Saman katon alta ei taida löytyä sekä lauluopetusta että äänityspalvelua. Uudessakaupungissa toimii äänitysstudio ja musiikkitarvikeliike Backsound.
Lauluopetusta järjestää esimerkiksi Vakka-Suomen Musiikkiopisto. Myös Vakka-Suomen Kansalaisopistolla on laulukursseja tarjolla, mutta niihin on hakuaika aina lukukauden alussa.
Musiikkialan osaajia tai yhteyksiä saattaisi löytyä myös Luovien ihmisten vertaistukiryhmästä kulttuurikeskus Crusellista.
Julkisista hakemistoista ei valitettavasti Uudestakaupungista tai ihan lähialueelta löydy kysymääsi yhdistelmää.
Keskiaikaista epiikkaa löytyy äänitteinä suomeksi hyvin heikosti. Suomen kirjastojen valikoimista löytyy tällä hetkellä vain Celia-kirjaston äänikirjoina Eddan sankarirunot ja Canterburyn tarinoita. Muilla kielillä löytyy esimerkiksi englanniksi Seamus Heaneyn lukema käännös Beowulfista ja Danten The Divine Comedy. Jumalaisesta näytelmästä on saatavilla alkukielellä myös ensimmäinen osa L'Inferno di Dante.
Hei!Suosittelen tutustumaan tähän Jouni Korkiasaaren oppaaseen Sukututkija siirtolaisten jäljillä https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061367816 Oppaassa on useita linkkejä eri tietokantoihin, joista voi yrittää löytää tietoa siirtolaiseksi lähteneistä ihmisistä. Osa tietokannoista on käytettävissä vapaasti, osa vaatii kirjautumista ja osa on maksullisia. Oppaassa kerrotaan myös, miten ihmisen nimi saattoi muuttua matkan varrella ja kerrotaan, miksi ihmisestä ei välttämättä löydy mitään tietoja.
Eri kirjastoilla on hyvin monenlaista oheistoimintaa. Ajankohtaisesta tarjonnasta saat parhaiten tietoa kirjaston nettisivuilta, tarkasta kirjaston osoite esim. osoitteesta www.kirjastot.fi. Voit myös soittaa kyseiseen kirjastoon, kirjastojen puhelinnumerot löytyvät myös tästä Suomen kirjastojen yhteisestä sivustosta. Ns. laajennetusta lastenkirjastotyöstä on julkaistu myös muutamia kirjoja, joista uusimpia lienevät Marja-Leena Mäkelän Sanajalkaseikkailu ja Satuseikkailu kirjastossa. Suonenjoen kirjaston puhelinnumero on 017-5133636 ja nettiosoite on http://www.suonenjoki.fi/.
Kirjan 10 ½ lukua maailmanhistoriaa on kirjoittanut englantilainen Julian Barnes. Alunperin 1989 julkaistu A history of the world in 10½ chapters ilmestyi suomeksi 1990 (2. p. 1995).
Kysyin asiaa asiantuntijoilta eli Suomen kansallispukukeskuksesta.
He vastasivat näin:
"Tervehdys Suomen kansallispukukeskuksesta!
Suomen kansallispukuneuvoston vuonna 1991 julkaisemissa Kansallispuvun käyttöohjeissa neuvotaan, että paidan pystykaulus tuetaan pystyyn kaulaliinan avulla. Miehen kansallispukuun kuuluu neliön tai suorakaiteen muotoinen silkkihuivi.
Väriltään miehen puvun silkkihuivi voi yleensä olla musta, tumman sininen tai lämpimän punainen. Kaulaliina taitetaan kapeaksi rullaksi. Neliön muotoinen taitetaan ensin kolmioksi ja rullataan, kiedotaan paidan kauluksen ympäri edestä taakse ja päät solmitaan eteen.
Tässä yleinen ohje. Tarkempia kansallispukuihin liittyviä tietoja voi tiedustella Suomen kansallispukukeskuksesta....
Mikrotietokoneita ja niiden oheislaitteita käsittelevien kirjojen mukaan lasertulostuksen tekniikan periaate on samanlainen sekä mustavalko- että värilasertulostimissa. Tekniikkaa ja toimintaperiaatetta käsitellään esim. seuraavissa kirjoissa:
Piipponen, Tero: Hardware (1998)
- tässä kirjassa yksityiskohtainen selostus
Inside PC: Vol. 1.: Laitetekniikka / Reima Flyktman (1999)
Flyktman, Reima: PC-mikron laitetekniikka (10. p., 2000)
Lähteinen, Olavi: Uusi pc-tekniikan käsikirja (5. uud. p. 2000)
Hei!
Lehti olisi luettavissa Kansalliskirjastossa, kunhan koronarajoitukset ovat ohi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/lainaus-ja-palautus
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421528
Toinen mahdollisuus: Varastokirjastosta pyydetyt kaukolainat ovat ilmaisia Vantaan kaupunginkirjastossa.
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.105806
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Kaunokirjallisuutta työelämän muutoksista löytyy Kirjasammosta haulla työelämä muutos, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4%20muu…
Sairaanhoitajan työn muutoksia käsitellään teoksissa Raitanen Marjatta, Elämän alkulähteille ja Miettinen Seija, Aina tyynnä ilomiellä, voisit tutkia, ovatko niissä kuvatut muutokset sen tyyppisiä, että ne sopisivat tehtävääsi. Koistinen Olavi, Motivaatiojänis sivuaa aihetta.
Elämän alkulähteille, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…;
Aina tyynnä ilomiellä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Motivaatiojänis, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Saman haun...
Kyseessä voisi olla kirjasarja Nuorten maailma, jota Valitut palat julkaisi vuosina 1980 - 1991.
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28nuorten%20maailma%2…
Kansikuvia Finlandia Kirjan sivuilla: https://www.finlandiakirja.fi/fi/haku/%22nuorten%20maailma%22
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta Kirjasampo.fi:stä löytyy listaus liettualaisista kirjailijoista, joiden nimeä klikkaamalla tulee esiin myös listaus heidän teoksistaan. Joistakin kirjailijoista löytyy enemmän tietoa kuin toisista, mutta ainakin tämä auttaa rajaamaan hakua kohdemaahan. Itse käytin ihan vain hakusanaa "Liettua". Samalla haulla tulee myös yksittäisiä teoksia, mutta kaikki eivät ole välttämättä alkukieleltään liettualaisia, vaan tulevat hakutulokseen käännöstietojen perusteella.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa jalkavaimo käytetään "joissakin moniavioisuuden sallivissa kulttuureissa virallisten vaimojen lisäksi olevista vaimoista". Jos tulkitsen oikein, etymologisen sanakirjan mukaan jalkavaimo-sana esiintyi kirjallisena tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1637 ilmestyneessä Eric Schroderuksen Latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalaisessa tulkkisanakirjassa. Etymologisessa sanakirjassa pohditaan sanan yhteyttä mordvan kielen sanaan jalga, jonka merkitys on ystävä, ystävätär, kumppani. Toisaalta esitetään, että kyseessä on mahdollisesti kuitenkin jalkaa tarkoittava etuliite ja verrataan Lönnrotin sanakirjan lisävihosta löytyvään fraasiin "tehdä lapsi jalalta" eli avioliiton ulkopuolella. Jalka-sana tässä...
Hakusanalla Downin oireyhtymä löytyy pääkaupunkiseudulta 4 videota: Janin kaksi äitiä, Mari menee kouluun, Ensitieto - lapseni on kehitysvammainen sekä Shokki -minun lapseni on kehitysvammainen.
Uskaltaisin mainita Wolfgang Hildesheimerin kirjan Mozart. Sen ovat suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo. Kirja on olemassa (ja tällä hetkellä saatavilla) ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkiosastolla.
Englanninkielisistä mainittakoon laaja opus The Mozart Compendium. Se myös on Hämeenlinnan kirjastossa.
YLE:n internet-sivulla on paitsi tietoa Mozartista suomeksi, myös lisää lukuvinkkejä ja linkkejä:
http://www.yle.fi/teema/aikaonmusiikkia/saveltaja.php?id=90
Olet oikeassa, Marcel Khalifen levyjä ei ole HelMet-kirjastojärjestelmässä. HelMet-kirjastot ostavat levynsä tietyltä aineistotoimittajalta ja olemme hankinnoissamme pitkälti tämän yrityksen tarjonnan varassa. Voimme toki tehdä toimittajalle omia ehdotuksiamme ja tässä suhteessa saamamme asiakaspalaute ja hankintaehdotukset, joita voit toki tehdä aina kirjastoissa asioidessasi, ovat yksi kirjastotoiminnan kulmakivistä. Kiitos yhteydenosostasi. Välitän ehdotuksesi Marcel Khalifesta eteenpäin.
Miltähän sivustolta olet yrittänyt turhaan etsiä tietoja Kaupunkiverstaasta? Kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot sekä paljon muuta tietoa jokaisesta kirjastosta löydät osoitteesta www.helmet.fi.
Kaupunkiverstaan tiedot ovat siis tässä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas
Kaupunkiverstaan tarkemmat yhteystidot löytyvät em. sivulta napsauttamalla linkkiä "Yhteystiedot":
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…
Aukioloajat löytyvät linkistä "Aukioloajat":
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Aukiol…
Linkistä "Palvelut" löytyy tietoa siitä, mitä kaikkea Kaupunkiverstaalla on tarjolla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/...
Pikku-Pirkko oli Henry Theelin lapsihahmo, jota hän esitti ”Köyhä laulaja” -elokuvan lisäksi paljon muuallakin. Pikku-Pirkko-hupailuja on saatavilla kahdella CD-levyllä: ”Unohtumattomat” (Henry Theel; Fazer Finnlevy, 1993) ja ”Henry Theel. 2” (Unohtumattomat-sarja; Fazer Records, 1994), mutta muistaakseni kumpikaan ei ole sama kuin elokuvassa nähty hupailu, sillä noissa CD-versioissa Pikku-Pirkko jututtaa Toivo Kärki ja elokuvassa Aku Korhonen. Ainakin ensimmäinen noista CD:llä julkaistuista hupailuista on Reino Helismaan kirjoittama.
Pikku-Pirkon laulu on parodinen versio sävelmästä ”Kalliolle kukkulalle”. Osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-oli-laulu-joka-alkoisilloin-olin-mina-p… löytyy kaksi ensimmäistä säkeistöä, mutta...
Kyseessä saattaisi olla Josip Generalićin kuvittama ja Sinikka Salokorven kirjoittama Maija ja voikukat (Tammi, 1989). Maijan mummin ja vaarin talon pihassa olevaa lampea ympäröi niitty, jolla kasvaa tuhansia voikukkia. Mummi opettaa Maijalle omassa lapsuudessaan oppimiaan kesäleikkejä. Mieluisin leikeistä on kauppaleikki. "Mummin ja vaarin pihalla oli vanha puinen pöytä, ja kun viereen kasvoi päivänvarjon kokoinen voikukka, siitä tuli mainio myyntikoju. Siinä leikissä tarvittiin paljon voikukkia. Lehdet olivat kaloja, varret makkaroita, kokonaiset kukinnot leipiä tai juustoja. Ja kun voikukan mykerö hajotettiin osasiinsa, siitä tuli voita tai vaikkapa karamelleja, aina tarpeen mukaan."
Ompelukoneiden Suomi-merkki on ollut jälleenmyyjien käyttämä myyntinimi, joka on liitetty ulkomailla valmistettuihin koneisiin. Tässä tapauksessa valmistaja on siis saksalainen Biesolt & Locke, joka oli toiminnassa vuosina 1869-1914. Yhtiön Meissenissä sijainnut tehdas tuhoutui tulipalossa vuonna 1914.
Biesolt & Locke -koneiden sarjanumeroista en löytänyt listausta. Kuvahaulla "Biesolt & Locke sewing machine" saa näkyviin kuvia yhtiön eri konemalleista.
Lähteet:
Triumph Bicycles -blogin artikkeli: https://triumphbicycles.wordpress.com/1888-biesolt-locke-sewing-machine/
Kansallismuseon sivut: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2008/suomi-ompelukone
