Vuonna 2005 suomalaisissa laitosteattereissa työskenteli yhteensä noin 50 kuiskaajaa; määrä on pysynyt samana pitkään. Täsmällisiä tilasto- tai faktatietoja kuiskaajien apuuntuloista esitysten aikana ei ole, vaikka nolostuttavat unohdukset tuntuvatkin olevan näyttelijähaastattelujen ja -muistelmien vakioaineistoa. Teatteritutkija Katri Tanskanen on kuiskaajien ammattikuntaa käsittelevässä artikkelissaan kuitenkin huomauttanut, että "kuiskaaminen esityksissä on hyvin harvinaista, mutta jo pelkkä tieto kuiskaajan olemassaolosta tuo turvallisuuden tunteen näyttelijöille". Suurin osa kuiskaajan työstä tapahtuukin harjoitusten aikana. Esityksissä näyttelijät pyrkivät ja useimmiten kykenevät itse tai vastanäyttelijän avulla selviytymään...
Kysely kirjastoammattilaisten valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tuottanut tulosta. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Muun muassa kirjassa Tekstejä ja kangastuksia : puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta on käsityöläisten pohdintoja käsitöiden tekemisen sosiaalisista ja psykologisista vaikutuksista (https://www.finna.fi/Record/arto.1083925). Käsin tekemisen on katsottu jo itsessään olevan hyvinvointia kasvattavaa, ja valmiiksi saamiseen liittyy ainakin tyydyttävä tunne omasta onnistumisesta, osaamisesta ja valmiiksi saamisesta.
Valmiiksi saamisen nautintoa on tutkittu ainakin motivaatiopsykologian alalla. Esimerkiksi tavoiteorientaatioteoria on keskittynyt analysoimaan tekijän sisäistä ja ulkoista motivaatiota erilaisissa projekteissa. Näimä teoriat selittävät osaltaan sitä, miksi toiset nauttivat enemmän ...
Pikaisella hakemisella kumpaakaan kirjaa ei löydy kirjakauppojen valikoimista. Myöskään antikvariaattien nettivalikoimista teosta en löytänyt. Tiedustelin asiaa Vetelin kunnankirjastosta (kirjoittajat ovat Vetelistä), ja heiltä vastattiin, että kirjaa voi tiedustella suoraan Taito Saaren pojalta Juha Saarelta (sähköposti: juha.saari@veteli.fi - lupa osoitteen julkaisemiseen on pyydetty).
Ko. kirjoja on jonkin verran saatavilla kirjastoissa ympäri Suomen, eli lainaaminenkin onnistuu. Mikäli kirjaa ei löydy omasta kotikirjastosta, niin sen voi pytää oman kirjaston kautta toisesta kirjastosta kaukolainaksi. Kaukolainat maksavat jonkin verran riippuen lähettävästä (ja vastaanottavasta kirjastosta).
Saari, Taito, Juha Saari toim., ja Anni...
Kyseessä on belgialais-alankomaalaisen 2 Unlimited -yhtyeen kappale "Where Are You Now" vuodelta 1993. Se julkaistiin alun perin yhtyeen toisella albumilla No Limits.
Lähteet:
"Where Are You Now" (sanoitukset)
"Where Are You Now" (Allmusic)
Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa Sainion kirjan hankkimisesta pidättäydytään toistaiseksi mahdollisten oikeustoimien vuoksi. Muutamiin maakuntakirjastoihin (Rovaniemi, Pori jne.) kirja on tilattu, mutta vain Lahdessa näytti yksi kappale olevan lainauskunnossa ja kierrossa. Uskoisin muiden kirjastojen noudattavan pääasiallisesti samaa linjaa Helsingin kirjastojen kanssa.
Valitettavasti "Elementary Modern Standard Arabic" -kielikurssiin ei ole äänitteitä saatavana, vain pelkkä kirja. Mikäli haluat tietää, missä arabian kursseissa on äänite mukana, valitse HelMetissä sanahaku ja kirjoita hakulaatikkoon ARABIAN KIELI KIELIKURSSIT (myös CD-ROM-levyt tulevat mukaan).
Tervehdys kirjastolta!
Tällä hetkellä kirjaston ei ole mahdollista hankkia näitä Roland af Hällströmin 50-luvulla ohjaamia elokuvia DVD-formaatissa. Yleisradion Tallennepalvelu, joka omistaa oikeudet, on tallentanut elokuvat vain VHS-nauhalle. Lappeenrannan kirjastolla on molemmat elokuvat nauhamuodossa pääkirjaston hyllyssä tällä hetkellä.
Albert Edelfeltin puupiirros Mikael Agricolasta löytyy ainakin Simo Heinisen teoksesta Mikael Agricola: Elämä ja teokset (Edita, 2007). Kirjassa oleva kuva on koko sivun kokoinen.
Jos kuitenkin etsit tätä vanhempaa julkaisua, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon: http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Kyselemäsi teos lienee tämä:
Rintala, Jaakko, Rintala Jaana: Outo lintu
Löysin kirjan kuvauksen Kirjasammosta. http://www.kirjasampo.fi/fi
Siellä kirjaa kuvataan näin:
Näitä lajeja et löydä tavallisista lintukirjoista!
Aapiskukko (Repetitio est mater studierum), Ellun kana (Gallina bohemiae), mäkikotka (Citius altius fortius), siipiveikko Auervarae huijaeus)… Outo lintu -hakuteos esittelee lähes viisikymmentä lintulajia, joita ei löydy tavallisista lintuoppaista. Valikoiman taustalla on huumorilla höystetty kansanperinne ja sen rikkaat kielikuvat. Tieteellinen nimistö noudattelee samaa hulppeata linjaa. Eivätkä kuvaukset lajien tuntomerkeistä, elintavoista ja levinneisyysalueista ole aivan tosikkomaisia nekään… Ja mitä sanat...
Tekijänoikeudet EU:ssa kestävät 70 vuotta tekijän kuolemasta. Käännöksissä tulee huomioida kirjailijan lisäksi myös kääntäjän tekijänoikeudet.
Projekti Lönnrotissa on kerätty suomenkielistä tai suomeksi käännettyä, tekijänoikeuksista vapaata, kirjallisuutta ja siellä on kaksi Grimmien teosta. Sivuilta löytyy ainakin myös Topeliuksen satuja.
Pasilan kirjastossa on luettavana Tekniikan maailman -lehdet vuodesta 1953 alkaen. Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi lukea ja niistä voi kopioita. Kun menet kirjastoon, kysy lehdistä henkilökunnalta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109735?lang=fin
Kansanterveyslaitoksen Internet-sivuilla on matkailijan terveysopas ( http://www.ktl.fi/oppaita/matkailijan/ ), jossa on tietoa mm. matkailijan rokotuksista ja rokotussuosituksista maittain. Oppaassa on myös paljon muuta matkailijoille suunnattua terveysasiaa. Matkailijan terveysopas on saatavissa painetussakin muodossa, ja sitä on lainattavissa kirjastoissa.
Hakuteoksesta Nationalencyklopedin, osa 17, löytyy hiukan tietoa kirjailijasta. Tämä teos on useiden HelMet kirjastojen käsikirjastokokoelmassa.
Anne Sparren muistelmateos Alla mina hem on ilmestynyt 1993. 1985 ilmestynyt Vännen min on myös muistelmateos, se kertoo Anna Sparren ja Belgian kuningatar Astridin ystävyydestä. Molemmat kirjat löytyvät HelMet kirjastojen kokoelmista http://www.helmet.fi .
Internetistä tietoa kirjailijasta löytyy hyvin vähän, Wikipediasta osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Anna_Sparre sekä kirjailijan teosluettelo Nordic authors tietokannasta http://runeberg.org/authors/adelswan.html .
Tabletti-laitteita lainataan kirjastossa käytettäväksi useammassakin kirjastossa, Espoossa ainakin Kivenlahdessa, Nöykkiössä ja Soukassa. Kotilainaan niitä ei saa. Muissakin kirjastoissa on käytettävänä tabletti-tietokoneita esim. kirjaston e-lehtien lukua varten.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2021690
Kysymykseesi on vastattu aiemminkin:
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan. Niissä olevat kirjat ovat pitkälti samoja kuin kirjakauppojen myydyimpien kirjojen listoilla. Kirjat näillä listoilla vaihtuvat nopeasti uusien suosikkien ilmestyessä.
Helmet-kirjastojen varatuimmat kirjat ovat tällä hetkellä Riita Pulkkisen Paras mahdollinen maailma (1828 varausta) ja Jari Tervon Matriarkka (1488 varausta).
Vuoden 2015 lainatuin kirja Helmet-kirjastoissa oli Aino Havukaisen Tarun ja Patun avaruusseikkailu.
