Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) yleisten kirjastojen eli HelMet-verkon kokoelmissa on teosta 11 kappaletta. Saatavuus:
http://www.helmet.fi/
Yliopiston kirjastoissa Helsingissä on myös kyseisestä kirjasta useita kappaleita:
https://finna.fi
Yliopistokirjastojen Linda-tietokannan kautta löytyy paljonkin opintojen lopputöitä aiheesta, alla uusimpia:
- Kehollinen ilmaisu osana lukion monikulttuurista musiikkikasvatusta [Elektroninen aineisto] / Emmi Tauriainen (2010)
- Musiikkikasvatus : näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen / toimittaneet Jukka Louhivuori, Pirkko Paananen ja Lauri Väkevä (2009)
- Romanilasten ja -nuorten motivaatio peruskoulun musiikinopetuksessa [Elektroninen aineisto] / Henna Aaltonen (2008)
- Musiikinopettajan interkulttuurinen kompetenssi / Anni Luoma (2008)
Musiikki osana venäjänkielisten maahanmuuttajanuorten kulttuuri-identiteettiä ja akkulturaatiota [Elektroninen aineisto] : viiden maahanmuuttajanuoren kokemuksia omasta identiteetistä,...
Kansalaisopistot.fi -verkkosivujen usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan kansalaisopistojen nimien historiasta seuraavasti:
"Mikä ero on kansalaisopistolla, työväenopistolla, aikuisopistolla ja opistolla?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja kansalaisopistoilla on pitkä historia takanaan.
Ensimmäiset opistot perustettiin kaupunkeihin, ja ne olivat nimeltään työväenopistoja. Vuonna 1899 perustettu Tampereen työväenopisto on maamme vanhin. Opistotyön levitessä käyttöön otettiin myös sana kansalaisopisto. Ensimmäinen kansalaisopisto-niminen oppilaitos aloitti toimintansa Kuopiossa vuonna 1916. 1960-luvulla kansalaisopistoja perustettiin maaseudulle runsain määrin. Sittemmin kansalaisopisto on muotoutunut tämän sivistysmuodon yleisnimeksi....
Viola-tietokannan mukaan tämä Bernice Petkeren sävellys "Lullaby of the leaves" on levytetty Suomessa instrumentaalina sekä alkuperäisellä nimellä että nimellä "Metsän kehtolaulu". Tyylilaji vaihtelee rautalangasta jazziin. Yhtään laulettua versiota ei löytynyt, ei ainakaan virallisesti julkaistuna versiona.
Vuonna 1932 sävellettyyn lauluun on kyllä olemassa Joseph Youngin tekemät sanat, mutta näyttää siis siltä, että kukaan ei meillä ole lähtenyt sitä suomentamaan.
Heikki Poroila
Helmet-lukuhaasteeseen voi osallistua omalla tyylillään. Ohjeissa sanotaan mm. näin:
"Haluatko ruksia listalta monta kohtaa samalla kirjalla? Haluatko ohittaa jonkin kohdan, koska se ei lainkaan inspiroi? Yritätkö kuitata mahdollisimman monet kohdat elämäkerroilla? Kaikki tämä on sallittua! Helmet-lukuhaaste antaa inspiraatiota, mutta sinä saat itse päättää, millä säännöillä siihen osallistut."
Lisää tietoa haasteesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuhaaste_2018(154037)
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, jossa etsitään nimenomaan luteita. Lähimmät ehdokkaat ovat nämä muitakin hyönteisiä sisältävät kuvakirjat:
Leikkisät ötökät (Kirjalito, 2005)
Scott, Peter: Etevät ötökät (Karisto, 2010)
Laulu "Keltainen lintu" alkaa: "Lintu pien, kai odotat ystävää". Sen englanninkielinen nimi on "Yellow bird". Sen säveltäjäksi on merkitty Norman Luboff. Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Reino Helismaa. Sen ovat levyttäneet vuonna 1961 Matti Heinivaho ja lauluyhtye Tuula ja Paula ja vuonna 1979 Aikamiehet. Myös Matti Lampi on levyttänyt tämän laulun vuonna 1995 Reino Helismaan sanoilla, vaikka laulun nimenä on "Lintu pien"."Lintu pien" -nimellä ja Teuvo Kivelän sanoilla laulun on levyttänyt Pellokvartetti. Äänite on julkaistu vuonna 2007.Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999https://fenno.musiikkiarkisto.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Seuraavassa muutamia kaunokirjallisia teoksia, joiden miljöönä on Moskova :
BULGAKOV, Mihail : Saatana saapuu Moskovaan. 1976.
BULGAKOVA, Inna : Moskovan kirvesmurhat. 1994.
LIKSOM, Rosa : Go Moskova Go. 1988.
HEINÄMAA, Anna : Marian kirja. 1991.
JEROFEJEV, Viktor : Moskovan kaunotar. 1991.
JEROFEJEV, Venedikt : Moskova-Petuski. 1990.
KABAKOV, Aleksandr : Moskova -93. 1990.
KALEDIN, Sergei : Käytävä. 1991
MAKANIN, Vladimir : Lyhyet päivät. 1991.
MARININA, Aleksandra : Irina tietää liikaa. 2002.
PELEVIN, Viktor : Generation P. 2000.
SMITH, Martin Cruz : Gorkin puisto. 1981.
TOLSTOI, Leo : Anna Karenina.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla käyvät ilmi Plussa-tietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Sivusto kansanopistojen linjoista vuosina 2004-2005 löytyy osoitteesta http://www.kansanopistot.fi/fin/skyreg/linjat/2004_2005.pdf
Sivulla 14 on lueteltu linjat aihepiireittäin.
Googlaamalla asiasanalla Lehtikirjoittaminen löytyy myös sopivia viitteitä. Vielä mainitsisin suurempien yleisten kirjastojen opintohyllyt, joista löytyy tarkempaa tietoa.
Porin kirjastoissa ei ole mahdollisuutta lähettää tarinoita, mutta runoja voi lähettää lastenosaston sivustolle. Etusivultamme löydät linkkejä, joihin voit lähettää tarinoita, esim. Vimma ja Teuvo.
Kirjoittamisen iloa!
Aiheeseen on useasti vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi:
http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm
http://www...
Selasin läpi Kimmo Kiljusen kirjan Maailman maat : liput ja historia ja ainoa joka jollakin lailla sopi kuvaukseen oli Saksan lippu. Sen alimmainen raita tosin on joissakin kuvissa enemmän keltainen kuin oranssi. Lipusta on kuva osoitteessa http://www.flagshop.fi/Saksan-lippu
Jos ei se ole Saksan lippu niin voi tietysti olla kyseessä jonkin maakunnan tai osavaltionkin lippu.
Ei löydy ainakaan Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmista. Katsottu on Suomen kirjailijat ja runokokoelmat: Sata runoa rintamalta, Suomi synnyinmaani, Sotatalvi, Täältä jostakin, Isänmaan runo. Lisäksi tarkistettu Fennica, maakuntakirjastojen yhteisluettelo Manda, tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda sekä artikkelitietokanta Kati.
Voit saada Helmet-kirjastokortin. Sen voi saada jokainen, jonka osoite on Suomessa. Kortin saat käymällä jossakin Helmet-kirjastossa. Ota virallinen, kuvallinen henkilökortti mukaan. Lisää tietoa kirjastokortista Helmet-sivustolta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Voisikohan etsimäsi äänikirja olla L. M. Montgomeryn Jane of Lantern Hill suomennokset Jane Victoria 1 ja Jane Victoria 2: Jane Victoria tulee kotiin. Teoksen on suomentanut Raimo Meltti ja ne on luettu äänikirjoiksi c-kaseteille vuosina 1995 ja 1996.
Juoni ei kaikilta osin vastaa kuvaamaasi, mutta varsin monia yhtäläisyyksiä kyllä löytyy.
Äänikirjat kuuluvat vielä Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jane of Lantern Hill suomennettiin uudelleen vuonna 2013 ja se sai nimekseen Jane ja saaren kutsu (suom. Sisko Ylimartimo).
https://www.finna.fi/Record/helmet.2081272
Voit lukea lisää teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A...
