Internetin tietojen mukaan Celtic Womanin levyillä kappaletta ei ole.
Mainitsemasi Chloë Agnew kuitenkin laulaa Celtic Womanissa, ja häneltä on tullut vuonna 2004 oma levy, jonka nimi on Walking in the air ja josta tämä kyseinen kappale löytyy.
Onko kyse HelMet-kirjastokortista? Ainakaan tänään uusiminen helmetin kautta ei todennäköisesti onnistu, koska HelMet-kirjastojen yhteinen kirjastojärjestelmä siirretään uudelle palvelinalustalle. Toisaalta lainat eivät eräänny 10. - 13.6., joten sen puolesta ei ole hätää.
Espoossa lainat voi myös uusia puhelimitse. Mikäli on ongelmia helmet-sivuston kanssa, voi aina soittaa lähikirjastoon ja pyytää henkilökuntaa uusimaan lainat.
Mitään yhtenäistä käsitystä ei varmasti ole olemassa. Suuri osa ei varmasti ajattele meitä lainkaan. Riku Rantala kirjoitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa (28.3.2015), että suomalaisia ei pidetä maailmalla yhtään minään, koska Suomi on monille täysin tuntematon maa. Artikkeli löytyy (kirjautuminen tarvitaan) alta:
https://www.hs.fi/matka/art-2000002812140.html
Käsityksistä suomalaisista on kirjoitettu paljon. Alla linkit artikkeliin Etelä-Saimaasta (23.9.2017) ja bloggaaja Lena ajatuksiin:
https://esaimaa.fi/mielipide/kolumnit/c3d44546-6d3a-40f6-974e-452f5d0150a0
https://www.rantapallo.fi/lena/2015/03/30/mitas-ne-ulkomaalaiset-meista-suomalaisista-oikein-ajattelevat/
Kyseessä lienee ruotsalaisen Sven Wernströmin Kapina (Tammi, 1970). Ruotsinkielinen alkuteos Upproret ilmestyi vuonna 1968.
Keitä olivat aseistetut parrakkaat miehet ylhäällä Kuuban vaikeapääsyisillä vuorilla? Heistä puhuttiin kuiskaten, ja vain silloin kun poliisi ei ollut lähellä. Jotkut nimet olivat kaikkien huulilla: Fidel Castro, Che Guevara. Diktaattori nimitti heitä rosvoiksi, köyhä kansa vapauttajiksi. Tekisivätkö nämä miehet lopun nälästä ja kurjuudesta, sotilaiden ja tilanomistajien mielivallasta?
Sisarukset Manolo ja Beatriz olivat kotoisin niiltä vuorilta missä vallankumous alkoi. Manolo liittyi vuorten vapaustaistelijoihin. Ja pitkäsäärinen mulattityttö Beatriz sai tehtävän, joka oli yhtä tärkeä, mutta kenties vielä...
Korkokengillä kepsuttaa Kaupungin ryökkinä Larin-Kyöstin Suursaaressa kesällä 1920 runoilemassa "kuvauksessa, kuinka hän astuu laivasta saarikylään". Kaupungin ryökkinä julkaistiin alun perin Larin-Kyöstin kokoelmassa Meren äärillä (1921). Myöhemmin julkaistuista Larin-Kyösti-valikoimista runon sisältää ainakin Terttu Pajunen-Kivekkään kokoama Lausujan runoja (1948). Kaupungin ryökkinä kepsuttaa myös 1900-luvun alun suomalaisen kaunokirjallisuuden humoristista puolta esittelevässä antologiassa Hymyjen kirja.
Runossa on kaikkiaan kahdeksan säkeistöä. Ensisäkeistö kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Hän korkokengillä kepsuttaa, / häntä hupsuttaa ja hepsuttaa, / käy, kurkkaa kenokauloin / ja kureliivipauloin."
Helsingin Sanomat on mikrofilminä luettavissa ja kopioitavissa Helsingin yliopiston kirjastossa ja Espoon Leppävaaran kirjastossa. Lehden mikrofilmiversio on myös Helsingin kaupungin pääkirjastossa, mutta kirjasto on remontin takia suljettuna, joten se ei ole käytettävissä.
Täältä löytyy tietoa Helsingin yliopiston mikrofilmatuista lehdistä:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/mikroffk.htm
Täältä Espoon Leppävaaran kirjaston mikrofilmeistä:
http://www.espoo.fi/xsl_taso1_ilmanajank.asp?path=1;606;607;7119;7224;2…
Suomalaista sivustoa en onnistunut löytämään, mutta tässä pari sivustoa, joista toinen tarjoaa palvelua suomeksi ja toisessa on mahdollista valita maarajauksella suomalainen kirjeenvaihtoystävä:
http://www.ipfworld.com/background-fi.html
https://www.penpalsnow.com/index.html
Kyseessä voisi olla ensimmäinen runo Tämä matka -kokoelmaan sisältyvästä sikermästä Kambri : sarja merestä ja eläimistä.
"Tulla tyhjäksi ja luopua – / miten raskas on vaellus ilman taakkaa, -- " (s. 20)
Säälin ja taakan yhdistelmää en Mannerin tuotannosta onnistunut löytämään. Ajatus säälistä tulee vastaan ainakin kokoelman Niin vaihtuvat vuoden ajat päättävän Seferis-sikermän neljännessä runossa (Uni kietoi sinut).
" -- sääli heitä jotka kärsivällisesti odottavat / kadoksissa mustien laakeripuiden ja raskaiden plataanien alla -- "
"Sääli tovereita, jotka jakoivat kieltäymyksemme ja hikemme -- " (s. 64)
Alla on listattuna kirjastotiloja, joita on avattu Suomessa viimeisin parin vuoden aikana.
Sastamalan Suodenniemen kirjasto 2023
Raaseporin Karjaan kirjasto 2022
Jyväskylän Kortepohjan lähikirjasto 2022
Porin Vähänrauman lähikirjasto 2022
Siuntion kirjasto 2022
Joensuun Karsikon kirjasto 2022
Seinäjoen Nurmon lähikirjasto 2022
Nastolan lähikirjasto 2021
Seinäjoen Kyrkkärin kirjasto 2021
Poliisihallituksella on tietoja liikennerikkomuksista automerkin mukaan. Mm. Yle ja Iltalehti ovat pyytäneet Poliisihallitukselta näitä tietoja uutisjuttuihinsa:
IL selvitti: Näillä autoilla ajetaan eniten ylinopeutta (Iltalehti 8.10.2022)
Näille automerkeille peltipoliisi välähtää useimmin: BMW, Audi ja Mercedes-Benz kärjessä (Yle 21.3.2018)
ParkkiPate taas juuri uutisoi omista tilastoistaan, joita se kerää eri automerkkien saamista pysäköintimaksuista: Sama automerkki valvontamaksujen 1. – sähköauton kuljettajilla pysäköintimaksu useimmiten maksamatta (ParkkiPate 18.9.2023).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jäykkäkouristuksen aiheuttaa Clostridium tetani -bakteerin erittämä myrkky. Bakteeria esiintyy paljon eläinten suolistossa ja maaperässä, erityisesti viljelymaassa. Tartunnan voi saada esimerkiksi maaperästä haavan, ihorikon tai eläimen pureman kautta, esimerkiksi polkupyöräillessä tulleesta haavasta, ruosteiseen naulaan astumisesta, puutarhatöissä tulleesta nirhamasta tai kukkaruukun särkymisestä sisätiloissa.Suomessa lapsille annetaan kolme rokotetta, joihin sisältyy suojaa jäykkäkouristusta vastaan. Rokotussuojan ylläpitämiseksi aikuisiälläkin tarvitaan tehosterokotteita. Lisäksi tapaturmatilanteissa voi tehosterokote olla tarpeen, jos jäykkäkouristuksen riski on suuri ja...
Voisikohan kyseessä olla jompi kumpi näistä kirjoista?Maisku Myllymäki: Holly (WSOY, 2021)Sanna Tahvananainen: Mitä perhoset tekevät sateella (Otava, 2022)
Tuuman vuosi 2008 -julkaisu on ilmestynyt nimellä Toiveikkuuden aika : sodanjälkeistä rakentamista (Rakennusperinteen ystävät, 2008). Siihen sisältyy Henna Lintusen artikkeli Listoitettujen ikkunoiden korjaaminen (s. 51-59).
Erinomainen lähde ikkunaremontin tekijälle on myös Juulia Mikkolan Ikkunakirja : perinteisen puuikkunan kunnostaminen (Moreeni, 2011) ja muitakin vastaavia kirjastojen kokoelmista löytyy - sekä yksinomaan ikkunoihin keskittyviä että yleisemmin pientalojen ulkorakenteita koskevia.
Suomen murteiden sanakirja mukaan mikään e.m. sanoista ei ole suoranaisesti karhu-sanan synonyymi
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kölli:2&sms_id=SMS_35b66829f44fe1123708998a6c3b895f
Kolli- ja kölli-sanat sopivat karhun nimityksiksi:
kölli: käytetään "isokokoisesta (kömpelöstä tms.) olennosta (esineestä tms.")
kölli-sanasta on enemmän tietoja länsimurteissa kuin itämurteissa
kolli: "urospuolinen eläin yleensä, naaraan vastakohtana" viitteitä ei löydy karhu-sanalle (länsi-murteet)
kallu- ja kylli -sanoille ei löydy karhuun viittaavia esimerkkejä
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta saattaa löytyä asiasta lisätietoa:
https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=kotimaisten+kielten+tutkimuskeskus
Helsingin yliopiston tiedotuslehdessä 1999: 2 s. 13-14 "Standardeja tarvitaan. Iso informaatioalalla"
kerrotaan että ISO:n informaatio- ja dokumentaatioalalla on tekninen komitea, jonka Suomen edustuksesta vastaa Helsingin yliopisto ja Suomen standardoimisliitto,SFS, hoitaa sihteeristön tehtäviä.
Lisätietoja aiheesta on seuraavilla kotisivuilla:
ISO: http://www.iso.ch/infoe/intro.htm
ISO TC46: http://www.iso.ch/meme/TC46.html
Tietohuoltokomitea: http://hul.helsinki.fi/hyk/kt/standardit.html
Ainakin Nokian informaatiopalvelu Oulussa on käynnistänyt laatuprojektia.
Tässä muutamia ranskankielisiä maailmanhistorian linkkejä ja linkkilistoja:
http://home.worldnet.fr/~larane/histoire00chrono0.htm
http://www.seminaire-sherbrooke.qc.ca/hist/Hist5/travaux.htm
http://www.gymnase-morges.ch/docs/Lienshist.html
http://perso.wanadoo.fr/saigprod/
http://www.nomade.tiscali.fr/cat/arts_culture/histoire/
http://www.csaffluents.qc.ca/wsed/his214.htm
Näyttää siltä, että ainoa kysymäsi runon suomennos sisältyy kokoelmaan : FERLIN, Nils : Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Tornio 1990. (Niin nukkuu kuolleet. Suomentaja Leo Saukkoriipi.)Runo on ilmestynyt alunperin kokoelmassa Goggles v. 1938. Aale Tynni on suomentanut joitakin Ferlinin runoja ainakin antologiaan Tuhat laulujen vuotta ja Aappo I. Piippo kääntänyt kokoelman Dan Andersonin ja Ferlinin runoja (Lauluja elämälle. 1980). Lisäksi Leena Krohnin suomentamaan ja toimittamaan ruotsalaisen ja suomenruotsalaisen runouden valikoimaan Runon portilla (1985) sisältyy Ferlinin runoja. Näistä ei kuitenkaan tarkoittamaasi runoa löydy.
Riitta Selin on, kuten tiesitkin, valmistunut Tampereen yliopiston ammattinäyttelijäkurssilta 1969. Samalta vuosikurssilta kuin toinenkin turkulainen näyttelijä Arno Virtanen.
Selin syntyi Tampereella 10.2.1946 Pirjo Riitta Anita Selin -nimisenä.
Tieto löytyy englanninkielisenä elokuva-aiheiselta IMDb-sivustolta.
http://www.imdb.com/name/nm0783206/
