Tervehdys kirjastosta,
Kirjastonhoitajan oli tällä kertaa vaikea löytää vastausta kysymykseesi kirjaston tietokirjahyllystä tai suomenkielisiltä verkkosivuilta.
Vastaus löytyi tällä kertaa englanninkielisiltä verkkosivuilta, jotka ovat tässä vastauksessa mukana.
Afrikannorsu on intiannorsua eli aasiannorsua kookkaampi. Niiden kärsien pituutta ei kuitenkaan kerrota erikseen, vaan yhteisesti todetaan että näiden norsujen kärsien pituus vaihtelee 6 ja 7 jalan välillä. Jalka on pituusmitta, joka suomalaisille tutummaksi metriksi muutettuna on 0,3048 metriä.
Norsun kärsä on pituudeltaan noin 1,83 - 2,13 metriä.
https://www.animalfactsencyclopedia.com/Elephant-facts.html
https://www.elephantsforafrica.org/elephant-...
Sain apua Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus), josta heille iso kiitos! Tässä Kotuksen Kirsti Aapalan vastaus tiedusteluuni:
"Monissa muissa Euroopan kielissä näytetään tosiaan käytettävän pelkkää ilmausta ”Graal” (tai ”Gral”, ”Grail”) tai (suomennettuna) ”pyhä Graal”. Myös esimerkiksi 1900-luvun alussa ilmestyneessä Tietosanakirjassa (2. osa v. 1910) hakusanana on pelkkä Graal; samoin on v. 1932 ilmestyneessä Ison tietosanakirjan 2. osassa. Jossain vaiheessa 1900-luvulla Suomessa on ilmeisesti selvyyden vuoksi ryhdytty käyttämään pitempää ilmausta ”Graalin malja”. Graalin maljan taru ei liene ollut täällä vanhastaan yhtä tuttu kuin muualla Euroopassa.
Sanan graal alkuperästä kerrotaan esimerkiksi Online Etymology Dictionaryn...
Sana onko koostuu itse asiassa kahdesta osasta: olla-verbistä ja liitepartikkelista -ko. Onko voi esiintyä kyllä aivan neutraaleissa kysymyksissä (esimerkiksi Onko Pekka kotona?), joissa ei kyseenalaisteta mitään. Vastauksena johonkin väittämään se voi toki ilmaista yllättyneisyyttä tai kyseenalaistusta, jälkimmäistä etenkin vielä -han-liitepartikkelin kanssa (esim. – Oslo on Ruotsin pääkaupunki. – Onkohan todella niin?). Täsmällinen merkitys kuitenkin riippuu asiayhteydestä ja jopa äänenpainosta, jolla se lausutaan.
Liitepartikkeleista löytyy tietoa esimerkiksi Isosta suomen kieliopista osoitteesta http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=126, Kielitoimiston ohjepankista osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/...
”My Way” eli ”Comme d’habitude” löytyy ranskaksi laulettuna Mireille Mathieun laulamana levyltä ”Les Grandes Chansons Francaises”. Levy on saatavilla Kannelmäen kirjastossa ja sen luokka on 788.45. Voit tarkistaa tilanteen plussa-tietokannasta: http://www.libplussa.fi
Kappaleen ovat säveltäneet Claude Francois ja Jacques Revaux, ranskankieliset sanat on tehnyt Gilles Thibaut. Ranskankieliset sanat löytyvät ainakin seuraavista nuottijulkaisuista:
- 20 chansons francaises--de 1962 a 1977 Tome 2--de 1962 a 1977
- Piano bar Volume 1
Kyllä, Tapani Kansa on sanoittanut useita lauluja, sekä alkuperäisiä että käännöskappaleita. Tein sinulle haun Tapani Kansasta sanoittajana Yle Arkiston Fono-tietokantaan. Tarkat tiedot laulusta näet napsauttamalla sen nimeä. Fono listaa kappaleista muidenkin esittäjien versiot, joten voit halutessasi napsauttaa Esittäjä-saraketta, jotta tulokset järjestyvät esittäjien mukaan. Tai voit hakea kappaleiden nimillä Helmetistä tai suoratoistopalveluista ja isoon osaan on jo Spotify-linkki Fonossa. Kysy omasta kirjastostasi lisäapua tarvittaessa.Voit myös tehdä sanoittajahaun Fennossa, jossa on tiedot Suomen Äänitearkiston levyistä vuosilta 1901-1999. Eli uudempia kappaleita sieltä ei löydy. Valitse sivulla Rajaus-kohdasta sanoittaja ja kirjoita...
Heinolan kaupunginkirjastossa voi tulostaa omasta sähköpostista tiedostoja kuten konserttilippuja kirjaston asiakastietokoneilta.
Asiakastietokoneella kirjaudu internetissä sähköpostitiliisi. Valitse (avaa) tulostettava tiedosto ja klikkaa tulostimen näköistä kuvaketta (usein oikealla yläkulmassa). Kirjaston asiakaspalvelutiskin vieressä on monitoimikone (kopiointi, skannaus, tulostaminen), johon tuloste valmistuu. Monitoimikoneen käytössä avustaa asiakaspalvelussa oleva henkilökunta. Heiltä voi kysyä myös ohjeita asiakastietokoneiden käytössä. Tulosteet ovat maksullisia (50 cnt - 2 euroa) ja maksu suoritaan kirjaston asiakaspalveluun.
Lisätietoja: Heinolan kirjaston digipalvelut ja -opastukset (linkki aukeaa lastu.finna.fi -...
Vaikuttaa todella siltä, ettei kysymyksen sitaatti ole Brechtiltä peräisin. Siinä voi kuitenkin nähdä selviä yhteyksiä Brechtin kirjoittamiin teksteihin – eritoten runoon Gegen die Objektiven (1933) ja suunniteltuun, mutta keskeneräiseksi jääneeseen Koloman Wallisch Kantate -sarjaan kuuluvaan fragmenttiin Wer zu Hause bleibt (1935). Gegen die Objektiven tunnetaan Hanns Eislerin säveltämänä lauluna, ja Eislerin oli tarkoitus säveltää myös Koloman Wallisch Kantate. Tekstit on sittemmin julkaistu Brechtin lyriikasta toimitetuissa kokoelmissa.
Gegen die Objektiven sanoo seuraavaa: "Wer kämpft, sagen sie, muß verlieren können" ('Sen, joka taistelee, sanotaan, on kyettävä häviämään'). Wer zu Hause bleibt puolestaan sisältää...
Kuninkaaksi Walesin prinssin (Charles) ja Cambridgen herttuan (William) jälkeen tulisi seuraavana perimysjärjestyksessä oleva prinssi George. Jos prinssi George olisi yhä alle 18-vuotias, nimitettäisiin sijaishallitsija siihen saakka kun hän täyttää hallitsijalta vaaditun 18 vuoden iän. Sijaishallitsijaksi tulisi ensimmäinen perimysjärjestyksessä Georgesta seuraava 18 vuotta täyttänyt. Mikäli sijaishallitsijaa valittaessa joku sivuutetaan virallisessa perimysjärjestyksessä alaikäisyyden vuoksi, hän astuu alkuperäisen sijaishallitsijan paikalle heti 18 täytettyään, mikäli prinssi George on yhä alaikäinen.
Tällä hetkellä ensimmäinen yli 18-vuotias prinssi Georgen jälkeen Yhdistyneen kuningaskunnan perimysjärjestyksessä on...
Seuraava ei ole neurologin tai muun asiantuntijan vaan julkisia tiedonlähteitä käyttäneen kirjastonhoitajan yritys vastata vaikeaan kysymykseen.
Ihmisen muisti ei ole yksi ominaisuus tai kyky vaan monta erilaista asiaa. Osa tiedoista pysyy muistissa vain muutamia sekunteja (sensorinen muisti), työmuisti puolestaan on joustava tarpeen mukaan ja kestomuisti enemmän tai vähemmän pysyvä. Vuoden vanhan asian muistaminen edellyttää käytännössä, että kyseessä on kestomuistiin liittyvä muistijälki. Muistijälki syntyy, kun samat impulssit toistuvat riittävän monta kertaa. Nykyisen käsityksen mukaan tässä prosessissa on keskeinen rooli sekä nukkumisella että hippokampus-nimisellä aivojen osan toiminnalla.
Jos rajoitutaan yksittäisen "asian"...
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy kaksi bibliografiaa, joihin on koottu matkoja ja matkailua koskevaa kirjallisuutta. Näistä vanhempi, Auvo Hirsjärven teos Vieraita maita ja kansoja: maantieteellisen ja matkakirjallisuuden valikoima vuosilta 1931-1960 on ilmestynyt vuonna 1963. Teokset on jaoteltu maanosittain eri ryhmiin, lisäksi löytyy luettelo tutkimusmatkailijoiden elämäkerroista sekä erikseen teoslista esim. purjehdusta tai lentämistä koskevista kirjoista. Bibliografiaan on poimittu sekä kotimaista että ulkomaista kirjallisuutta. Birgitta Långbackan ja Laura Virkki-Kososen kokoamassa bibliografiassa Kotimaani maailma: kirjoja matkoista (1990) löytyy niinikään sekä suomalaisia että ulkomaisia teoksia. Mukana on matkakirjoja,...
Kirjojen uusiminen onnistuu osoitteessa www.helmet.fi https://www.helmet.fi/search~S9*fin/X, kun on neljänumeroinen tunnusluku eli pin-koodi kirjastokortilla. Sivujen oikeassa yläkulmassa on linkki Omat tietoni, sitä näpäyttämällä pääse ruutuihin, missä kysytään kirjastokortin numero ja tunnusluku. Esille tulee omat lainat, ja nyt voi uusia joko kaikki lainat tai vain merkityt.
Hätäkeskuslaitoksen ohjeistuksen mukaan hirvestä moottoritiellä tulee soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Hirven liikkuminen moottoritiellä vaarantaa yleisen turvallisuuden, jolloin soitto hätänumeroon on perusteltua.
Lisätietoja aiheesta Hätäkeskuksen Eläin hädässä -ohjeistuksessa.
Jukka Kemppisen eri lehtiin kirjoittamia kolumneja on julkaistu kirjassa Taistelu oikeudesta - kirjoituksia ajassa (1997). Tämä kirja, jossa yhteiskuntaa, kulttuuria ja elämää katsotaan tarkasti ja ymmärretään syvästi, on Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa sijoitettu luokkaan 330 eli oikeustiede. Tarkista kirjan saatavuus
aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Nimi Erottaja (Skillnaden) tulee siitä, että Erottajan katu ja Erottaja-aukio rajasivat varsinaisen Helsingin kaupungin niin sanotusta Uudenmaan esikaupungista. Uudenmaan esikaupungiksi kutsuttiin 1812 asemakaavoitettua uutta kaupunginosaa, joka käsitti nykyisen Esplanadin etelä- ja länsipuolisen alueen.
Lähde:
Pesonen, Leo A.; Terho, Olavi; Nimistötoimikunta: Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupunki 1981. 2. korj. p., s. 94 ja 144.
Googlen omistaa Alphabet Inc. -niminen yritys. Alphabetin omistaa joukko sijoittajia.Ks. https://www.britannica.com/money/Google-Inc/Google-Earth-and-Google-Maps
Leppoisan tutkijakolmikon pariisilaiskommuuni löytyy kahdesta ranskalaisen Fred Vargasin (oikealta nimeltään Frédérique Audoin-Roizeau) dekkarista: Pystyyn, kuolleet! ja Ei takkaa, ei tupaa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5793
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8018
Pietarsaaren kirjastossa ei ole kirja "Työn uusi järjestys", mutta Mustasaaren kirjastossa on ja Fredrika luettelon mukaan hyllyssä. Pyydä se kaukolainana sieltä, oman lähikirjaston kautta.
Yhdysvaltojen historiasta on useita yleisesityksiä. Ainakin uusimmissa on käsitelty kansalaisoikeusliikettä, esim.
Henriksson, Markku
Siirtokunnista kansakunnaksi : johdatus Yhdysvaltain historiaan. - Helsinki, 1990.
Kero, Reino...et al.
Uuden maailman jättiläinen : Yhdysvaltain historia. - Helsinki, 1991.
McInerney, Daniel J.
Matkaopas historiaan : Yhdysvallat. - Kuopio, 2005.
Useissa maailmanhistorian yleisesityksissä on myös käsitelty USA:n sisäisiä jännitteitä, laajimmin ehkä kirjassa
Bjøl, Erling
Kansojen historia 23 : Rikas länsi. - Porvoo, 1985.
Seuraavassa puheenvuoroja, esseitä, muistelmia, elämäkertoja ja raportteja aiheesta:
Bonsdorff, Johan af
Black Power : mustan USA:n nousu. - Helsinki, 1968.
Davis, Angela
Sydämeni halusi...
Kyseessä on kaiketikin vanha kansanruno kukon ja kanan saunamatkasta (Kukon ja kanan saunamatka). Runosta näyttäisi olevan useita versioita ja runo esiintyy myös usealla eri nimellä. . Runo löytyy esimerkiksi teoksista Kolmas lukukirjani (toim. Lauri Viljanen, useita painoksia), Lennä, lennä leppäkerttu : tuttuja lastenrunoja ja -loruja (koonnut Helvi Karahka, useita painoksia).
https://finna.fi/
