Pentti Lempiäisen kirjan Nimipäiväsanat mukaan Tuukka pohjautuu luultavasti vanhaan, mutta harvinaiseen länsisuomalaiseen etunimeen Thoke. Suoranaista kristillistä sisältöä sillä ei liene. Vastaava paikannimi Toukila tunnetaan Gustaf von Numersin v. 1889 julkaisemasta näytelmästä Tuukkalan tappelu.
Saara (hepr. ruhtinatar) Vanhassa testamentissa patriarkka Abrahamin puoliso, jonka nauru hänen kuultuaan synnyttävänsä 90-vuotiaana pojan on tehnyt hänestä Jumalan lupauksiin epäuskoisesti suhtautuvan ihmisen symbolihahmon. (Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Nimistä Inez ja Isabella löytyy tietoa tämän palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx, kohtaan 'etsi arkistosta' inez ja 'hae', samoin isabella.
Ottilia(a)nan tavallisimpia muunnoksia ovat Ottelia(a)na ja Ottilia, muissa maissa myös Odilia, Odette, Oda, Odine, Odina jne. Miehennimenä Otto on samaa alkuperää. Lähtöisin nämä nimet ovat muinaissaksan juuresta od- 'omaisuus, rikkaus'. Tähän nimiryhmään kuuluvia naispyhimyksiä on runsaasti, mikä seikka on lisännyt nimen suosiota Euroopassa. Suomen kalenterissa Ottiliana oli v. 1794-1795 4.6.
Surutyötä, kuolemaa ja muita vastaavia asioita käsitteleviä kirjoja on julkaistu paljon. HelMet-verkkokirjaston, http://www.helmet.fi ,tietokannasta löytyviä aihetta käsitteleviä lapsille sopivia kirjoja saattaisivat olla esim. Tiina Holmbergin Kun maasta sataa vettä, Gary Oliverin Lapsen tunteet -sarja, Päivi Franzonin Surusaappat ja Piilo: kirja lapsille ja nuorille, jotka surevat. Lasten kanssa aihetta voi lähestyä myös satujen kautta. Tällaisia ovat esim. Grimmin sadut, hölmöläissadut ja kansansadut. Nuorille sopivia aihetta käsitteleviä kirjoja ovat mm. Hän on kanssani kumminkin: vanhempansa menettäneet lapset ja nuoret kertovat, Kun ystävä kuolee: kirja nuorille surusta ja selviytymisestä ja Liian iso ikävä: nuoret kertovat...
Lähinnä tulee tietenkin mieleen kirjallisuuden klassikkoteokset, joita kysytään yhä edelleen. Tällaisia teoksia on sekä maailmankirjallisuudessa että kotimaisessa kirjallisuudessamme. Se, kuinka suosittuja kirjailijat olivat aikanaan, vaihtelee varmaankin jonkin verran, mutta heidän teoksensa ovat syystä tai toisesta jääneet elämään.
Joitain tällaisia klassikkokirjailijoita ovat mm. William Shakespeare (1564-1616), Molière (1622-73), Voltaire (1694-1778), Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832), Carl Mikael Bellman (1740-95), Hans Christian Andersen (1805-1875), John Keats (1795-1821), Jane Austen (1775-1817), Charlotte ja Emily Brontë, Edgar Allan Poe, Victor Hugo, Alexandre Dumas vanhempi (1802-70), Nikolai Gogol(1809-52), Gustave...
Philip Kerriltä on toistaiseksi suomennettu vain mainitsemasi Berlin Noir -trilogia sekä jo vuonna 1999 suomeksi julkaistu Sarjamurhan filosofia, joka ei sijoitu tapahtumiltaan Berliiniin, vaan 2000-luvun Lontooseen.
Berlin Noir -trilogian Bernie Gunther esiintyy tosiaan myös yhdeksässä muussa Kerrin teoksessa, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei valitettavasti ole suomennettu.
http://www.philipkerr.org/
http://www.atenakustannus.fi/component/ateena/kirjailija/390
https://finna.fi
Jag förstod din fråga så, att du vill kombinera hälsa och idrott. En bra adress år Bibliotekskatalogen i Idrottshögskolan i Stockholm, http://www.gih.se/Bibliotek/
Tuhannen ja yhden yön tarinat on niin iso, että yksiin kansiin saa vain kokoelman.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjavarastossa on kuuden kirjan kokoelma Tuhannen ja yhden yön tarinoista ja tämä, taitaa olla kattavin suomeksi käännetty kokoelma.
Tuhannen ja yhden yön tarinat 1
Tuhannen ja yhden yön tarinat 2
Tuhannen ja yhden yön tarinat 3
Tuhannen ja yhden yön tarinat 4
Tuhannen ja yhden yön tarinat 5
Tuhannen ja yhden yön tarinat 6
Valitettavasti en saanut selville, oliko Me naiset -lehdessä Twiggy sarjakuvaa.
Digitoituna Me naiset lehteä ei löydy 1960-luvulta, mutta mikrofilmattuna aineistoa on saatavissa Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjasto hakutulos.
ComicVine sivuston mukaan Twiggystä olisi tehty englanninkielistä Tippy teen-sarjakuvalehteä. https://comicvine.gamespot.com/twiggy/4005-3055/issues-cover/
Teoriassa siis on mahdollista, että Twiggy sarjakuvaa julkaistiin suomennettuna jossakin aikakauslehdessä 1960-luvulla.
Kenties jollain lukijalla olisi muistikuvia aiheesta. Ne voisi mielellään lisätä kommenttina.
Tässä joitakin vinkkejä.
Emma Cline: Vieras
Daniel Defoe: Moll Flanders
Catharina Ingelman-Sundberg: Kakkua, kiitos! + jatko-osat
Rosa Liksom, Kreisland
Pirkko Lindberg: Candida
Tone Schunnesson: Päivät, päivät, päivät
Andy Weir: Artemis
Fay Weldon: Naispaholaisen elämä ja rakkaudet
Heidi Väätänen: Chloé S:n sanakirja
Seitti-verkkopalvelun mukaan levy on cd-muodossa, mutta todellisuudessa kyse on LP-levystä. Valitettavasti tämän levyn kohdalla oli tiedoissa virhe.
Kaukolaina-asioissa kannattaa olla aina ensiksi yhteydessä omaan kirjastoon. Sieltä välitetään kaukolainapyyntö sinne, missä haluttu materiaalia on saatavana.
Helsingin sanomat Tieto & kone - Perjantaina 22. lokakuuta 1999 http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19991022/erik/991022er40.ht…
Kansainvälinen teleliikenneliitto ITU julkisti laajan selvityksen maailman matkapuhelinmarkkinoista.
"Matkapuhelimelta tulee kulumaan yhteensä parikymmentä vuotta siihen, että se saa maailmasta miljardi käyttäjää. Lankapuhelimelta kului samaan 130 vuotta", ITU:n raportti ennustaa tilannetta muutaman vuoden kuluttua. International Telecommunication Union http://www.itu.int/
Matkapuhelinliittymien määrät ja tulevaisuuden ennusteet selviävät markkinatutkimuksista:
W. European Cellular Market Forecast (2000-2005) (Strategy Analytics) 08/00
Mobile for the Masses: Western European Mobile Services 1999,...
Kirjastokortin saamisen ehdot vaihtelevat kirjastoittain, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa myös yhteisöasiakas kuten koulu, päiväkoti, yritys tai yhdistys voi hankkia oman kirjastokortin, jolla voi lainata vapaasti aineistoa, niin kirjoja kuin pelejä. Kortilla täytyy kuitenkin olla joku vastuuhenkilö, ja kortin haltija on normaaliin tapaan vastuussa, jos lainattu aineisto katoaa tai menee huonoon kuntoon.
Kehottaisin siis tiedustelemaan lähikirjastosta, onko siellä mahdollista hankkia kirjastokortti yhteisölle.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Aloittaisin hakemalla henkilön nimellä verkkopalvelusta Finna.fi, jossa on esillä eri muistiorganisaatioiden aineistoa. Finna.fi sisältää myös Keski-kirjastojen aineiston. Palvelusta löytyy kuvia ja digitoituja artikkeleita, joilla pääset alkuun. Hyvältä artikkelilta vaikuttaa Laukaan joulussa julkaistu Niin hyvää vuosikertaa.
Keski-Suomen museon rakennusinventointiarkiston aineisto on myös pääasiassa digitoitu ja nähtävillä juuri Finna.fi:ssä. Keski-Suomen museo tutkii ja tallentaa tämän alueen rakennettua kulttuuriympäristöä. He pystyvät varmasti auttamaan sinua paremmin eteenpäin.
En löytänyt asiasta luotettavaa tietoa esimerkiksi Pikku G:n haastatteluista tai levyn arvioista. Oletettavasti Räjähdysvaara-albumilta löytyvä versio on varhaisempi, sillä kun kappale julkaistiin cd-singlenä sen nimi oli Me ollaan nuoriso II ja singlen kannessa mainitaan, että kyseessä on 'uusi versio': https://www.discogs.com/release/8186608-Pikku-G-Me-Ollaan-Nuoriso-IIMolemmat on julkaistu vuonna 2003. Räjähdysvaara-albumi nousi albumilistalle viikolla 22 eli toukokuussa. Me ollaan nuoriso II oli vasta kolmas singlelohkaisu albumilta ja se nousi listalle vasta viikolla 43 eli lokakuussa. Eli kappaletta oli muokattu albumin ilmestymisen jälkeen ehkä entistä iskevämmäksi. https://ifpi.fi/lista/artistit/pikku-g/Spotify-...
Kokoelmistamme ja käytettävissä olevista tietokannoista ei valitettavasti ole apua tähän kysymykseen. Suomen sukututkimusseuran sivut osoitteessa http://www.genealogia.fi saattaisivat auttaa sinut oikeille jäljille. Sivuilta löytyy mm. HisKi-tietokanta, jossa voi tehdä hakuja seurakuntien kirkonkirjoista.
Kyselin asiaa hankintaosastoltamme, ja sieltä luvattiin vauhdittaa ”Hopeanuoli”-sarjan osien tuloa kirjastoon. Kyseessä on niin suosittu sarja, että sen osat varmasti hankitaan kirjastoon. Mitään aikataulua en kuitenkaan pysty sanomaan, koska asia riippuu paljon myös tukkutoimittajasta.
Kannattaa seurailla tilannetta HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi. Heti kun yksikin kappale kirjaa ilmestyy järjestelmään, pääset jo varaamaan sen.
Kirjasto on suljettuna 1.1.2013 alkaen. Varminta on siirtää varausten noutokirjasto itse. Aivan 100 prosenttista varmuutta ei ole siitä, mikä noutokirjastoksi tulee, jos ja kun varaukset siirretään automaattsiesti.
