Kirjan voi varata vasta sitten, kun jokin kirjastoista on hankkinut yhdenkin niteen. Nyt rekisterissä on vain kirjan tiedot. Kirja on kyllä tilattu, voit seurata tilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Siitä ei ole mainintaa osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa eikä muissakaan tutkimissani tietokannoissa. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai kirjassa, jonka sisältöä ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti runon suomennosta ei ole julkaistu missään.
Ruusuja sivutaan tosin Brentanon teoksessa ”Satu Ruusunnupusta” (WSOY, 1985), mutta siinä olevat runonpätkät eivät ole samoja kuin kysymäsi.
Valitettavasti etsimääsi amerikkalaisen Jane Kenyonin (1947–1995) runoa ei ole suomennettu, kuten ei muutakaan hänen tuotantoaan.
http://www.poetryfoundation.org/bio/jane-kenyon
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
http://aleksi.btj.fi/
https://vaski.finna.fi/
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://kirjasto.kuopio.fi/
http://finna.fi
Celia-tunnusten teko onnistuu kuulemma Ison omenan kirjastossa ihan lennosta.
Mukaan on hyvä varata kirjastokortti ja kuvalliset henkilöllisyyspaperit. (Kirjastokortista näkyvät mm. osoitetiedot kätevästi)
Jos haluaa asioida ajan kanssa ja rauhallisessa tilasssa, kannattaa varata aika joko soittamalla (09) 8165 7723 tai Varaa kirjastolainen palvelusta netistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Saunalahden_kirjasto/Palvelut/Lainaa_kirjastolainen(49395)
Valitettavasti ei näytä löytyvän kuin Kansalliskirjastosta ja Turun yliopiston kirjastosta lukusalilainaan, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
En myöskään löydä Päivänsädettä muista nuottijulkaisuista, ruotsiksikin se näyttää olevan samoissa paikoissa lukusalilainattavana kappaleena. Ruotsinkielisistä nuottikirjoista löytyy kappale nimeltä Solstrålen myös alla olevista julkaisuista, mutta kuvailutiedoista ei löydy säveltäjää.
Da capo: Musik för årskurserna 0-2 / Marina Lindholm, Johan Sundqvist ; [huvudillustratör: Camilla P / Lindholm, Marina, [Esbo] : Schildt, 2000 https://finna.fi/Record/anders.175078
Elefantboken : barnvisor och sånglekar / Mölndal : Lutfisken, 1994...
Etelä-Suomen Sanomien radio-ohjelmatietojen mukaan Päivän mietelause näyttäisi olleen ohjelmistossa ensimmäisen kerran 3.9.1962 - tuolloin nimena ihan Mietelause.
Vanhin löytämäni nuotti lauluun on Olga Lönnbohmin teoksessa Laululeikkejä. 1. Vihko (1903).Vanhin maininta laulusta (ja siihen liittyvästä leikistä) löytyy sanomalehdistä 1923: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22prinsessa%20ruusu%20linnassa%22&orderBy=RELEVANCETeoksessa Eläkön leikki - leikkikenttien vanhoja laululeikkejä (2015) kerrotaan leikkimisohjeet ja mainitaan, että sävelmä on saksalainen kansanlaulu.Leikki ja laulu on siis tunnettu ainakin 1900-luvun alusta, erittäin todennäköisesti jo aikaisemminkin.
Hei!
Et tarkentanut, että miten haluat www-sivuja tehdä ja millä ohjelmalla. Haluatko tehdä niitä ilman varsinaisen koodin tuntemusta esim. FrontPage-ohjelman avulla vai haluatko opetella HTML-kielen koodin. Voit itse etsiä kirjoja HTML-kielestä Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse kohta selaus ja pääset hakusivulle. Pudotusvalikosta valitse hakutavaksi asiasana ja kirjoita viereiseen kenttään HTML ja saat runsaasti viitteitä erilaisista HTML-oppaista, myös perusoppaita löytyy. Ohjelma näyttää aina 10 viitettä kerrallaan ja pääset eteen päin sivun alalaidassa olevasta valitse sivu-linkeistä. Teoksen nimen kohdalta hiirellä näpäyttämällä saat esiin tarkemmat...
Suomenkielistä tietoa kyseisestä kirjailijasta ei juuri tunnu löytyvän. Geoffrey Huntington on kuitenkin salanimi, jolla kirjailija on julkaissut kaksi nuorten kauhufantasiaromaania. Ne aloittavat fantasiasarjan The Ravenscliff Series, jonka ensimmäinen osa on nimeltään Sorcerers of the Nightwing (2002)ja toinen osa Demon Witch (2003). Suomeksi sarjan nimi on Korppikartanon salat ja ensimmäinen osa Yönsiiven velhot. Toinenkin osa on suomennettu nimellä Demoninoita ja sen pitäisi ilmestyä syksyllä.
Geoffrey Huntingtonin oikea nimi on William J. Mann, ja hän on sangen arvostettu yhdysvaltalainen kirjailija, toimittaja ja elokuvahistorijoitsija joka on julkaissut sekä romaaneja että tietokirjoja mm. Hollywoodista ja jonka novelleja on...
Darren Shanin tarinaa julkaisee suomeksi kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammen verkkosivuilta ei löytynyt tietoa siitä, milloin sarjan viides osa ilmestyy (englanniksi The Trials of Death). Kannattaisi ehkä tiedustella asiaa suoraan sarjan julkaisijalta. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.tammi.net/asp/empty.asp?
Esa Pakarisen Vihoviimeinen tango on hänen 1973 ilmestyneellä levyllään Vihoviimeiset tangot. Lp-levy on lainattavissa ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Oman kirjaston kautta sen voi pyytää kaukolainaksi. Valitettavasti näyttää siltä, että sen sanoja ei ole erikseen saatavilla. Levy ei myöskään ole ilmestynyt cd-muodossa.
Hei!
Mikäli etsimäsi teos käsittelee bussipysäkkejä, kyseessä on mitä todennäköisimmin Juha-Pekka Inkisen vuonna 2021 julkaistu Pysäkkiaikakirjat (Minerva Kustannus, 2021).
Tarkempaa tietoa kirjasta löydät kustantajan verkkosivuilta tämän linkin takaa.
En löytänyt vastausta Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjasta (1992), Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (1988) enkä Nykysuomen sanakirjasta (1961).
Seittu-niminen paikka löytyy Ilmajoelta. Sukututkijoiden Geneanet-sivuston mukaan Seittu-nimisiä ihmisiä löytyy paljon Ilmajoelta ja Vaasasta. Voit myös lähettää kysymyksesi Suomen sukututkimusseuralle.
Valitettavasti emme löytäneet tätä kirjaa. Sidney Sheldonin teoksia voi selata ja juonia tutkia Kirjasammossa. Niistä ehkä Sydänyön muistot tai Timanttidynastia voisivat sopia kuvaukseesi.
Kollega vinkkasi, että juoni saattaisi vastata Danielle Steelin romaania Torjuttu totuus (engl. Malice).
Tunnistaisiko joku lukijoistamme juonen?
Kyllä looseilla on omat nimensä. Suomessa toimii yli 170 loosia. Niistä vanhimmat ovat Suomen Looshi No 1, Tammer Looshi No 2 ja Phoenix Looshi No 3 (Turussa).Lähteet:Peltonen, Matti - Hjelt, Martti : Vapaamuurarius Suomessa. Suomen suurloosi ry. 1984.Kuninkaantien kiltaVapaamuurarit Suomessa - Suomen suurloosiHelsingin kaupungin historia - vapaamuurarien Helsinki
Reino Lauri on salanimi. Kirjailijan oikea nimi oli Reino Laurikainen. Hän julkaisi kaksi romaania. Vuokra-auto A 4115 : kuljettajan muistelma. Kirja-kustantamo, 1930. 170 sivuaKultainen rengas. Karisto, 1948. 339 sivua. - Aateliskartanoon sijoittuva romanttinen kartanoromaani.Lähteet:Karvonen, Maija : Salanimet ja nimimerkit. SKS, 2000.Kirjasampo
Vanhojen lehtien vuosikertoja (Myös Hymy) löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Toki myös muista yliopistokirjastoista saattaa löytyä vanhempia lehtiaineistoja.
Niistä saa helpoimmin tietoa Melinda-haulla.
http://finna.fi
1950-luvun Hymyt löytyvät Kansalliskirjastosta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/DPG5S7PSYSPD6LB7CK13X878M4SX6YH3Q…
Niitä voi käydä siellä lukemassa mikrofilmeiltä tai tilata omaan lähikirjastoonsa lukusalikäyttöön.
Valitettavasti emme pystyneet ehdottoman varmasti tunnistamaan eläintä. Apua voisi kysyä esimerkiksi Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista. Ympäristöpalveluiden ylläpitämällä ”Sisätilojen tuholaiset” -sivustolla voit tunnistaa tuholaisia kuvista. Esimerkiksi Kodin kutsumattomat vieraat -svu antaa hyviä vinkkejä tuholaisista. Sisätilojen syöpäläisiin liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä asumisterveysneuvontaan, puh. 09 310 15000 (ma, ke–to: klo 9–12, ti klo 9–15).
https://sisatilojentuholaiset.fi/
Pesakoisa: http://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/kysymys-2
Kirjaa Pipa päässä olisi nyt paikalla esim. Pääkirjastossa, Rikhardinkadulla ym. Muut kirjastot näet aineistohaulla osoitteesta: http://www.lib.hel.fi/plussa
Soittamalla voit varata kirjan itsellesi.
Kysymykseen ei löytynyt lyhyttä vastausta, mutta seuraavista teoksista on todennäköisesti apua asian selvittämiseksi. Yleisessä kirjastossa voi tehdä kaukolainapyynnön niiden teosten osalta, joita ei löydy yleisestä kirjastosta.
Kaukolainattava:
Närhi, Kirsi Maria, Prostinnan, Kulipää, Anka och Tuovi : om konamn på Ratula gård ca 1849-1937. Helsinki : Helsingin yliopisto , 1998. Pro gradu -työ , Nordiska språk
Kaukolainattava:
Navetan nimipäivät / [kuvitus: Hannu Taina]. [Helsinki] : Valio , 1996.
Kaukolainattava:
Antiikin jälkivaikutus / julkaissut Suomen historiallinen seura Sarja: (Historiallinen arkisto , ISSN 0073-2540 ; 73) (ISBN: 951-9254-17-X (nid.)
Kaukolainattava:
Eläinten nimiä koskevia tiedusteluja. Helsinki :...
