Hei,
Suomen pankin Rahamuseon ylläpitämän Rahanarvolaskurin mukaan 12 DEM oli vuonna 1975 17,98 Suomen markkaa.
Rahanarvolaskuri löydät osoitteesta http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
Pikkupojan rannalta löytämästä ja linnunpesään nostamasta munasta kuoriutuu krokotiili P. D. Eastmanin kirjassa Hei, nyt lennetään! Alun perin englanninkielisen kirjan ruotsinkielinen käännös on nimeltään Flaxa med vingarna.
Lassi Nummen runo Kohtaaminen louhikkoisella solatiellä on hänen kokoelmastaan Taivaan ja maan merkit (1956). Voit lukea runon myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947-1977.https://finna.fi/Record/anders.40745?sid=4927505682
HS listasi Venäjän kanssa kauppaa tekeviä suklaavalmistajia: Mondelez, joka omistaa muun muassa MarabounMars (Twix, Dove, M&M’s)Nestlé (After Eight, Kitkat)Ritter Sport (yrityksen nimeä kantavat suklaalevyt)Ferrero (Kinder, Raffaello)Storck (Toffifee, Riesen)HS on käyttänyt lähteenä Yalen yliopiston listausta yhtiöistä, https://som.yale.edu/story/2022/over-1000-companies-have-curtailed-operations-russia-some-remain Se on juuri päivitetty. Suomalaiset suklaavalmistajat eivät käy enää kauppaa Venäjällä.Suklaan eettisyyttä voi tutkia Chocolate scorecard-sivustolla, https://www.chocolatescorecard.com/
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön HelMet-palvelusivuston kaukopalvelulomakkeella http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu tai olemalla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, josta haluat kaukopalvelutilauksesi noutaa. Kaukopalvelu on maksullista toimintaa.
Kysyin asiaa Jari Sillanpään konserttien myyjältä. (info@jarisillanpää.com)
He vastasivat näin:
"Kaunis kiitos yhteydenotostasi.
Jarin Stadionkonsertista ei ikävä kyllä ole tämän hetkisten suunnitelmien ja tietojen valossa tulossa minkäänlaista tallennetta julkisuuteen.
Aurinkoa ja työniloa!
--
Ystävällisin terveisin,
Jari Sillanpää Info
Anne ja Peppe "
Pientä lievennystä voi tuoda Iltasanomien videokooste:
http://www.iltasanomat.fi/musiikki/art-1439775669370.html
Kiitos kysymyksestä. Varsin yksityiskohtainen kuvaus päiväntasaajankasteesta löytyy internetistä
esim. hakupalvelusta www.google.com fraasihaulla "päiväntasaajan ylitys".
Erillisiä kirjoja pelkästään Birminghamista ei näyttäisi löytyvän, mutta sen sijaan jonkin verran tietoa löytyy Ison-Britannian matkaoppaista. Suomenkielistä tietoa tosin näyttää olevan vaikea löytää. Pari esimerkkiä tuoreista ja laajoista teoksista, joissa myös Birminghamia käsitellään:
-Britain & Ireland 2002. Sarja :Let's go. Macmillan, London, 2002. 0-333-90581-4
-Independent traveller's Britain and Ireland 2002--the budget travel guide. Thomas Cook, Peterborough, cop. 2002. 1-841571-04-0
-Tell, Johan :England, England - guiden!--från whisky till curry, från öde hed till storstadsdjungel - nyfikna resor i det nya Storbritannien. Dagens Nyheter, Stockholm, 2001. 91-7588-391-0
Maakuntakirjastojen yhteistietokannasta Mandasta löytyy...
Helsingissä ei ole kirjailija- tai kirjallisuusmuseota. Eri puolilla Suomea on yhteen kirjailijaan liittyviä museoita, lähin niistä taitaa olla Järvenpään Ahola, jossa kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa taiteilija Venny Soldan-Brofelt asuivat:
http://www.jarvenpaa.fi/nahtavyydet/nayta.tmpl?id=14;sivu_id=228
Suomen museoiden yhteiseltä sivustolta löytyy luettelo kirjailijoiden museoista:
http://www.museot.fi/kirjailijamuseot
Ehkä Helsingin kirjastojen kirjailijoitakin käsittelevistä näyttelyistä olisi apua:
Kansalliskirjaston näyttelytiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kulttuuritoiminta/nayttelyt.html
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston näyttelyistä kannattaa kysyä täältä:
http://www.finlit.fi/palvelut/...
Tämä vuonna 1921 ilmestynyt kirja on muutamissa kirjastoissa eri puolilla Suomea, ei kuitenkaan Kuopion alueen kirjastoissa. Sen voi saada kaukolainaan oman lähikirjaston kautta. Alla linkki hakupalvelu Finnan sivuille, josta näkyvät ne kirjastot, joiden kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Krenat%C3%B6%C3%B6rien+retket+&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Tommy Tabermannin runo, joka alkaa rivillä "Keskelle autiota maata...", on hänen runokokoelmastaan Oodeja kahdelle iholle (2000, s. 16).
https://finna.fi/
Mikko Väärälän ja Reetta Niemelän CD-levyltä Leppäkerttusormus : Milja Mansikan laulut löytyy Kurjet-niminen kappale. Levyllä on laulujen lisäksi myös luonnonääniä.
Fröbelin Palikoiden levyllä Zupadibum on laulu nimeltä Kurki. Laulu löytyy myös Fröbelin palikoiden kokoelmalta Parhaat palat : hittejä levyiltä ja videoilta.
CD-levyllä Lehtevä mies : lauluja Jukka Itkosen teksteihin on Kurjemmaksi-niminen laulu ("En voi tulla kurjemmaksi!" lauloi paksu kurki…).
Nuotteja näihin kappaleisiin ei löytynyt. CD-levyjen saatavuuden näkee HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/
Hanneksenrinne on nimetty seinäjokelaisen museoharrastajan Juho Emil (Hannes) Gustafssonin mukaan. Hän oli syntynyt Seinäjoella vuonna 1890 ja kuoli vuonna 1953. Ammatiltaan Gustafsson oli junamies, mutta hän käytti vuosikymmeniä elämästään museoesineiden keräämiseen ja museon hoitamiseen. Häntä pidetään Seinäjoen museon luojana. Hänen erityinen kiinnostuksen kohteensa olivat Östermyran ruukki ja Wasastjernan suku.
Lähteet:
Piha, Olavi: Seinäjoen nimistöstä. Seinäjoen joulu 1986, s. 10-14.
Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L.
Viitteitä löytyy runsaasti - tässä joitakin tuoreimmista (lisää viitteitä kannattaa selata pääkaupunkiseudun kirjastoissa varaamalla aika asiakastyöasemalle):
Masennuksen brandit : poimintoja 90-luvun julkisista masennustarinoista (Psykologia 2000, nro 2, sivu 179-182); Tutkimuksesta apua vanhusten lievän masennuksen tunnistamiseen : masennus ei kuulu vanhuuteen (Sairaanhoitaja 2000, nro 3,sivu 40-41); Mallikoiden masennuskertomukset ja -käsitykset (Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 1999, nro 4, sivu 345-355);
Luonnon keinot masennuksen hoidossa (Kaleva 1999-10-24); Sairauslomalla masennuksen vuoksi - entä vuoden kuluttua? /Jouko K. Salminen ...et al. (Suomen lääkärilehti 2000, nro 4, sivu 311-317); Masennus ei katso ikää (...
Tietoa yksittäisen koulun käyttämistä oppikirjoista pitäisi yrittää kysellä kunnan arkistoista tai koululta, joten voin antaa vain kansikuvan kuvauksen perusteella löytämäni ehdotuksen: Se voisi olla V. A. Hailan ja Anna Isoniemen Suomen oppikirja : oppikouluja varten. Sen kansikuvassa on ehkä enemmän pöllöä kuin kukkoa muistuttava lintuhahmo. Se on ollut myynnissä ainakin verkkoantikvariaatti Finlandia Kirjassa, mutta tällä hetkellä sitä ei ole siellä saatavilla. Kannattaa kuitenkin tarkastella antikvariaattien sivuja, jos kirja tulisi myyntiinLinkkiFinlandia-kirja: Suomen oppikirja (voit katsoa sivulta kansikuvan) https://www.finlandiakirja.fi/fi/v-a-haila-anna-isoniemi-suomen-oppikir…
Väestötietojärjestelmään oli lokakuussa 2014 rekisteröity 4696 Albert-nimistä elossa olevaa Suomen kansalaista. Albertin sai ensimmäiseksi etunimeksi 659 poikaa ja muuksi etunimeksi 4037 poikaa. Listoja suomalaisten etunimistä löytyy osoitteesta
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Väestörekisterikeskuksen etunimihaulla voi tutkia, kuinka usein tietty etunimi on annettu eri aikoina syntyneille. Tämä haku löytyy osoitteesta
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Mainitsemasi Mainonnan ammattisanaston lisäksi Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi löytyy teos MacKenzie, Ian: Management and marketing : with mini-dictionary, Hove : Language teaching publications, 1997 (asiasanoina markkinointi ja sanastot). Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokannasta löytyy teos: The marketing dictionary / ed. Norman Hart, John Stapleton,Oxford : Butterworth-Heinemann, 1992 (asiasanat:taloustieteet,markkinointi,sanakirjat,englannin kieli, sanastot, terminologia), saatavana ainakin Viikin tiedekirjastosta.
