Lapin maakuntakirjaston Lappi-osaston kokoelmista ja tiedonlähteistä löytyy jonkin verran norjankielistä aineistoa Lyngenin alueen elinkeinojen historiasta, myös kalastuksesta vanhempina aikoina, jotain 1930-lukuunkin liittyvää.
Ainoa vastaantullut suomenkielinen lähde, jossa aiheesta kerrotaan vähän, on Samuli Paulaharjun Ruijan suomalaisia (1928).
Norjankielistä kirjallisuutta:
Lyngen regionhistorie, bd. 2, 2004
Larsen, Emil: Lyngen bygdebok, del 2, 1980 (s. 550-582)
Her bor mitt folk : en bildfortelling fra gamle Lyngen,
1986 (s. 45-58).
Otteen suomenruotsalaisista kirjailijoista saat listattuna kun menet www.lib.hel.fi:n etusivulle, klikkaat Sanojen aika-painiketta ja siltä sivulta valitset Laajempi haku-vaihtoehdon (osoite: http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Laajemmassa haussa valitset:
- Haen kirjailijoita -vaihotehdon
- Sukupuoli, Maakunta, Kotipaikka, Muoto, Asiasanat- kentissä: Mikä tahansa
- Kieli-kentässä: Ruotsi.
Muut kentät jätät tyhjiksi ja klikkaat lopuksi Hae-painiketta.
Saat esiin listan 34:stä kirjailijasta. Klikkaamalla kirjailijan nimeä saat ensin esiin pätkän hänen kirjoittamastaan tekstistä. Valikosta, jossa lukee Teksti 1, saat esiin mm kirjailijan henkilötiedot.
Jos haluat saada koko kuvan suomenruotsalaisista kirjailijoista, niin heistä on julkaistu...
Kyseistä virttä voidaan laulaa kahdella eri nuotilla: 241a tai 241b. Sanat ovat molemmissa samat, mutta sävelmä on eri. Virren on sanoittanut Irja Hiironniemi 1979 ja säveltänyt Hans Puls 1962 (241a) ja Asko Rautioaho 1984 (241b). Virsien nuotinnokset löytyvät myös internetistä osoitteesta http://www.evl.fi .
Oulun kirjastossa on 12 antologiaa joista Lea Turusen tekstejä löytyy. Minnoon syntyny niminen teksti, ei ole runo, löytyy antologiassa Sanat silloiksi sidomme, ajatukset aivinaksi : Oulun työväenopiston kirjoittajapiirin antologia 1984-85 (ISBN 951-99637-0-7). Runoa Lehtein varistessa ei valitettavasti Oulun kirjaston kirjoista löytynyt. Kirkkonummen kirjastossa näitä kirjoja ei löydy, haluatko että kaukolainaamme mainitsemani kirjan?
Nuppineula ja silmäneula löytyvät ainakin Grimmin sadusta Roskaväki. Tässä sadussa nuppineula raapaisee isännän kasvoihin ja tuolissa olevan silmäneulan päälle hän istuu. Satu löytyy kirjasta Grimm, Jacob: Grimmin satuja. Tässä sadussa ei siis kuitenkaan "pistetä silmään". Kasettia voisi yrittää jäljittää, jos sadusta muistuisi mieleen muitakin yksityiskohtia.
Oletan, että tarkoitat kirjautumista Vaski-verkkokirjastoon. Kirjautumiseen tarvittavan kirjastokortin tunnuksen löydät kirjastokortistasi viivakoodin alta. Tunnusluku (PIN) on sama nelinumeroinen koodi, jota kysytään lainausautomaateilla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, tai olet unohtanut sen, saat sen minkä tahansa vaski-kirjaston neuvonnasta näyttämällä kuvallista henkilötodistusta. Se vaatii siis käyntiä kirjastossa.
Etsimäsi kissa-aakkosrunot ovat Kaarina Helakisan kirjoittamia ja voit lukea ne teoksesta Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (Otava, 1988).
Ensimmäinen viidestätoista kissa-aakkosrunosta on nimeltään Kissani on ainutlaatuinen ja bisarri kuin A ja B ja viimeinen on Kissani on ällistyttävä kuin Ä ja Ö.
Alla olevassa linkissä on avattuna teoksen sisältö.
https://finna.fi/Record/vaski.125007#componentparts
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Se ei sanoituksen perusteella ole ainakaan Meiju Suvaksen Diggii Loo Diggi Ley (alunperin ruotsalaisen Herreyksen kappale).
Muistaisiko joku mistä laulusta kyseinen pätkä voisi olla? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi?Kirjoissa Hengen jättiläiset (1960) ja Ihmiskunnan 100 suurinta (1994) on lyhyet artikkelit Edward Jenneristä. Hengen jättiläiset -kirjan artikkeli on kirjoitettu kaunokirjalliseen tyyliin, mutta kertoo vain yhdestä hetkestä Jennerin elämässä.
Mahdollisuuksia on varmaan moniakin. Yksi voisi olla ainakin vuonna 2008 suomeksi ilmestynyt romaani Riadin tytöt. Kirja kirjoittaja on Rajaa Alsanea. Sampsa Peltonen käänsi sen suoraan arabiasta. Kirja kertoo saudiaravialaisten yläluokkaisten tyttöjen elämästä. Yleisradion sivulla ollut kuvaus kirjastaKirjasampo : Riadin tytöt
Kirja on tällä hetkellä kuljetettavana maakuntakirjaston pääkirjastoon.
Jos haluat tehdä siitä varauksen, voit tehdä sen suoraan Auroraan, jos Sinulla on tarvittava käyttäjätunnus ja salasana. Voit soittaa puh. 016-322 2463 klo 11-17 ja tehdä varauksen, ota lainauskortti esille se nopeuttaa.
Aurora ei ole käytössä päivittäin n. klo 23-05 eräajojen vuoksi.
Mikäli Auroran toiminnassa ilmenee jotain hankaluuksia, pyydän laittamaan viestin osoitteeseen palaute.kirjasto@rovaniemi.fi
Ystävällisin terv.
Seija Ålander
informaatikko
Suomi hävisi Länsi-Saksalle 4-3 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa 1983. Suomi hävisi toistamiseen Länsi-Saksalle 4-3 samojen kisojen karsintasarjan ottelussa.
Lähteet:
http://worldisaweiredplacetolive.blogspot.com/2016/05/jaakiekon-mm-kisat-1983-lansi-saksa-ja.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kiekon_maailmanmestaruuskilpailut_1983
Fiat 125:stä on julkaistu eri kielillä oppaita ja kirjoja. Suomen kirjastoista löytyy vain yksi ranskankielinen korjausopas. Helsingin varastosta löytyy kyllä englanninkielinen kirja All the Fiats, jossa on jonkin verran juttua 125-mallista.Osa näistä kirjoista on luettavissa verkossa. Internet Archivesta löytyy Fiat 125:n englanninkielinen huolto-opas. Espanjankielinen opas puolestaan löytyy täältä.
Mikael Ilveksen perheestä ja nuoruudesta ei ole saatavilla tietoja. Voit ehkä yrittää kysellä hänen kustantajaltaan WSOY:lta. Vuonna 1994, jolloin Mikael Ilveksen kirja "Eläinlääkäri puussa" ilmestyi, hän kertoi hiukan itsestään Kirjakauppalehden numerossa 7/1994, muttei mitään perheestään eikä nuoruudestaan.
On suomennettu: näytelmän suomensi Paavo Cajander ja se ilmestyi ensimmäisen kerran 1911. Näytelmä sisältyy myös William Shakespearen Koottujen draamojen neljänteen osaan (WSOY, 1950) ja William Shakespearen draamojen 9 osaan (1944).
Suomessa kirjastojen kaukolainaus tapahtuu aina kirjastojen välisenä toimena eli asiakas ei voi suoraan tehdä tilauksia siitä kirjastosta, missä kirja on. Mene siis asioimaan siihen kirjastoon, josta haluat kaukolainasi noutaa ja pyydä siellä kaukolainan tekemistä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
"Antti saunamies"- nimisen laulun pitäisi löytyä kokoelmasta Laulajan kirja / toim. Aapeli Vuoristo. Kirjaa on Helsingin kaupunginkirjastossa. Sijaintitiedot voit tarkistaa Plussa-tietokannasta : http://www.libplussa.fi/
