistotietokantaa ei voi tarkastella internetin kautta.
Kansalliskirjaston yllläpitämässä Fennica-luettelossa (Suomen kansallisbiografia)tilanne oli sama kuin HelMetissä; tanskankielisen alkuteoksen paikannnimi Vejlby on suomenkielisen teoksen nimessä muodossa Veljlby. Tietue on nyt korjattu; myös suomenkielinen paikannnimi on Vejlby. Asia korjaantuu myös HelMet-luetteloon lähipäivien aikana.
Kyllä voi. Pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta voit tilata kirjoja ja muutakin kirjastojen aineistoa osoitteesta
http://www.helmet.fi/
Tarvitset Helmet-kirjastojen kirjastokortin ja tunnusluvun. Hae tietokannan kautta teos, jonka haluat varata ja napsauta linkkiä "varaa". Kirjoita ylempään ruutuun kirjastokorttisi numero ja alempaan tunnuslukusi. Valitse haluamasi noutokirjasto ja paina jatka. Varaus on nyt tehty ja saapuu valitsemaasi kirjastoon muutamassa päivässä, jos kirja on paikalla jossakin Helmet-kirjastossa. Jos kaikki kirjat ovat lainassa ja muitakin varauksia jo olemassa, varauksen saapuminen vie tietysti kauemmin. Varauksen saapumisesta noutokirjastoon ilmoitetaan kirje- tai sähköpostitse. Aikuisten aineiston varaaminen...
Hanna Hienohelma ja Maija Miettiväinen esiintyvät Kerttu Juvan teoksessa Näin tehtiin tupa. WSOY 1953.
Reestä putoava "lappalaislapsi" esiintyy Zacharias Topeliuksen sadussa Tähtisilmä. Satu löytyy useastakin Topeliuksen satukokoelmasta mm. Lukemisia lapsille 1 ja Topeliuksen satuaarteet. Sadusta on myös kuvakirjaversio Tähtisilmä, jonka on kuvittanut Veronica Leo. Sadun loppu on sen verran mielenkiintoinen, että se kannattaa lukea ja tulkita aikuisiällä uudestaan.
Eri kirjastoilla saattaa olla erilaisia käytäntöjä kirjastokortin myöntämisessä, mutta yleensä kirjastokortin saaminen edellyttää käyntiä kirjastossa ja henkilöllisyyden todistamista. Kirjastokortin saamisen ehtona saattaa myös olla ruotsalainen henkilötunnus sekä osoite Ruotsissa. Ilman kirjastokorttia lainaaminen ei onnistu.
Jos satut käymään Ruotsissa, kannattaa toki poiketa kirjastoon ja kysyä, olisiko mahdollista saada paikallinen kirjastokortti, mutta esimerkiksi Helmet-kirjastoissa annetaan kirjastokortti vain Suomessa asuville.
Salausmenetelmistä ja niiden käytöstä löytyy tietoa Viestintäviraston sivuilta osoitteesta http://www.ficora.fi/index/palvelut/palvelutaiheittain/tietoturva/salau…
Voit lähettää kysymyksesi Viestintävirastoon.
Viestintäviraston asiakaspalvelu on avoinna viraston aukioloaikoina arkisin klo 8.00 - 16.15. Puhelinnumero on (09) 6966 500, http://www.ficora.fi/ .
Koulukuraattorin työstä on tehty suomeksi alla olevat väitöskirjat. Tiedot ovat peräisin yliopistokirjastojen yhteisluettelosta LINDAsta, jota voi käyttää maksutta kirjastoissa. Aineiston saatavuustiedot näkyvät niinikään LINDAsta. Jotkut väitöskirjoista saattavat kuulua myös yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Sipilä-Lähdekorpi, Pirkko: "Hirveesti tekijänsä näköistä" : koulukuraattorin työ peruskoulun yläluokilla (Finn lectura, 2004)
Hovila, Helena: Opettajan ja oppilaan kohtaaminen koulusituaatiossa (Tampere University Press, 2004)
Myös verkkojulkaisuna:
http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6073-1.pdf
Lipiäinen, Toivo: Oppilashuolto ja erityisesti koulukuraattorin rooli (Turun yliopisto, 1977)
Termillä "oppilashuolto" löytyy seuraavat väitöskirjat...
Jukka Mallisen toimittamassa "Kuka puhuu - kaksitoista runoilijaa Suomesta ja Venäjältä" -teoksessa (Atena 1997)on rinnakkaistekstit.
Reclamin vuonna 1983 julkaisemassa (pieni ja punainen) "Russische Lyrik" -teoksessa on venäjän ja saksankieliset tekstit rinnakkain.
Turun kaupunginkirjastossa on hiljan alettu käyttää asiasanaa "rinnakkaistekstit" tällaisista teoksista, mutta sitä ei ole tehty takautuvasti.
