Leena Lehtolaisesta löytyy paljonkin tietoa.
Kirjallisuutta:
Kotimaisia dekkarikirjailijoita. kirjoittanut Ari Haasio. BTJ kirjastopalvelu 2001.
Miten rikoskirjani ovat syntyneet (Toimittaneet Paula Arvas ja Kirsi Luukkanen, CrimeTime, 2012)
Tiina Torppa: Murha naisen käsin : 25 naisdekkaristia (BTJ, 2009)
Verkkolähteitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175941615846
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LehtolainenLeena
http://www.leenalehtolainen.net/leena.htm
Seitti-verkkopalvelun mukaan levy on cd-muodossa, mutta todellisuudessa kyse on LP-levystä. Valitettavasti tämän levyn kohdalla oli tiedoissa virhe.
Kaukolaina-asioissa kannattaa olla aina ensiksi yhteydessä omaan kirjastoon. Sieltä välitetään kaukolainapyyntö sinne, missä haluttu materiaalia on saatavana.
Rivit ovat Johann Wolfgang von Goethen runon Willkommen und Abschied lopusta.
Saksaksi ne kuuluvat näin:
"Und doch, welch Glück, geliebt zu werden!
Und lieben, Götter, welch ein Glück!"
Suomenkieliset rivit ovat Aale Tynnin käännöksestä Tervehdys ja hyvästijättö.
Koko runon voit lukea saksaksi esimerkiksi täältä:
https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap056.html
https://www.mumag.de/gedichte/goe_jw39.htmlRivit
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Praha-nimen historiasta on parikin eri teoriaa, ja molemmat liittyvät luontoon ja kaupungin maantieteelliseen sijaintiin. Pragan etymologia on hieman toinen, vaikka paikannimien kirjoitusasut ovatkin hyvin lähellä toisiaan useilla eri kielillä.
Yleisin käsitys lienee, että Praha juontuu vanhasta slaavilaisesta sanasta práh (porgъ), joka tarkoittaa matalaa kohtaa, kahluupaikkaa, kynnystä tai askelmaa, mutta myös koskea. Tällä oletettavasti viitataan sihen Vltava-joen kohtaan, johon Praha on perustettu. Sama varhaisslaavilainen sana (práh) on periytynyt myös vanhaan tšekin kieleen, jossa sen merkitys on verkkosanakirjojen mukaan jotakuinkin sama kuin alkuperäinen.
Toisen teorian mukaan Praha-nimi tulee ...
Kyseessä näyttäisi olevan ortodoksinen siunausristi eli käsiristi. Verkosta löytyy useita huutokauppailmoituksia samanlaisista risteistä, ks. esim. linkki. Risti on antiikkia, ehkä 1800-luvulta, ja materiaali on mahdollisesti osittain emaloitua pronssia.
Kirjastojen kotisivuilta löytyy tietoa näyttelytiloista. Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, johon toivoo saavansa näyttelynsä esille. Kirjastojen kotisivut löytyvät listattuna Kirjastot.fi-sivustosta, Kirjastot-kanavalta. Helsingin kaupunginkirjaston näyttelytiloista löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/9cf164d0-164c-4912-841b-45ceeb89ae71.aspx .
Löysin Internetistä sivulta
http://www.geocities.com/sus7anna/esko.html
suomennetun version kyseisestä runosta. Ei ole kuitenkaan yksiselitteistä että kyseinen runo on juuri Ann Landersin kirjoittama.
Sivulta http://www.wowzone.com/fprints.htm löytyy kolme erilaista englanninkielistä alkuperäisversiota runosta, ja missään niissä ei ole kirjoittajana Ann Landers.
Runon englanninkielinen versio on siis mitä luultavimmin nimeltään "Footprints on the sand".
Kyseessä on siis runo jonka alkuperä on mysteeri, mutta mitä yritetään aukottomasti selvittää ympäri maailman.
Voit selata koulutustarjontaa vaikka Opetushallituksen Koulutusnetistä
http://www.koulutusnetti.fi/
Tietoa sisustusalan koulutuksesta löytyy vaikka siten, että haet Koulutustarjonta sivulta, sanahaulla sisustus, niin löydät tietoa alan koulutuksesta . Tällä haulla löytyy esimerkiksi elokuussa alkava sisustusalan koulutus http://haku.koulutusnetti.fi/koulutusnetti/supplyData.do?command=Selaa%…, joka järjestetään Satakunnan ammattiopistossa, lisää tietoa löydät opiston sivuilta http://sataedu.fi/
Kyseinen koulutus järjestetään Huittisissa, jonne on Salosta matkaa n. 100 km ja hakuaika koulutukseen on elokuussa.
Tänään luetaan paljon Paul Coelhon teoksia. Esimerkiksi Coelhon Alkemistia kuvaillaan asiasanoilla filosofiset romaanit, itsetuntemus.
Hyvin suosittuja ovat olleet myös Carlos Castanedan teokset,
Saint-Exupéryn Pikku prinssi ja James Redfieldin kirjat Yhdeksän oivalluksen tie ja Kymmenes oivallus sekä Carter: Pikku puun kasvatus. Entä asiasanalla alkuperäiskansat kuvailtu teos, Morgan: Viesti oikeiden ihmisten maailmasta.
Elämäntarkoitus-asiasana yhdistettynä kaunokirjallisuuden luokkaan 84 antaa tulokseksi esim. Pirsig: Zen ja moottoripyörän kunnossapito.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty tietoa aiheesta elämän todellisuus http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4f74b4ae-6ae…
Linkkisivusta Kirjavinkit...
Jos kysyjä tarkoittaa kirjoja, joiden tekijänä on Pentti Eskola (ja toisessa myös muita), molemmat löytyvät HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta ja ovat normaalisti varattavissa. Tässä suorat linkit:
Pentti Eskola: Atomit ja kiteet (1948) http://luettelo.helmet.fi/record=b1236048~S9*fin
Rolf Arnkil, Sigfrid Sirenius ja Pentti Eskola: Perimmäisten kysymysten äärellä (1963) http://luettelo.helmet.fi/record=b1141947~S9*fin
Heikki Poroila
Kyseinen lausunta on tyypillinen lounaismurteissa, joten sen voisi olettaa saaneen alkunsa Lounais-Suomsta. Kirjastosta ei valitettavasti kuitenkaan löytynyt varmuutta lausunnan alkuperästä, mutta asiaa voi tiedustella Kotulta. Tässä linkki heidän yhteystietoihinsa: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Tässä joitakin vinkkejä.
Emma Cline: Vieras
Daniel Defoe: Moll Flanders
Catharina Ingelman-Sundberg: Kakkua, kiitos! + jatko-osat
Rosa Liksom, Kreisland
Pirkko Lindberg: Candida
Tone Schunnesson: Päivät, päivät, päivät
Andy Weir: Artemis
Fay Weldon: Naispaholaisen elämä ja rakkaudet
Heidi Väätänen: Chloé S:n sanakirja
Ei saa kopioida, valitettavasti. Jos tuote on vielä ostettavissa, mikään kirjasto ei saa valmistaa täydentävää kopiota vaan rikkoutunut on korvattava ostamalla uusi.
Sen jälkeen, kun tuote poistuu markkinoilta eli sitä ei voi enää ostaa, tekijänoikeusasetuksessa mainituilla kirjastoilla (tieteelliset kirjastot, maakuntakirjastot, yleisten kirjastojen keskuskirjasto eli Helsinki) on lain 16§:n perusteella oikeus korvata rikkoutunut tai kadonnut osa kopiolla. Tätäkään poikkeusoikeutta ei siis ole ns. tavallisilla kunnankirjastoilla.
Heikki Poroila
Enid Blytonista löytyy tietoa Internetistä mm. sivuilta http://www.blyton.net Kirjastossa sinun kannattaa tutustua kirjailijoita esitteleviin yleisteoksiin kuten esimerkiksi Mervi Kosken vuonna 2000 julkaisemaan teokseen 'Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan' (ISBN 951-692-466-2) ja 'Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita' (toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, ISBN 951-692-398-4).
Ainakin Frozen storybook collection, suomeksi Tarinoiden taikamaailma löytyy molemmilla kielillä Vaski-kirjastoista mm. Turun pääkirjastosta. Alla linkit Vaski-kirjastojen luetteloihin suomen- ja englanninkielisistä Frozen-kuvakirjoista:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=frozen+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=frozen+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22eng%22
Vantaa suurin yritys liikevaihdoltaan on Tamro. Toimialana Tamrolla on tukkukauppa. Tieto löytyy teoksesta Yritysraportti 2001, toim. Antti Mikkonen, julk.Talouselämä.
