Helsingin kaupunginkirjastosta Uuden Suomen numerot vuodesta 1919 lähtien löytyvät mikrofilmattuina pääkirjastosta Pasilasta. Mikrofilmit, niiden lukulaitteet ja kopiokone ovat pääkirjaston uutisalueen mikrofilmihuoneessa toisessa kerroksessa. Pääkirjaston yhteystiedot: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2773
Ikävä kyllä mekään emme onnistuneet tällaista löytämään. Lähimmäksi osui ehkä alla olevasta linkistä löytyvä kissan vaaleanpunainen kantokassi. Se ei kylläkään ole rottinkinen.
http://www.lemmikkishop.net/kissan-tarvikkeet-kissan-kuljetuslaatikot-k…
Antiikin runoudesta löytyy hyvin tietoa esim. Horatius: Ars poetica ja Aristoteleen Runousoppi sekä Maarit Kaimion Antiikin kirjallisuus ja sen perintö. Teivas Oksala on kirjoittanut useammankin teoksen antiikin kirjallisuudesta. Keskiajan runoudesta löytyy mm. Päivi Mehtosen Poetria nova; johdatus keskiajan runousoppiin. Suomalaisia runouden tutkijoita ovat esim. Unto Kupiainen, Rafael Koskimies ja V.A. Koskenniemi. Nykypäivän runotuntijoilta Mervi Kantokorvelta ja Auli Viikarilta löytyy runoutta käsitteleviä teoksia. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimittamana löytyy Oi, runous , romantiikan ja modernismin runouskäsityksiä ja suomalaisista naisrunoilijoista löytyy antologia nimeltä Maailma, katettu pöytä.
Yhtä kaiken kattavaa...
Eri maiden kansallislauluja löytyy kirjastoista niin cd-levyinä kuin
nuotteina. Ruotsin, Tsekin, Ranskan, Iso-Britannian ja Irlannin kansallislaulut löytyvät esimerkiksi seuraavalta cd-levyltä: Music of the World - National Anthems. Philips Classics 1997.
Nuotit ja sanat lauluihin löytyvät esim. teoksesta National Anthems from around the world. Hal Leonard 1996. Molempia löytyy useista Helsingin kirjastoista. Aineiston saatavuuden voit tarkistaa lähikirjastostasi tai pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Jabberwocky-runo on Lewis Carrollin teoksen Through the Looking-Glass ensimmäisestä luvusta.
Teoksesta on kaksi suomennosta. Eeva-Liisa Manner ja Kirsi Kunnas suomensivat teoksen vuonna 1974 (Liisan seikkailut peilimaailmassa). Heidän suomennoksessaan Jabberwocky on Pekoraali. Alice Martinin suomennos Alice peilintakamaassa on vuodelta 2010. Martin suomensi Jabberwockyn Monkeriaaksi.
Saat kyseisen katkelman kummastakin suomennoksesta sähköpostiisi.
https://www.gutenberg.org/files/12/12-h/12-h.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekoraali_(runo)
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Leena Lehtolaisen kirjoja on maaliskuussa 2020 käännetty kaiken kaikkiaan 24 kielelle. Eniten käännöksiä on saksaksi (21 teosta) ja englanniksi (14 teosta).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=lang&asc=1&lang=FIN&page=1
Käänöstietokannassa voit tarkastella mitä Lehtolaisen teoksia on käännetty millekin kielelle.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suolahappoa nimenomaan syntyy vetykloridin liuetessa veteen. Mahanesteen suolahappo syntyy mahalaukun seinämän parietaalisoluissa. Itse reaktio on selitetty linkeissä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mahalaukun-seinaman-solut-erittavat-suolahap…
https://en.wikipedia.org/wiki/Parietal_cell
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suolahappo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetykloridi
Eeva Joenpellon kirjaa Kaakerholman kaupunki - romaania on saatavissa useissa Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä. Henkilökunta auttaa tarvittaessa paikantamisessa.
On olemassa kaksi samannimistä laulua. Kumpaakaan ei ikävä kyllä ole saatavilla HelMet-kirjastoista. Toinen vanhempi on Yrjö Väsärin (Göran Ödnerin salanimi)1955 saveltämä Syntymäpäivävalssi, joka sisältyy Lahden kaupunginkirjaston käsikirjaston kokoelmaan Musiikin tietopalvelukansio. Tämä teos alkaa sanoilla "Lakastuu kukkaset kauneimmatkin" ja se kuuluu myös Kansalliskirjaston, http://www.kansalliskirjasto.fi/index.html ja Suomen Jazz & Pop Arkiston, http://www.jazzpoparkisto.net/digitoimisto.php kokoelmiin. Toinen on Mauri Kivikosken säveltämä ja se alkaa sanoin "Maailma muuttuu ja aika rientää" ja kuuluu nuottikokoelmaan Maurin viisuja (2008), joka on saatavilla muutamista maakuntakirjastoista kaukolainaamalla.
Kappale on alunperin Cole Porterin Can-Can-musikaalista, ja sen alkuperäinen nimi on It's All Right with me. Nuotit, englanninkielisin sanoin ja englanninkielisellä nimellä, löytyvät näistä kirjoista:
- Suuri toivelaulukirja. 21 / toimittaneet Virpi Kari, Ari Leskelä
- Suuri musikaalikirja / Toimitus Virpi Kari
Molemmat kirjat ovat monien kirjastojen kokoelmissa.
Alla tietoa sijainneista ja vuosista. Ne ovat peräisin Melindasta.
1.Ihmeellinen näky. Näytetty ilmestyksessä eräälle tyttärelle Anna Liisa Ukonsaarelle toukokuussa 1876 läsnä-olleiden ylöspanon ja kertomusten sekä hänen itsensä selitysten jälkeen kirjoittanut J. Ranginen. Ashtabula, Ohio: Amerikan Sanomat, 1899. Vuosi 1899: Kansalliskirjasto ja Oulun yliopiston kirjasto, 1876: Kansalliskirjasto
2.Ihmeellinen näky eli ilmestys jonka on nähnyt 20-vuotias palvelustyttö Alma Aleksandra Tähtinen Eurajoen pitäjän Kuivalahden kylän Uudessatalossa tammikuun 6 päivänä vuonna 1914. Hänen itsensä kirjoittama. Rauma: Fredrik Uusitalo, 1914. 19?, ei tietoa tarkemmasta vuodesta: Kansalliskirjasto, 1914: Kansalliskirjasto ja Turun yliopiston kirjasto...
Suomen kansallisbibliografia Fennicaan on pääsääntöisesti luetteloitu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, myös suomennokset. Kysymääsi kirjaa ei sieltä kuitenkaan löydy, eli on syytä olettaa, ettei sitä ole suomennettu.
Fennicasta ei löytynyt lainkaan teoksia nimellä William Sydney Porter, nimellä Henry O. sen sijaan tulokseksi tuli 9 viitettä, eli ainakin Suomessa kirjailija tunnettaneen paremmin tuolla jälkimmäisellä nimellä. Pääset tarkastelemaan hakutulosta tästä: https://urly.fi/Upd
Hiiliviljely liittyy maanviljelyyn. Hiiliviljelyllä pyritään erilaisin toimenpitein vähentämään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäämään hiilen varastoitumista maaperään, jolloin ilmakehään pääsevät hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Hiiliviljely on uudistavaa, eli sen avulla maaperä ja sen toiminnot pelkän kulumisen sijaan uudistuvat ja elpyvät. Hiiliviljelyä pidetään yhtenä luonnonmukaisena tapana hillitä ilmastonmuutosta.
Lisätietoa aiheesta voi lukea seuraavista linkeistä:
https://carbonaction.org/materiaalit/materiaalit-viljelijoille/
https://wwf.fi/app/uploads/1/h/n/3358semcea7508bln0vuy3/carbon-action-siuntio-27_6_2019_wwf.pdf
Netistä ei löytynyt kuvitusta kaikkiin kalojen loisiin ja osa kalojen anatomiastakin näytti aika lailla tuollaiselta narumopiölta.
Kenties kirjasta Suomen kalojen loiset olisi apua kuvan arvioinnissa. Keski-Finna.fi
Hei,
Kysymäsi kirja voisi olla Hannu Rajaniemen Kvanttivaras-trilogia. Sarjan ensimmäinen osa 'Kvanttivaras' ilmestyi vuonna 2011, toinen osa 'Fraktaaliruhtinas' ilmestyi vuonna 2013 ja kolmas osa 'Kausaalienkeli' ilmestyi vuonna 2014. Trilogian päähenkilönä on mestarivaras nimeltään Jean Le Flambeur. Yhdestä virheestä hän joutuu virtuaaliseen dilemmavankilaan. Siellä vangit joutuvat pelaamaan loputtomia kuolettavia pelejä tuhansien itsensä kopioita vastaan. Kirjasarjan toisessa osassa Tuhannen ja yhden yön tarinat heräävät henkiin.
Kirjasarjaa on saatavilla kirjastoissa esimerkiksi OUTI-kirjastoissa.
Linkit OUTI-kirjastojen saatavuustietoihin:
Kvanttivaras
Fraktaaliruhtinas
Kausaalienkeli
Toivottavasti tästä on sinulle hyötyä...
Toivo Kärjen sävellyksestä "Jäähyväiset sumussa" ei näytä olevan nuotinnosta. Kokoelmalla Tanssirytmejä 02 (Kustantamo Kal-Te, 1946) julkaistu nuotinnos on tehty Erkki Niemen aiemmasta samannimisestä sävellyksestä.Myöskään Pauli Salosen sanoitusta ei ole saatavilla muuten kuin kuuntelemalla kappaletta.
Vanhahtava sana koketti tarkoittaa Kieltoimiston sanakirjan mukaan 'keimailijaa, keikailijaa'. Koketisti hymyilevä hymyilee siis keimailevasti, keikailevasti.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/koketti
Katsokaapa sivu http://mainio.kirjastot.fi/, sieltä löytyvät aakkosissa kaikki Suomen kirjastot ja niiden aineistotietokannat - sillä edellytyksellä että tietokannasta on nettiversio. Sieltä selviää mm. se, että kaipaamanne kirja löytyy esimerkiksi Uudenkaupungin ja Laitilan kirjastoista. Kotikirjastonne Rauman aineistotietokantaa ei voi tarkastella internetin kautta.
Hei,Eipä näyttäisi olevan ainakaan virallista julkaisua. Voi olla, että johonkin omaan käyttöön on koonnut sellaista, mutta tätä on hankala kaivella esille. Olisiko jollainen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun käyttäjällä tietoa tällaisesta?
