Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Kynttilänpätkä pullossa, joka alkaa sanoin Tähtikirkas öinen laulu halkaisee maailman musertavan pimeyden. Runo on kokoelmasta Duende (1996).https://www.finna.fi/Record/outi.327376?sid=4865502250
Lepakoita on ollut ainakin 55 miljoonaa vuotta, eoseenikaudelta saakka. Lisätietoa lepakoista löydät esimerkiksi alla olevasta kirjasta.Lähde ja lisätietoa: Markku Lappalainen: Lepakot : salaperäiset nahkasiivet (2002)
Aiheesta löytyy esim.
Finskij (kirja ja kasetti, suppeahko),
Razinov, Pavel Finski jazyk dlja natsinajustsih
Lisäksi on useita sellaisia kielikursseja, jotka on yleisesti tarkoitettu ulkomaalaisille, jotka osaavat jonkin verran englantia.
Kannattaa varmaankin tulla paikan päälle tutustumaan, jos siihen on mahdollisuus.
Kolmitavuisissa sanoissa on vaihtelua monikon partitiivimuodossa. Voidaan sanoa omenia tai omenoita, kamiinoita tai kamiinoja. (Lähde: Iisa, Katariina : Kielenhuollon käsikirja, 2012, s. 217). Tämän perusteella kaikki ehdottamasi muodot olisivat oikein. Lisätietoja voi saada Kielitoimistosta neuvontapuhelimesta 0295 333 201 ma-pe 9-12.
Kirjailijat Juhani Siljo ja Maiju Lassila mainitaan useissa lähteissä. Pikaselailulla löytyi tietoja kirjailijoiden elämänvaiheista esim. seuraavista teoksista:
JUHANI SILJO
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja.
(WSOY, 1954)
Lassila, Pertti: Uuden aikakauden runous : ekspressionistinen tematiikka 1910- ja 1920-luvun suomenkielisessä lyriikassa (Otava, 1987)
MAIJU LASSILA
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja.
(WSOY, 1954)
Erho, Elsa: Maiju Lassila (Turun yliopiston väitöskirja, 1957)
Karhu, Eino: Suomen 1900-luvun alun kirjallisuus (Kansankulttuuri, 1973)
Lindsten, Leo: Maiju Lassila : legenda jo eläessään (WSOY, 1977)
Kansallisgalleria : suuret suomalaiset. [2....
Henkilökortin voi käydä uusimassa poliisin lupapalveluissa, joka sijaitsee Tikkurilan rautatieaseman ja kauppakeskus Dixin läheisyydessä.
Osoite on:
Ratatie 11 C, 6. krs, 01300 VANTAA
Sisäänkäynti 11 C-rappuun onnistuu helpoiten ulkokautta, Ratatien puolelta.
https://poliisi.fi/yhteystiedot/asema/-/asema/5561
Myyrmäessä (ja Tikkurilassa) on Vantaa-info, jossa voi hoitaa lyhyitä viranomaisasioita mutta sieltä ei saa virallisia henkilödokumentteja.
Vantaa-infon yhteistyökumppaneita ovat HSL, Digi- ja väestötietovirasto, Kela, TE-palvelut, Poliisin lupapalvelut, Vero sekä NetTicket. Asiointipisteiden lisäksi Vantaa-info palvelee puhelimitse, sähköpostilla sekä chatissa.
Myyrmäen Vantaa-info sijaitsee ...
Ainakin Ruokatori ilmoittaa toimintalueekseen osan Pirkanmaata eli seuraavat alueet: Tampere, Kangasala (ei Sahalahti), Lempäälän Kulju, Nokia, Pirkkala. Lisätietoja: http://www.ruokatori.fi, sähköpostilla asiakaspalvelu@ruokatori.fi.
Näissä romaaneissa käsitellään Suomen historiaa. Linkit vievät kirjojen saatavuustietoihin OUTI-kirjastoissa.
Jari Järvelä: Kosken kahta puolta
Anneli Kanto: Rottien pyhimys
Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys
Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet
Ulla-Lena Lundberg: Jää
Merja Mäki: Ennen lintuja
Aki Ollikainen: Nälkävuosi
Sally Salminen: Katrina
Petri Tamminen: Suomen historia
Antti Tuuri: Kylmien kyytimies
Oiva teos aiheesta on esimerkiksi Minna Kilkin toimittama Kotiapulaiset : muistoja sadan vuoden ajalta (SKS, 2006). Jonkin verran tietoa kaupunkilaispiioista löytyy myös Marjatta Rahikaisen ja Kirsi Vainio-Korhosen toimittamasta kirjasta Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään (SKS, 2006). Viipurilaispalvelijoista kertoo Terttu Sallisen Vie männessäs - tuo tullessas : palvelusväkeä 1920- ja 1930-luvun Viipurissa (Karjalan kirjapaino, 1996).
Aleksi on BTJ Kirjastopalvelun (http://www.btj.fi/ ) maksullinen palvelu. Useat kirjastot ovat ostaneet käyttöoikeuden, jolloin Aleksi on asiakkaiden käytettävissä kirjastossa.
Kokkolan kaupunginkirjastossa voit käyttää Aleksi-tietokantaa varaamalla ajan kirjaston tietokoneelle.
Mitään virallista tietoa kirjoista ei löytynyt, mutta internetistä löytyneen tiedon mukaan nimi Semadar on hebrealaista alkuperää ja sen vastine englannin kielessä berry, siis suomeksi marja.
Google Booksista löytyvien viitteiden perusteella kyseessä on näyte kirjeestä, jonka Franz Kafka lähetti hyvälle ystävälleen Max Brodille heinäkuussa 1922.
Kafkan kirjeistä on suomennettu vain osa ja niitä on julkaistu teoksissa:
Kafka, Franz: "Kirjeitä perheelle 1922-1924" (Otava, 1990)
Kafka, Franz: "Kirjeitä Milenalle" (Otava, 1971)
Kafka, Franz: "Kirjeitä Felicelle" (Otava, 1976)
Suomeksi ei ole siis vielä ilmestynyt teosta, jossa olisi kirjeitä ystäville. Kyseinen siitatti löytyisi sen kaltaisesta teoksesta.
On mahdollista, että sitaatti saattaisi löytyä jostakin suomennetusta Kafkan elämäkerrasta. Google Booksin avulla voi hakea englanninkielisiä käännöksiä eri elämäkerroista ja yksikään osuma ei kohdistunut teokseen, jota olisi...
Valitettavasti emme vaaditussa ajassa löytäneet runolle tekijää kovasta etsinnästä huolimatta. Kysyjältä saimme lisätiedon, että hän on lukenut runon 1970-luvulla.
