Hei,Kyseistä kirja löytyy Kansallisarkiston Joensuun toimipisteessä, mutta sitä ei sieltä lainata, joten se vaatii reissun Joensuuhun selailemaan teosta.https://kansallisarkisto.fi/joensuuOmaksi kirjaa löytyy korkeintaan jostain divareista tai netin kauppapaikoista. Todennäköisesti painos on kuitenkin ollut aika pieni. Tällä hetkellä kirjaa ei näyttäisi olevan myytävänä.
Tässä kysymyksessä teidän kannattaa olla suoraan yhteydessä veroviranomaisiin, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.vero.fi
Useimmista verokysymyksistä voi saada etukäteen sitovan tiedon siitä, millaisia veroseuraamuksia yksittäisessä asiassa aiheutuu. Tällaiset sitovat ennakkokannanotot annetaan kirjallisen hakemuksen perusteella, ja ne ovat maksullisia. Lisätietoja seuraavassa linkissä:
http://www.vero.fi/nc/viewarticle.asp?path=5,40,372,373&domain=VERO_MAI…
guage=FIN
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kansallisarkistoon, josta löytyy sukututkimuksen keskeisin lähdeaineisto. Kansallisarkistosta löytyvät 1600-luvun sotilsasiakirjat. Suomea koskevia asiakirjoja on myös Tukholman Krigsarkivetissa.
Kansallisarkisto:
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututk…
Lähteet: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/
http://www.sota-arkisto.fi/inet/aineistojakokoelmat.htm
Nimikirjoissa mainitaan sukunimestä ainoastaan, että useimmat kyseisen nimen kantajista asuvat nykyään Vaasa-Imatra -linjam lounaispuolella ja eniten heitä on Etelä-Pohjanmaalla. Talonnimenä Myllyniemi tunnetaan Etelä-Pohjanmaan lisäksi lähinnä Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Yksi Kokkolaan liittyvä romaani löytyy: Anneli Meriläisen Menneisyyden mainingit (1991). Kälviään liittyvää kaunokirjallista teosta palvelu ei löytänyt.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löydät Meriläisen kirjan esittelyn:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_25996
Helsingin Sanomien Kunnalliskirjasto löytyy täältä:
http://www.hs.fi/viesti/kunnalliskirjasto
Todennäköisimmin sinulla on joko asiakastiedot vanhentuneet tai maksuja jäänyt maksamatta vuodelta 2016. Tammikuun lopussa tehtiin eräajo jolloin pienistäkin kirjastomaksuista joutui käyttökieltoon. En pystynyt tarkistamaan tapaustasi koska asiakastiedoistamme ei löytynyt sähköpostiosoitettasi. Ota yhteyttä kirjastoosi niin asia selviää.
Kirjastojen tietokannoista löytyi vain pari tätä merkkiä käsittelevää korjaus- ja huolto-opasta:
Walker, Mick : Moto Guzzi twins restoration : all Moto Guzzi V-twins, 1965-2000 (ISBN:1-85532-679-5)
Darlington, Mansur: Moto Guzzi 750, 850 and 1000 V-twins: owners workshop manual (ISBN: 0-85696-339-9)
Näiden kirjojen saatavuuden kirjastoissa voi tarkistaa esim. Monihaku-palvelusta http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm .
Alfamer-kirjakaupan www-sivulta http://www.alfamer.fi/ voi katsoa, mitä alan kirjoja on ostettavissa.
Verkkojulkaisussa "Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet" http://www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/merkkien-nimet.html mainittu merkki (Unicode 2021/double dagger) on saanut suomenkielisen käännöksen kaksoisristi.
Kiinantaitoinen kollegani kertoi, että kiinaksi ’selviytyä’ kirjoitetaan 生存 (länsimaisilla kirjaimilla shēng cún). Itse suomen kielen sanaa ei pysty hänen mukaansa kirjoittamaan kiinalaisilla merkeillä.
Jos edellä olevassa vastauksessa kiinalaiset merkit eivät näy, niitä voi katsoa myös osoitteesta http://translate.google.com/?hl=fi&tab=TT#. Merkitä löytyvät kääntämällä englanninkielisen sanan ”survive”. Voi olla, että selaimesta täytyy erikseen valita kohdasta ”Näytä” ja ”Koodaus” valinnaksi kiina.
Olemme Kotkan kanssa yhteisessä kirjastojärjestelmässä ja Kymenlaakson kirjastojen välillä toimivat kuljetukset, joten voit käydä tekemässä varauksen kirjasta itsellesi parhaiten sopivassa kirjastossa ja pyydät että Kotka toimittaa kirjan sinne. Varausmaksu on yksi euro.
Helmet-kirjastokortin saat käymällä jossain Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastossa. Kortin voit halutessasi täyttää osittain jo etukäteen osoitteessa www.helmet.fi ja sieltä oikeasta yläkulmasta kohdasta "Kirjaudu" valitse kohta "Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi". Kirjastokortin tehdään sitten Sinulle välittömästi jossain Helmet-toimipisteessä. Osa on auki seitsemänä päivänä viikossa. Aukioloajat löytyvät www.helmet.fi-sivustolta. Kirjastokortin saaminen edellyttää henkilöllisyyden tarkistamista. Siksi on yhden kerran tultava paikan päälle. Kortin saatuasi voit käyttää etäpalvelujamme missä tahansa.
Ylen osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-10061438 löytyvässä artikkelissa kerrotaan, että tietoja voi kysyä paikasta, jossa rokotus on annettu, esimerkiksi terveyskeskuksesta. Jos on muuttanut monta kertaa, tiedot voivat olla hajallaan eri paikkakunnilla. Jutussa myös mainitaan, että vuosikymmenien takaisten tietojen selvittäminen voi olla hyvin hankalaa. Tuoreet tiedot taas tallentuvat Kanta-palveluun osoitteessa https://www.kanta.fi.
Henkilöllä itsellään on oikeus saada tiedot, mutta luonnollisesti potilasrekistereitä koskevat tietosuojaa koskevat säädökset. Niistä löytyy lisää tietoa esimerkiksi tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta osoitteesta https://tietosuoja.fi/tietosuoja.
Suomessa on vakiintunut luonnonvarainen villisikakanta, jonka koko oli Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuoden 2019 tammikuun alussa 1500–2650 yksilöä.
Lisästietoa ja levinneisyyskartat Luonnonvarakeskuksen raportissa: https://wordpress1.luke.fi/riistahavainnot-hirvielaimet/wp-content/uploads/sites/5/2019/03/Villisikakanta-arvio_2019.pdf.
Yleisradion Fono-haku antaa tulokseksi 13 suomenkielistä aakkosaiheista laulua:
http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=aakkoset&kieli=Suomi&culture=fi
Tuiki tuiki tähtönen on alkujaan ranskalainen kansansävelmä. Pieni nokipoika mainitaan vain kansansävelmäksi, eli se voi olla suomalainen tai sitten tänne muualta kulkeutunut.
Selailin eläinsatukirjojamme, mutta tällaista tarinaa ei valitettavasti löytynyt.
Sekä variksista että muurahaisista löytyy paljon muita eläinsatuja, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=varis+ja+muurahainen&type=A…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kiitos kysymyksestä.
Riihimäen musiikkiopistosta on julkaistu 25-vuotis historiikki vuonna 1986. Teoksen nimi on
Alkusoitto : Riihimäen musiikkiopisto 25 vuotta / koonnut Urpu Yli-Laurila ISBN 951-99728-4-6
Teos on saatavilla Riihimäen kaupunginkirjastosta, Lopen kunnankirjastosta tai Varastokirjastosta. Riihimäen kaupunginkirjastossa on myös kerättynä lehtiartikkeleita musiikkiopistosta, mutta tämä aineisto on Kotiseutukokoelmassa ja luettavissa vain Riihimäen kaupunginkirjaston tiloissa.
Fono.fi-tietokannasta löytyy Yleisradion oma tallenne vuodelta 1957 nimeltä "Maailman kaunein laulu". Kyseessä on tanskalaisen viihdesäveltäjän Kai Normann Andersenin sävellys ja esittäjänä on Radion viihdeorkesteri George de Godzinskyn johdolla. Sävellyksen alkuperäistä nimeä ei kuitenkaan ole listattu.
