Ikävä kyllä en onnistunut löytämään laulun nuotteja mistään käytettävissämme olevista tietokannoista. Ylen Fono-tietokannasta käy ilmi, että Ylen äänilevystössä kappale on äänitteenä; se on nauhoitettu vuonna 1985 ja esittäjäksi mainitaan Pertti Kallio ja lapset. Pertti Kallio on myös sanoittanut laulun, mutta säveltäjä on tuntematon. On siis täysin mahdollista, ettei laulua edes ole julkaistu nuottina, vaan se on levinnyt "suusta suuhun". Asiaa kannattanee kuitenkin vielä tiedustella esim. kristillisistä kustantamoista.
Malakka, englanniksi Malacca, on satamakaupunki Malakan niemimaan eteläosassa Malesiassa. Strait of Malacca on suomeksi Malakansalmi, joka on Malakan niemimaan ja Sumatran välinen salmi.
Lähde: Facta tietopalvelu
Meillä ei ole kyseistä karttaa mutta se on kaukolainattavissa esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Voit jättää halutessasi kaukolainapyynnön mille tahansa kirjaston asiakaspalvelutiskille tai täyttää verkkolomakkeen kotisivullamme.
Yritin etsiä Vänön siika -ruokaohjetta kokoelmistamme ja internetistä, mutta valitettavasti tuloksetta. Saaristolaisruoasta löytyi useita teoksia, mutta useimmiten niissä ei eritelty mistä päin saaristoa reseptit ovat peräisin. Tässä lista Turun kaupunginkirjaston saaristolaisruokakirjoista, joista löytyy ainakin yksi siikaresepti.
Iniö köket : Traditionella skärgårdsrätter 1985
Modeen, Herdis: Mat och dryck i Åboland 1979
Saaristokulttuuri = Skärgårdskultur = Archipelago culture 2005
Anttila, Risto: Hailiserpaa ja tuhlipuuroa : Suomenlahden ulkosaarten ruokaperinnettä ja perinneruokia 2007
Koivusalo, Timo: Rysän päältä : siikahyvä ruokakirja 2005
Kolmonen, Petri: Maakuntien kalaruoat 1995
Tietoa Louis Sacharista ja hänen Paahde-romaanistaan löytyy teoksesta
Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia 2. Paahteen arvostelun voi
lukea Onnimanni-lehden numerosta 4/2001.
Leena Landerista ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa teoksesta Miten kirjani ovat syntyneet 4. Tummien perhosten kodin arvostelu on julkaistu
Kaltio-lehdessä 3/1992.
Vertailevaa tutkimusta Paahteesta ja Tummien perhosten kodista ei löydy.
Jos tarkoitat HelMet-kirjastokorttia, ohjeet sen hankkimiseen löytyvät helmet.fi-sivustolta linkistä Asiakkaana kirjastossa -> Kirjastokortti ja lainaaminen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Tervetuloa asiakkaaksi!
E-aineistojen käyttö edellyttää sitä, että teillä on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku. Suomenkielisiä e-kirjoja voi lukea ja e-äänikirjoja jkuunnella joko suoraan selaimessa, mikä edellyttää verkkoyhteyttä, tai lataamalla aineiston omalle laitteelle. Lisätietoa e-aineistojen lainaamisesta voitte lukea alla olevasta linkistä. Mikäli teillä on kysymyksiä aiheesta, teidän kannattaa kääntyä suoraan Mäntsälän kirjaston puoleen.
https://www.mantsala.fi/kirjasto/eaineistot
Finna-hakupalvelun kautta löytyy aiheesta kirjallisuutta ja opinnäytteitä, joista voisi olla sinulle hyötyä:
- Haastattelu : tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus / Ruusuvuori Johanna, Tiittula Liisa, Aaltonen Tarja, 2005,
- Syytöksiä ja epäilyksiä : toimittajan ja poliitikon vuorovaikutuksesta televisiokeskustelussa / Berg Maarit (väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2003)
- Constructing knowledge : epistemic practices in three television interview genres / Koskela Heidi (väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, 2011)
- Toimittajien kysymysstrategiat kahdessa television haastatteluohjelmassa / Uihero Auli (pro gradu -työ, Tampereen yliopisto, 2003)
- Televisiohaastattelun vuorovaikutus viihdeohjelmassa...
Hei!
Jari Niemelä 1990: tutkimus Tuntematon ruotusotilas: Ruotsinajan lopun ruotuarmeijan miehistön sosiaalinen ja taloudellinen asema Satakunnassa. Suomen Historiallinen Seura. Historiallisia tutkimuksia 157. Luettavissa verkossa: https://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-dor-000193
Niemelän tutkimuksesta löytyy tietoa sotilastorpista sekä millä tavoin sotilastorppien käyttö muuttui Ruotsin vallan loppuajalla ja sen loputtua. Historian saatossa, esim. isonvihan aikaan sotilastorpat joutuivat huonoon kuntoon ja niiden jälleenrakennukseen meni aikaa. Sotilastopista ja niiden rakennuskokonaisuuksista on harvoin kovin tarkkoja tietoa, mikä hankaloittaa niiden tutkimista.
Joitain sotilastorppia on museoitu. Löytyi esim. Alepujan sotilastorppa...
Taiteilijasta ei näytä löytyvän tietoja eikä häntä mainita kuvataiteilijamatrikkeleissa. Sen sijaan hänen nimensä on Kuvaston tuntemattomat taiteilijat -listauksessa https://kuvasto.fi/tuntemattomat-taiteilijat/ .
”Jaakkima-pitäjä Laatokan Karjalassa” -ryhmän Facebook-sivuilla sanotaan, että ”Mikli : Jaakkiman suurin kylä” -kirjan kannessa oleva maalaus paikallisesta kansakoulusta on E. Kuhan tekemä. Liitteessä olevan maalauksen aiheena on puolestaan Jaakkiman kirkko. Kirkon suunnitteli Carl Ludvig Engel.
Näiden tietojen perusteella E. Kuhan voisi arvella asuneen Jaakkimassa tai ainakin hänellä olleen jonkinlainen yhteys kyseiseen kuntaan.
Lähteitä:
https://www.finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot....
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa. Alkoholikuvauksia elokuvahistoriasta löytyy runsaasti, mutta tuollainen juonenkäänne on epätavallinen. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Eräs petun uudelleentulemisen ilmentymä on Ranuan kunnassa toiminut pettuprojekti sekä sen jatkaja, Finnpettu-osuuskunta. Projektin omat internet-sivut löytyvät osoitteesta http://poro.koillismaa.fi/epp/vitabark/vitabark.html
Asiasta kerrotaan myös seuraavissa artikkeleissa: Alasuutari, Päivi: Pula-ajan elintarvikkeesta syntyy terveyselintarvike : pettuleipää (Kodin kuvalehti 9/99) sekä Lehtisalo, Juhani: Pettu onkin terveellistä! (Kauneus ja terveys 4/99).
Kainuulaista pettukulttuuria esittelee Götha Rannikko artikkelissa Oravalta lainaa pyytämässä (Koti 7-8/91). Samalta tekijältä on ilmestynyt kirja Kainuun leipä (1997), jossa myös käsitellään pettua.
Pettu herätti kiinnostusta jo 1970-80-lukujen taitteessa. Puolustuslaitos julkaisi...
Ainakin Turun ja Tampereen maakuntakirjastoista löytyy lainattava kappale. Voit tehdä kaukolainapyynnön jossakin toimipisteessämme saadaksesi CD:n. Meillä tuota ei valitettavasti Vaasan kaupunginkirjastossa ole - voit toki myös tehdä hankintaehdotuksen webbilomakkeella:
http://www1.vaasa.fi/lomakkeet/kirjasto/hankintaehdotus.asp.Nopein tapa saada aineisto on kuitenkin tuo kaukolainapyynnön teko.
Keuruulla on ainakin vuonna 1701 ollut Lahomäki-niminen talo. (Lähde: Aksel Waren, Keuruun pitäjän historia, 1890). Talossa on asunut tuona vuonna 8 tilallista ja 4 tilatonta asujaa, joten kovin suuri talo se ei ole ollut. Lahomäki-nimistä kartanoa ei ainakaan Suomen maatilat ja Suuri maatilakirja –kirjasarjojen mukaan ole ollut.
Kiinan kielellä kirjoittamisesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Tässä yksi vastauksista:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Näyttäisi valitettavasti siltä, että Risto Jarvan Loma-elokuvaa ei ole julkaistu DVD:nä ollenkaan. Elokuva on kyllä olemassa VHS-kasettina, jota ei kuitenkaan Helmet-kirjastoista löydy. Sinun on kuitenkin mahdollista tilata se kaukolainana muualta.
Lähteet:
http://www.finnkino.fi/dvd/local/
http://www.ristojarvaseura.fi/index.php?sivu=dvd
Kysyin asiaa Tilastokirjastosta, mutta heilläkään ei ollut tietoa tai pääsyä lähteisiin. Tilastokirjastolla on kuitenkin käytössään World Press Trends 2012 pdf-julkaisu. Halutessasi voit mennä kirjastoon, selata julkaisua ja ottaa joitakin kopioita. Tilastokirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löydät täältä:
http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/
En onnistunut löytämään tutkimusta, jossa olisi käsitelty väsymyksen vaikutusta pelinlukutaidon tai koordinaation kehittymiseen. Sen sijaan valmennusoppaissa korostetaan levon merkitystä ja esimerkiksi Juoksija-lehdessä olevassa artikkelissa "Tehoa ja vaihtelua harjoitteluun" (1999: 5, s. 32) käsketään ryhtyä harjoituksiin vain tarpeeksi levänneessä olotilassa.
