Voit hakea paikkakuntasi kirjaston aineistoa osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/aurora/ Valitse asiasanaksi toimintolaskenta.
Korkeakoulujen Linda-tietokannasta löytyy myös useita toimintolaskentaa käsitteleviä teoksia, joukossa on mm. monia opinnäytteitä kaupan alalta. Kirjastosi kaukopalvelun kautta voit saada myös näitä lainaksi.
Tässä muutama suomenkielinen artikkeli:
Billington, John: Laskentatoimi : ABC:n aakkoset : toimintolaskenta ja -johtaminen vievät oikeisiin ratkaisuihin. Fakta 1999, nro 6-7, liite
Yritystalous 1998, nro 5, sivu 41-43
Koskinen, Kai: Value-Based Management kasvattaa yrityksen arvoa systemaattisesti. Yritystalous 1998, nro 5, sivu 41-43
Sipilä, Marja: Toimintolaskenta valtaa alaa : kustannuslaskennan ABC....
Kirjoissa O'Brien, "Ireland: a Concise History" ja Killeen, "A short
history of Ireland" kerrotaan, että pääsiäiskapinan osanottajat valtasivat Dublinin pääpostin (the General Post Office). Postirakennuksesta tuli sitten
heidän päämajansa.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaa. Palaamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palstamme lukijoista?
Olisikohan kyseessä ehkä Oiva Paloheimon runo Kadonnut enkeli kokoelmasta Vaeltava laulaja? Siinä runon kertojaminä muistelee lapsuuttaan ja häntä niityllä joka puolelta saartaneita voikukkien untuvapalloja. Yhtä sellaista katsellessaan hän näkee untuvapallon takana pojan, "ikäänkuin / minä itse olisin siinä / noin maannut hymyssäsuin". Kertoja puhaltaa pallon hajalle ja poika katoaa. Toisen pallon luona hän näkee pojan taas, nyt itkuisena. "Hänen silmänsä rukoilivat: / Älä puhalla, oi et saa, / joka ainoa särkyvä pallo / sun sydäntäs haavoittaa." Runon minä hajottaa tämänkin pallon; poika on jälleen poissa eikä tule enää. "Mitä tehnyt mä olinkaan. / Yhä etsin kyynelsilmin / hänen hyviä kasvojaan."
Emme valitettavasti tunnistaneet laulua. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,
Sulkukirjastoissa noutoa odottavat varaukset siirretään eteenpäin lakon jälkeiseen aikaan. Saat myöhemmin ilmoituksen uudesta viimeisestä noutopäivästä.
Toukalla on peräpuolessa selvästi erottuva pitkä sukastupsu. Kodintuholaisista näkyvä sukastupsu on vyöturkiskuoriaisella ja pilkkuturkiskuoriaisella sekä riesakuoriaisella. Myös vyöihrakuoriaisella on pienet piikkimäiset ulokkeet takapäässään.
Kuvassa oleva toukka on tummahko. Toukka näyttää jommaltakummalta turkiskuoriaisista, vaikka ne ovatkin tekstiili- eikä elintarviketuholaisia. Mikään elintarviketuholaisten toukista ei täsmää tuntomerkeiltään tämän teidän toukan kanssa.
Lähde:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Neonväreillä tarkoitetaan mainosvaloja muistuttavia valoa voimakkaasti heijastavia räikeitä värejä. LähdeKielitoimiston sanakirja: neonväri: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/neonväri
Lause löytyy Tolstoin teoksesta Lapsuus, poikaikä, nuoruus; ja sieltä Lapsuus-novellin luvusta 28 "Viimeiset surulliset muistot". Lause kuuluu Arvid Järnefeltin suomentamana (1904)näin: "Ainoastaan ihmiset, jotka kykenevät voimakkaasti rakastamaan, voivat kokea myös voimakasta murhetta." A. Heinosen suomentamana (1946): "Vain ne ihmiset, jotka kykenenvät voimakkaasti rakastamaan, voivat tuntea nyös suurta murhetta." V. K. Trastin suomentamana (1959): "Vain sellaiset ihmiset, jotka kykenenvät voimakkaasti rakastamaan, voivat tuntea myös voimakasta murhetta." Esa Adrianin suomentamana (1983): "Vain väkevästi rakastamaan kykenevät ihmiset pystyvät tuntemaan myös voimakasta mielipahaa."
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa on melko hiljattain kysytty, ketkä suomalaisurheilijat ovat kirjoittaneet kirjan. Tuolloin aiheesta lähetettiin kysely myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien sähköpostilistalle. Kirjan julkaisseita urheilijoita ei löytynyt montaa, ja jos listasta poimitaan olympiaurheilijat, se lyhenee muutamaan kirjailijaan. Osan teoksista on julkaissut pienkustantaja.
Suomalaisista olympiaurheilijoista keihäänheittäjä Heli Krügerin ja seiväshyppääjä Eeles Landströmin teokset on kustantanut Otava. Heli Krügerin romaanit ovat ”Olen koskettanut taivasta” (2005) ja ”Pidä minusta kiinni” (2007). Eeles Landströmin romaani ”Kohti päämäärää : romaani nuoresta urheilijasta” (1966) ilmestyi Otavalta, mutta...
Museoviraston kirjastosta löytyi K.O.Lindeqvistin kirja "Hämeenlinnan käsityöläiset", jossa esiintyy Ilja Sergin -niminen henkilö. Ilja Sergin oli ammatiltaan kähertäjämestari, mutta myös tunnettu soittaja ja viulunrakentaja. Hän syntyi 1871 Venäjällä. Hämeenlinnassa hän avasi oman liikkeen 1906.
Kyseessä on varmaankin teos Jokivarren savuista kasvukunnaksi : Kiiminki 150 vuotta, julkaistu 2008. Kirja on paikalla Kiimingin kirjastossa.
Netin mukaan teos on myynnissä Kiimingin kirjastossa http://www.kiiminki.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut/kirjasto_tiedottaah… 40 euroa.
Tässä tiedot kirjan tehneestä toimikunnasta http://www.kiiminki150.fi/index.php?216 .
Jorma Mattssonin ja Yrjö Teeriahon artikkeli Vuotson sodanaikaisen saksalaiskartan entisöinti sisältää kuvan v. 1944 tehdystä saksalaisesta kartasta Rieston soista 1:100 000. Alue on nykyisin lähes kokonaan Lokan tekojärven alla. Sitä ei liene merkitty karttaan.
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk409/mk409_1315_mattsson.pdf
Artikkeli perustuu seuraavaan Maanmittauslehden artikkeliin
Pillewizer Wolfgang & F.Rudolf Jung 1953. Eräs kartoitustyö Pohjois-Suomessa. Maanmittaus 1952: 3–4. 128–137 + liitekartta 1:100 000 Rieston suot
Sotilaskartoitusta käsittelevät myös
Suomen sotilaskartoitus / Jyri Paulaharju. 1983 (saksalaisten kartoitukset s. 84–88)
Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia Jyri Paulaharju 1997
Jos kysyjä tarkoittaa, salliiko tekijänoikeuslaki bulgariankielisten kirjojen myymisen tai lahjoittamisen kirjastolle, vastaus on lyhyesti: kyllä sallii. Kirjasto voi ostaa tai vastaanottaa minkä tahansa EU:n alueella laillisesti valmistetun ja hankitun kirjallisen teoksen.
Kokonaan eri asia on, miten innokkaita kirjastot ovat hankkimaan bulgariankielistä aineistoa, jota osaava lukijakunta on Suomessa varsin pieni (en löytänyt tarkkaa lukua, mutta ilmeisesti puhutaan ehkä joistakin sadoista henkilöistä). Helsingin kaupunginkirjasto on perinteisesti tarjonnut kirjallisuutta varsin monilla kielillä (HelMet-tietokanta tarjoaa tällä hetkellä 185 kaunokirjallista nimekettä), joten ehkä on järkevintä ottaa yhteyttä Monikieliseen kirjastoon,...
Edit Reinilän (myöhemmin Reinilä-Hellman), Sofie Caloniuksen ja Valma Krankin (myöhemmin Krank-Heikinheimo) Kotiruoka : keittokirja kotia ja koulua varten, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1908, julkaistiin ensimmäisen kerran ruotsiksi vuonna 1909 nimellä Kokbok för hem och skola. 30-luvulle tultaessa ruotsinkielisestä laitoksesta oli julkaistu 6 painosta (7. painos ilmestyi vuonna 1935). Kaikkiaan Reinilä-Hellmanin ja kumppanien alkuperäiseen teokseen perustuvasta Kokbokista otettiin 11 painosta, joista viimeinen ilmestyi 1952. Vuonna 1960 julkaistu 12. painos oli toteutettu kokonaan uusin tekijävoimin.
Alkuperäistä Kokbok för hem och skola -kirjaa on saatavilla kaukolainaksi esimerkiksi ...
Jos vilkaisee tunnetuimpien kustantajien verkkosivustoja (Tammi, Otava, Wsoy, Poesia), ei niissä missään aseteta tarjotuille käsikirjoituksille muita kriteereitä, kuin että tarjottu teos olisi toimiva, innostava kokonaisuus joka tempaa mukaansa. Eli kannattaa luoda oman näkemyksensä mukainen teos ja tarjota sitä. Jos kustantamo jakaa visiosi, voi puhelin jonain kauniina päivänä soida.
Pahoittelut, että haluamiasi kirjoja ei ole ollut kirjastoautossa paikalla ja sen vuoksi käyntisi ovat menneet hukkaan. Kirjastoauton aineisto ei ikävä kyllä ole reaaliajassa. Mikäli haluat varmistaa jonkin tietyn kirjan olevan autossa, se kannattaa varata. Kirjastoauton toimistoon voi myös soittaa tai laittaa sähköpostia ja sopia asiasta sitä kautta.
Oletan, että kyseessä oli Vantaan kirjastoauto tuon pysäkin nimen perusteella. Yhteystiedot löytyvät alla olevan linkin takaa:
Yhteystiedot löytyvät linkin takaa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Vantaa/Y…
Estonian uppoamista käsitellään ainakin jollain tapaa näissä suomenkielisissä kaunokirjallisissa teoksissa:Katja Kettu: HitsaajaRobert Åsbacka: UrkujenrakentajaAnna Lassila: PopcornprinsessaVironkielinen romaani Elme Väljaste: Elu võib alata lõpust on saatavilla kaukolainaksi muutamista Suomen kirjastoista.Sinua saattaisi kiinnostaa myös artikkeli "'Ja yhtäkkiä tulvahtaa keittiö täyteen merivettä': katastrofi, dystooppisuus ja trauma Estonian onnettomuuden kaunokirjallisissa kuvauksissa". Artikkeli on julkaistu e-kirjassa Pakkovaltiosta ekodystopiaan: kotimainen nykydystopia (Helsingin yliopisto, 2017).
Kysyin asiaa lasten ja nuorten kirjastolaisilta.Heille tuli tästä mieleen Anu Holopaisen Molemmin jaloin, joka ilmestyi 2006. Pääteema kirjassa on jokin muu, mutta mukana on myös muistamaasi "vastaleiri" asetelmaa. Linkki Helmet hakuun.Itselleni muistuivat mieleen vain vanhempia kirjoja esim. Lilian Kallion Ugudipuu vuodelta 1975 Linkki kirja-arvosteluun. Myös Joanna Russin Naisten planeetta, julkaistu 1975, on hieman tuon tapainen. Tosin kirjailija ei ole suomalainen. Linkki kirja-arvosteluun. Doris Lessingin tieteiskirjoissa on myös vanhan ja uuden elämäntavan kohtaamista. Linkki Helmet hakutulokseen.Tein myös tarkennetun Helmet-haun aihesanoilla nuortenkirjallisuus, tieteiskirjallisuus ja suomenkielinen kirjallisuus. Rajasin haun 1990-...
