Useissa kirjastoissa on lainausautomaateissa myös "tarkista varauksesi" toiminto, joka ilmoittaa myös varausten sijainnin, kun näyttää kirjastokortin. Tarvittaessa henkilökunta voi myös auttaa varaussijainnin kanssa jos hankaluuksia ilmenee.
Se onkin mysteeri, miksi kotikunta näkyy ruotsiksi, en osaa siihen sanoa.
Kyllön terveysaseman nimestä ei löytynyt tietoja. Terveysasema on valmistunut vuonna 1979 ja Kyllön alue on ilmeisesti ollut jo silloin olemassa. Kyllö -nimistä tilaa tai kylää ei löydy Jyväskylän vanhoista kartoista tai maatilaluetteloista. Kyllön alue on osa Mäki-Matin kaupunginosaa.Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4ki-Matti
Kannattaa ehdottomasti tutustua Peter Guralnickin kirjaan "Robert Johnson: Blueslegendan jäljillä" (Like, 2001). Kirja käsittelee ehkä kaikkein legendaarisimman blues-muusikon eli Robert Johnsonin elämää ja kuoleman jälkeistä myyttiä.
Suomeksi bluesista ei lukemiesi kirjojen ohella ole kovinkaan paljon kirjoitettu. Englanniksi aineistoa löytyy valtavasti. Tutustumisen arvoinen teos on ainakin Charles Shaar Murrayn kirjoittama John Lee Hooker elämäkerta "Boogie man : the adventures of John Lee Hooker in the American twentieth century" (Penguin, 2000).
Elämäkertojen ohella kannattaa tutustua blues-hakuteoksiin. Tällaisia ovat mm. seuraavat:
"MusicHound blues : the essential album guide" (Schirmer, 2002)
"The Virgin encyclopedia of the blues...
Voit kokeilla seuraavaa reittiä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi/ löytyy Monikulttuurinen kirjasto MCL ja sieltä taas Maailma-info, mistä taas maakohtainen luettelo ja Latvia. Latvian alta löytyy erilaisia linkkejä, myös ystävyysseura Rozentalsin yhteystiedot. Rozentals-seuran Latvia-linkeistä Latnetiin annettuna hakusanoilla Andris Berzins löytyi 231 viitettä. Seuran Latvia-linkeistä löytyy myös Riga in your pocket, jonka alta taas Officials ja sieltä Riga City Council ja täältä, kylläkin latviaksi, myös Andris Berzins. Jatka hakua näistä linkeistä tai ota yhteyttä Rozentals-seuraan.
Ohjeet lehtien varaamiseen löytyvät HelMet-sivulta (omat tietoni > ohjeet > lehtien varaaminen).
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta "Varaa" tai painiketta "Lisää koriin". Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta "Varaa valittu lehden numero".
Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista.
Etsimääsi TM Rakennusmaailma -lehden numeroa näyttää löytyvän...
Kirjastot.fi-sivuston mediakasvatusosiosta löytyy sivu Tekijänoikeus ja kirjastopalvelut (http://mediakasvatus.kirjastot.fi/tekijanoikeus), jolla on mm. linkki luetteloon Tekijänoikeuteen liittyviä tiedonlähteitä ja järjestöjä. Luettelosta löytyvät esim. linkit opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeussivuille ja oikeudenhaltijajärjestöjen sivuille (esim. Gramexin, Kopioston, Teoston ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sivuille). Näillä sivuilla kerrotaan tekijänoikeusasioista sekä musiikin kuluttajan että musiikin tekijän näkökulmasta.
Luettelossa mainitussa Heikki Poroilan kirjassa Tekijänoikeus ja kirjastot (2006) käsitellään tekijänoikeutta myös yleisellä tasolla, vaikka kirja on suunnattu erityisesti kirjastoille....
Lapsuus taskuun -kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Sen sijaan sitä löytyy Tampereelta.
Kirjan voi tilata Tampereelta johonkin Helmet-kirjastoon Kaukopalvelun kautta. Täältä voi täyttää kaukopalvelulomakkeen http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…. Kaukopalvelu on maksullista, 7 euroa / kirja.
Tommy Hellstenin suomenkieliset teokset ovat:
Virtahepo olohuoneessa & Elämän lapsi, 1999
Vanhemmuus - vastuullista vallankäyttöä, 1999
Virtahepo työpaikalla, 1998
Miesmatka, 1998
Ihminen tavattavissa - kohtaamisen taito, 1996
Elämän lapsi - vastuulliseen aikuisuuteen, 1993
Virtahepo olohuoneessa, 1991
Tämän tiedon olisit saanut selville myös pääkaupunkiseudun yhteisestä PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ hakemalla tekijän nimellä ja rajaamalla haun suomenkielisiin kirjoihin.
Tällä hetkellä (toukokuu 2002) käytäntö on seuraava:
Jos olette tehnyt lainassa olevasta aineistosta varauksen asiakaspäätteellä, saatte kotiinne postitse ilmoituksen kun varaus on noudettavissa.
(Ovathan osoitetietonne ajan tasalla? Ilmoitukset lähtevät aina siihen osoitteeseen, minkä asiakas on ilmoittanut. Kirjasto ei saa muuttuneita tietoja suoraan esim. Väestörekisterikeskuksesta.)
Jos taas varaus on tehty puhelimitse siitä ei lähetetä asiakkaalle ilmoitusta, vaan asiakkaan on itse muistettava noutaa varaamansa aineisto ajoissa tai se lähetetään takaisin.
Kysymäsi Mika Pajarisen kirja, Ulkoistaa vai ei - outsourcing teollisuudessa, löytyy sekä Keravan että Järvenpään Laurea -kirjastoista. Laurea -kirjastot välittävät opiskelijoilleen kirjoja muista
Laurea -kirjastoista maksua vastaan.
http://www.laurea.fi/net/fi/03_Kirjasto/04_Palvelut/index.jsp
Frank -monihaun mukaan kysymäsi kirja on myös monessa yleisessä kirjastossa. Keravan kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta voit tilata sen Keravan
kaupunginkirjastoon. Kaukopalvelu on maksullista.
http://www.kerava.fi/kirjasto_palvelut.asp#Varaukset
Kaukolainatilauslomaketta ei ollut Keravan Laurea-kirjaston eikä Keravan kaupunginkirjaston sivuilla. Sinun täytyisi käydä jommassakummassa kirjastossa tekemässä kaukopalvelutilaus.
Voit aina kääntyä BTJ-krjastopalvelun puolen.Se on Btj:n suomalainen tytäryhtiö jjoka myös välitää kirjoja.
Katso linkki:
http://www.btj.fi/
Voit myös selailla kirjastojen kokoelmatietokantoja käyttäen asiasanaa ISOTEKSTISET.
Vertaa linki, jossa uusimmat isotekstiset kirjat tulevat ensimmäisinä
http://www.helmet.fi/search*fin/disotekstiset/disotekstiset/1%2C2%2C455…
Kustannusyhtiö Otavalla on hieno sarja isotekstisiä kirjoja.
http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/isotekstiset/fi_FI/isotekstis…
Sylkemiseen osallistuvat suuontelon eri osat: hampaat, kieli ja posket. Sylkeä erittävät suuontelon seinämissä olevat sylkirauhaset: kielenalusrauhaset, leuanalussylkirauhaset ja korvasylkirauhaset.
Lähde: Päästä varpaisiin. Ihmisen anatomia ja fysiologia. (Karhumäki, Lehtonen, Nieminen, Syrjäkallio-Ylitalo). Edita, 2008.
Ensimmäisen kerran sarvivalasta päästiin tutkimaan vuonna 1648.
Carl von Linné kuvasi sarvivalaan Systema Naturaen 10. painoksessa vuonna 1758 ja 1800-luvulla valas esiintyi jo kaunokirjallisuuden aiheena.
Inuiiteille sarvivalas on ollut tuttu jo kauan ennen länsimaalaisia.
Topuli esiintyy sekä talon että sukunimenä. Seurakuntien historiakirjojen vanhat, 1700 - 1800 -luvun maininnat Topuli-sukunimestä liittyvät nimenomaan Rasvalan kylään. Voisi olettaa, että Topuli-sukunimi juontuu juurikin vanhasta talon nimestä.
Valitettavasti topuli-sanaa ei mainita missään kirjaston hallussa olevassa lähteessä: sukunimikirjoissa, paikannimikirjoissa tai muissakaan sanakirjoissa. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyy tietoa varsinkin aktiivisesta ja aikaansaavasta Juho Topulista (k. 1908; linkki), mutta topuli-sanan merkitystä niistäkään ei löytynyt.
Kasvien levinneisyyskarttoja löytyy ainakin kaksi alla olevaa (Kasviatlas ja Laji.fi):
Kasviatlas:https://kasviatlas.fi/
Kasviatlaksen aiemmat versiot: https://koivu.luomus.fi/kasviatlas/
Suomen Lajitietokeskus: https://laji.fi/
Lajitietokeskuksen sivuilta löytyy myös runsaasti tietoa eri lajeista.
Ihmiseen ei tässä valitettavasti ollut luottamista yhtään enempää kuin tekoälyyn: runoilija jäi tunnistamattomaksi ja runon nimi selvittämättä. Sanaston perusteella ei tekoälyn Leino–Hellaakoski -akseli tunnu huonoimmalta mahdolliselta ajanmääritykseltä. Toisaalta loppusoinnuttomuus ja mitattomuus johdattelevat ajatukset hieman myöhempään lyriikkaan, mikä on omiaan hankaloittamaan tekstin jäljittämistä.Toivo täytyy siis taas kerran panna sivustomme lukijoihin – ehkä parviäly päihittää tekoälyn ja kaivatut tiedot löytyvät yhteistyönä.
"Saituri" -näytelmästä löytyy niukasti analyysejä. Tässä kirjoja ja lehtiartikkeleita:
KIRJOJEN kirja. Toim. Juha Salokannel. Otava, 1995. s. 179 - 184. (Sisältää Jouko Tyyrin artikkelin)
REFERENCE Guide to World Literature, Volume 2. St. James Press, 1995. s. 839 - 840.
Lehtiartikkeleita:
HÄLLSTRÖM, Elisa: Tasapaino puuttuu nykyajastakin. Teatteri (2000) nro 3 s. 25
INTERNET-osoitteita:
http://www.theatrehistory.com/french/miser001.html
http://www.curtainup.com/miserprl.html
Oulun yliopiston kirjastossa on kokoelma englanninkielisiä analyysejä Molieren teoksista, niihin
mahdollisesti sisältyisi myös "Saituri" -näytelmän analyysejä
Richard Adamsin teosta Waterhip Down löytyy kyllä muualta maasta, joten voit saada sen kaukolainaksi. Ota yhteyttä lähikirjastoosi, samalla saat tietoja kaukopalvelumaksuista.
Arto-tietokannasta löytyvät asiasanoilla Venäjä ja immateriaalioikeus aikakausjulkaisussa Defensor legis julkaistut Vladimir Orlovin artikkelit
Orlov, Vladimir
Venäjän immateriaalioikeus - tekijänoikeus
Sarja: (Kirjoituksia)
Julkaisussa: Defensor legis . - Helsinki : Suomen asiainajajaliitto . - ISSN 0356-262X . 86 (2005) : 5 , s. 1125-1139.
Orlov, Vladimir
Venäjän immateriaalioikeus : teollisoikeus
Sarja: (Kirjoituksia)
Julkaisussa: Defensor legis . - Helsinki : Suomen asiainajajaliitto . - ISSN 0356-262X . 87 (2006) : 1 , s. 87-99.
Kannattaa varmaankin tutustua tuohon tekijänoikeutta käsittelevään artikkeliin. Siitä voi myös saada vinkkejä lisäkirjallisuudesta.
