Artikkelitietokanta Aleksista löytyi aiheestasi mm. seuraavat viitteet asiasanalla laajennuskortit:
Lehto, Tero: Testissä TV-virittimet : televisiokuva mikron näytölle
MikroBitti 1999 ; nro 11 ; sivut 78-80
Sundell, Sami: TV virittyy sylimikroon
MikroPC 1999 ; nro 18 ; sivut 92, 94
Uusimmista mikrotietokoneiden laitetekniikkaa käsittelevistä kirjoista, kuten
Reima Flyktmanin ja Tero Eklinin kirjasta Inside PC (1999) löytynee aiheesta tietoa myös (en voinut tarkistaa, koska oman kirjaston kappaleet olivat lainassa).
Jos tarvitset tv-korteista syvällisempää tietoa, sinun kannattaisi hakea viitteitä jostain tekniikan alan tietokannasta. Sähköpostiosoitteestasi päätellen olet ammattikorkeakouluopiskelija, joten suosittelen, että kysyt...
Jonas Gardellin teoksista ilmstyy tänä syksynä suomeksi teos Kummajainen astuu kehiin. Kirja on tilattu useimpiin maakuntakirjastoihin. Jonas Gardellia ei ole käännetty englanniksi kuin osa Frestelsernas berg-teoksesta (Neil Smith presents ...his translation of an extract from Frestelsernas berg (The Mountain of Temptation, 1995).
Tervehdys!
Imatran kaupunginkirjaston voimassaoleva kirjastokortti käy sellaisenaan koko Priima-kimpassa (Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti) sekä kimpan ulkopuolella olevissa Joutsenon, Korvenkylän ja Pulpin kirjastoissa. Viimeksi mainitut ovat Priima-kimpan kanssa samassa atk-kirjastojärjestelmässä, vaikka kuuluvatkin nykyisin hallinnollisesti Lappeenrannan kaupunginkirjastoon.
Suunnitteilla on kirjastojärjestelmä, joka tekisi mahdolliseksi käyttää yhtä korttia kaikissa Etelä-Karjalan kirjastoissa.
Kirjaston asiakkuus ei ole sidottu asuinkuntaan. Kortin voi saada mihin tahansa kunnankirjastoon, jonka palveluja haluaa käyttää.
Rivinvälin valita:
Wordin yläreunassa näkyy niin kutsuttu ylävalikko, josta voi vaihtaa fonttia, tekstin kokoa jne. Tämän valikon keskitienoilla on kohta, jossa voi määrittää tasataanko teksti vasemmalle, keskelle vai vasemmalle. Heti tämän valikon oikealla puolella on valikko rivinvälin asetuksille.
Tarkempiin rivinvälin asetuksiin pääsee valitsemalla ylävalikosta otsikon "Sivun asettelu". Sen jälkeen ylävalikon keskitienoilla on kohta rivinvälin asettamiselle.
Tulostaminen:
Tulostamaan pääsee klikkaamalla ylävalikon vasemmassa yläkulmassa olevaa, sinisenä näkvyää kohtaa "Tiedosto". Ruudulle avautuu koko ruudun täyttävä valikko. Sen aivan vasemmassa laidassa, noin keskitienoilla on valinta "tulosta".
Kysymykseen vastasi...
Lakritsikasvia, rohdosnimeltään lakritsijuurta, on käytetty lääkekasvina tuhansia vuosia.Kasvista käytetään juuria, maanalaisia varsia ja juurirönsyjä, joista valmistetaan mm. uutteita, jauheita, tippoja ja teetä.
Lakritsia on lisäaineena esimerkiksi yskänlääkkeissä, astmalääkkeissä ja kurkkukipulääkkeissä paitsi vaikutustensa myös makunsa takia.
Eri maissa sitä on käytetty hoitokeinoja lukuisissa vaivoissa, mm. erilaisissa tulehduksissa, allergioissa, ruuansulatusvaivoissa ja ihovaivoissa.
Lakritsi voi myös aiheuttaa erilaisia vaivoja, mm. turvotusta ja päänsärkyä.
Sitä käytetään makua voimistamaan myös mm. makeisissa, likööreissä, jäätelössä, leivonnaisissa, oluessa, soijaproteiinituotteissa ja yrttiteessä.
Tiedot perustuvat Sinikka...
Kysymyksestä ei käy ilmi, millaista ja mihin asiayhteyteen liittyvää tietoa etsitään. Oletan, että oman toiminnan ohjaamisen vaikeuksilla tarkoitetaan tässä lasten oppimisvaikeuksiin, aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriöihin (ADD, ADHD) tai autismin kirjon häiriöihin liittyviä ongelmia.
Internetistä tietoa löytyy mm. seuraavilta sivuilta.
Tietoa toiminnanohjauksesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sivuilla: http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/foniatria/lapsen_ne…
Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhemmille suunnattu työkirja pikkukoululaisen oppimisen tukemiseen: http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/a87382dfb87d354f3bfe8f6f9c5d1870/1414…
Tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden ongelmat Terveyskirjastossa: http://www...
Suomessa on kirjastoissa jäljellä suurempia LP-levyjen kokoelmia lähinnä HelMet-kirjastojen musiikkivarastossa Tikkurilassa ja Kuopion varastokirjastossa. Kummassakin on tosin sama ongelma, erittäin suuri määrä muista kirjastoista aikoinaan tulleita LP-levyjä, joita ei ole ehditty viedä luetteloihin. Isoista kaupunginkirjastoista mm. Jyväskylä on myös pitänyt LP-kokoelman itsellään, mutta sekään ei pääosin ole verkossa selattavana. Yksityiskokoelmissa toki levyjä on, mutta niihin ei tätä kautta voi ketään ohjata. Yleisradiolla on myös iso LP-kokoelma, mutta sieltä ei saa lainaksi mitään.
Kysymyksen suurempi ongelma liittyy siihen, mitä teoksia kysyjä oikeastaan etsii ja onko tarpeessa olennaisinta levytysaika, esittäjä vai jokin tietty...
Finavian sivuilta löytyvän tiedon mukaan reseptilääkkeet saa ottaa mukaan matkustamoon alkuperäispakkauksessa matkustajan nimellä varustettuna, mutta muuten ihovoiteet, rasvat ja lähes kaikki kosmetiikkatuotteet lasketaan nesteiksi. Lisätietoja löytyy Finavian sivuilta: https://www.finavia.fi/fi/lentoasemalla/matkatavarat/ennen-matkaa.
Tätä on syytä kysyä suoraan viranomaisilta. Ei tunnu todennäköiseltä, että turistina maahan tulevan verotustietoja kysytään, mutta esim. oleskelulupaa varten saattaisi olla niin, asia kannattaa tarkistaa Maahanmuuttovirastosta, http://migri.fi/etusivu. Vero.fi vastaa myös verotukseen liittyvissä asioissa, sieltä voi kysyä chatissa https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/cha… . Tulli valvoo rahan kuljetusta, http://tulli.fi/henkiloasiakkaat/matkailijalle/kateisrahat , mutta sieltäkään ei löydy mainintaa siitä, että maahan matkustavan verotustietoja valvottaisiin. Tullista voi myös kysyä, http://tulli.fi/tietoa-tullista/yhteystiedot/kysy-henkiloasiakkaat
Keski-kirjastojen uuden verkkokirjaston Keski-Finnan kautta ei toistaiseksi voi muuttaa varausten alkamispäivää. Varausten ajastamismahdollisuudesta on tullut jonkin verran asiakastoiveita. Tämä ominaisuus saadaan mahdollisesti päivitettyä Keski-Finnaan myöhemmin. Kirjaston henkilökunta voi ajastaa varauksia asiakkaan puolesta. Voit ottaa yhteyttä kirjastoon tai Keski-Finnan etusivulla arkisin klo 9-16 päivystävään chat-palveluun.
Sanalle kuppaa ei löytynyt suoranaista merkitystä, mutta sana kupias on tarkoittanut päällysmiestä, kylänvanhinta. Paikannimien taustalla voi olla jonkinlainen henkilöyhteys.
Kirjastohaulla löytyi tällainen teos: Yo-reaalikoe vuosina 1975-1989 ja edelleen. Offset YM, 1989.Ylioppilastutkintolautakunta ei tekijänoikeussyistä ole julkaissut vanhoja ylioppilaskokeita julkisesti - sen vanhat ylioppilaskokeet sisältävä Examina-verkkopalvelu on tarkoitettu vain opettajille. Eri tekijät (esim. aineyhdistykset) ovat voineet julkaista yo-koekysymyksiä omissa julkaisuissaan, mutta tämä ei ole ollut mitenkään säännönmukaista. Ilmeisesti Ylioppilastutkintolautakunta antaa koekysymyksiä ja vastauksia vain tutkimuskäyttöön, mutta toki sieltäkin voi vielä kysymyksiä tiedustella.Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aika-ajoin kysytty yo-kokeista, kysymykset ja vastaukset löytyvät täältä.
Viidakoista löytyy esim. Luonto lähikuvassa sarjassa ilmestynyt osa 13 Viidakot.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan viidakon synonyyminä on trooppinen sademetsä. Sademetsistä on erinomainen kaikenikäisille sopiva kirja Maailman sademetsät.
Espoossa otetaan melko runsaasti tet-harjoittelijoita eri kirjastoihin. Jokainen kirjasto valitsee itsenäisesti tet-harjoittelijat. Ottakaa suoraan yhteyttä eri Espoon kirjastohin.Näin saatte tiedon, olisiko jossain vapaa tet-paikka juuri tuolle ajalle.
Voisikohan etsimäsi näytelmä ja runo löytyä jostakin seuraavista teoksista:
Ahokainen, Ester: Oman juhlan ohjelmaa nuorimmille juhlijoille, 1963. Täältä löytyy näytelmät nimeltään "Keväällä" ja "Kukat keskustelevat".
Nuorten teatteria: pienoisnäytelmiä koulujen ja nuorisojärjestöjen käyttöön, 1959.
Öljymäki, Aino: Iloa ja juhlaa 2. Pienoisnäytelmiä ja mutia esitystehtäviä kouluille ja kerhoille, 1956.
Martin, Elsi: Runon lähde: ohjelmaa lastenjuhliin, 1954
Ennala, Atte: Lapset näyttelevät: lastennäytelmiä ja vuorokeskusteluja, 1954
Lasten runotar: valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville, 1962
Voit kysellä teosten saatavuutta omasta kirjastostasi.
Laukaan pääkirjastolla säilytetään paperimuotoista Keskisuomalaista 3 kuukautta + kuluva kuukausi. EPress -tietokannasta löytyy kotimaisia sanomalehtiä, myös Keskisuomalainen. EPress on käytettävissä ainoastaan kirjaston koneilla tai kirjaston langattomassa verkossa omalla laitteella. Lehdissä on kahden vuoden arkisto, joten kesän 2019 lehdet ovat vielä luettavissa sieltä. Opastamme mielellämme tietokannan käyttöön.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (s. 1435) kertoo, että vaivata-sana on johdos sanasta "vaiva", joka taas on vanha germaaninen lainasana. Sana esiintyy myös kaikissa suomen lähisukukielissä. Sanan germaaninen alkumuoto waiwan on syntynyt tuskaa ilmaisevasta wai-tyypisestä huudahduksesta. Suomen kirjakielessä sanat "vaiva" ja "vaivata" ovat esiintyneet jo Agricolan-aikaisista kirjoituksista alkaen.
Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan (s. 72) alustaa-sana on johdos sanoista ala ja alus. Alustaa-sanan merkityksiä ovat perustaa, panna alulle, aloittaa, sekoittaa taikinanjuuri, vatvoa taikinaa. Alustaa-sana on ilmestynyt ensimmäistä kertaa Agrigolan-aikaisissa teksteissä. Se, mistä Agricola on...
Jos pidät Ann-Christin Antellin teoksista, varsin luonteva paikka etsiä samankaltaisia kokemuksia on kääntyä Kaari Utrion sekä Pirjo Tuomisen laajojen tuotantojen pariin, jotka usein sijoittuvat 1300-1900 -lukujen välille Suomeen tai sen lähialueille. Antell edustaa monella tavalla samaa historiallisen romaanin lajia Utrion ja Tuomisen kanssa ja on varmasti myös saanut jälkimmäisiltä tyylilajin kotimaisilta jättiläisiltä merkittäviä vaikutteita. Kaari Utrion esittely Kirjasampo.fi -verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904013124Pirjo Tuomisen esittely Kirjasampo.fi -verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175912973059Jos nimenomaan Turku kiinnostaa sinua...
Emme valitettavasti löytäneet teosta. Tunnistaisitko sen näiden Kirjasammossa kuvailtujen kirjojen joukosta? Niissä on tapahtumapaikkana autio saari, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap50251
Sota-ajasta ja lapsen näkökulmasta kertovat ainakin Lotta-Sofia Saahkon Lotta ja pappa -sarjan kuvakirjat. Lastenosastolta vinkattiin myös Maarit Malmbergin lastenkirjoja Aapeli ja sotaveteraani Reino sekä Aapeli ja evakkomatka. Tositarinoita lapsille löytyy eniten henkilöhistorioista. Monista urheilijoista, näyttelijöistä ja muusikoista on tehty myös nuorille suunnattuja elämäkertoja. Lisäksi löytyy erilaisia sarjoja, joissa samassa kirjassa kerrotaan useammasta kuuluisasta henkilöstä, esim. Sankaritarinoita nuorilta nuorille Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) Sankaritarinoita (kaikille) Brooks, Ben: Rohkeiden lasten kirja Brooks, Ben: Rohkeiden poikien kirja :...
