Minna-nimen alkuperään ja merkitykseen on useammankin kerran vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kirjoittamalla arkiston hakusanoiksi Minna ja etunimet saat vastauksen kysymykseesi. Kirjassa Hyyppä, Aki: Seppojormairmeli (Ajatus 2006) kerrotaan humoristisesti erinimisten ihmisten luonteista. Muuten etunimistä löytyy kirjallisuutta jokaisesta kirjastosta Suomessa.
Valitettavasti en ole pystynyt löytämään mitään tietoa apulaisisännöitsijän palkasta.
Isännöitsijän käsikirjasta löytyy vaan tieto että palkka neuvotellaan taloyhtiön ja isännöitsijän kesken.
Ehdottaisin että otat yhteyttä isännöitsijätoimistoon ja kysyt asiasta heiltä.
Kuulostaa hiukan oudolta tilanteelta. Kaikki tietokoneiden cd-lukijat soittavat kyllä ääni-cd:itä, mutta onko sinulla asennettuna soitin esim. Real Player tai Windows Media Player? Soittimia on lukuisia muitakin, mutta nämä ovat yleisimmät.
Voit ladata soittimia ilmaiseksi netistä, esim. seuraavista osoitteista:
http://www.microsoft.com/windows/windowsmedia/fi/player/download/downlo…
http://europe.real.com/realplayer/
Yritysten arvonlisäverosta löytyy tietoja teoksesta
Ritva Nyrhinen, Pekka Hyttinen, Kaisa Lamppu
Arvonlisäverotus käytännössä (2019)
978-952-14-3571-3
Kirja löytyy mm. pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Käytännön kysymyksiin löytyy vastauksia Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolla on myös omat palvelunumerot yritysten arvonlisäveroja koskeville kysymyksille.
Kysymyksestä ei käy ilmi, jääkö kanto alkuperäiselle paikalleen maahan. Vai onko tarkoitus jättää maasta irrotettu kanto luonnontilaan kuten kantopuutarhassa. Vai onko kyseessä pöllin työstäminen.
Pöllien nikkaroinnista puunkuorineen löytyy ohje esimerkiksi Meillä kotona-sivustolta. Sivun osoite on https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tee-pihakalusteet-polleista
Esimerkin pöllit on kuivattu ulkona ilmavasti pressujen alla. Hidas kuivuminen estää pöllien halkeamisen.
Puulajien lahoaminen tapahtuu eri tavalla, ja lajit soveltuvat eri käyttötarkoituksiin. Puulajeista ja käyttökohteista -sivustolta saa lisätietoa puulajien käyttökohteista ja lahoamisesta. Sivuston osoite onhttp://www03.edu.fi/oppimateriaalit/puutuoteteollisuus/raaka-...
Käytettävissämme olevista lähteistä ei ole löytynyt vastausta kysymykseenne. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen neuvonta suositteli kääntymistä Suomen Pankin tutkimusosaston puoleen. Yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta http://www.suomenpankki.fi/fi/yhteystiedot.
Valitettavasti saatavilla olevissa paikannimikirjoissa Kolhi-nimen alkuperää ei ole selitetty. Kolho sen sijaan on. Saamen kielen sanakirja ei myöskään sanaa tunne.
Sukunimenä Kolhi esiintyy myös ja sukua on tutkittu:
Kuoreveden Kolhin suku : jälkipolvitauluja / koonnut Risto Keskinen.
Painos: 2. korj. täyd. p.
Julkaistu: Tampere : Tuomas Niilonpoika Mäntsän jälkeläisten sukuseura, 2009. Mahdollisesti teoksessa on selitetty nimen alkuperä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus www.kotus.fi/ tutkii myös suomalaisia paikannimiä ja niiden historiaa. Sieltä uskoakseni voit saada vastauksen kysymykseesi.
Rosa Liksomin taiteellisesta tuotannosta on runsaasti tietoa Internetissä, hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan sen sijaan vähemmän. Mutta jotain tietoa löytyy muun muassa seuraavilta nettisivuilta:
http://www.rosaliksom.com
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/suomi/liks.htm
http://www.rovaniemi.fi/Lapinkirjailijat/rosa/liksom.htm
Merihevonen on tosi kaunis ja runollisen oloinen eläin, seuraavista osoitteista löydät tietoa suomen kielellä:
http://www.helsinginenergia.fi/media/helen/Helen402_3.pdf
Edellisestä osoitteesta löydät heti ensimmäiseltä sivulta: Merihevoset ovat oikeasti kaloja, vaikka ovatkin huonoja uimareita... ja hieman aikaisemmin samalla sivulla: Harva tietää, että merihevosen sukulaisia merinauloja löytyy Suomestakin...
Kun vierität sivua alaspäin löydät akvaariohoitajan kertomana merihevosten ruokinnasta.
Merihevoset ovat uhanalaisia eläimiä, tässä suojeluasiaa:
http://www.sealife.fi/page.php?page_id=20
Wikipediassa on artikkeli merihevosista, http://fi.wikipedia.org/wiki/Merihevoset .
Lähikirjastostasi löytyy varmaankin myös eläinkirjoja, josta...
Suomessa on ollut oikeustapaus, jonka mukaan DVD-levyillä oleville elokuville rakennettu kopionsuojaus on tekijänoikeuslaissa tarkoitettua "tehokasta" suojausta, jonka kiertäminen on laitonta. Vanhojen VHS-videoiden joukosta löytyviä vähiä suojattuja (pääosin Macrovision-suojaus) ei ole tällä tavalla todettu lain tarkoittamiksi tehokkaiksi suojiksi, joten niiden kohdalla voidaan ainakin spekuloida asialla.
Yleisesti ottaen kirjaston työntekijä ei työssään voi neuvoa asiakasta laittoman teon suorittamisessa. VHS:n kopioinnin suorittamisen tulkitseminen lain tarkoittamiseksi kopiosuojauksen kiertämiseksi on kuitenkin rajatapaus, koska asiasta ei ole oikeusistuimen ratkaisua ja koska Macrovision-suojausta tuskin voinee sen iän ja tekniikan...
Perustietoa kirjailija Alpo Ruuthista löytyy esimerkiksi Sanojen ajasta (http://kirjailijat.kirjastot.fi/ ), joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Tietokannasta löytyy kirjailijoiden henkilötiedot, tuotanto ja lähteitä. Pekka Tarkka esittelee lyhyesti Kämppä-teoksen kirjassaan Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 1989, ISBN 951-30-9197-X. Kirja on lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Kämppä-teos sisältää slangia, ja tästä Alpo Ruuth kertoo Slangi.netin haastattelusarjassa. Artikkeli löytyy osoitteesta http://koti.mbnet.fi/joyhan/B51.html . Alpo Ruuthin tuotannon lähtökohtaa, Sörkkaa ja sen arkipäivää, esittelee myös ei-virallinen nettisivu osoitteessa http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-1qpb.htm...
Matti Rossi on kääntänyt Shakespearen Macbethin kahteen kertaan. Vuonna 1983 on ilmestynyt kirja Shakespeare, William : Macbeth / suom. Matti Rossi. - Helsinki : Love Kirjat, 1983. Siinä kysytty kohta on s. 110 "Olisi kuollut tämän jälkeen..." Uudempi laitos on Shakespeare, William : Macbeth /suom. Matti Rossi. - Helsinki : WSOY, 2004, jossa kohta on s. 148-149 "Miksei kuollut myöhemmin...". Lähetän tekstit sähköpostiisi.
Internetistä löytyy useita mielenkiintoisia sivuja, joilta varmasti löytyy
tietoa. Tässä esimerkkejä muutamista, joilta taas on hyviä linkkejä eteenpäin:
http://members.xoom.com/tupayupanqui/ (Tässä tietoa inkayhteisöstä ja -kulttuurista)
http://www.latino.com/andinst.html (Täällä Andien alueen instrumentteja)
http://www.andes.org/bookmark.html (täällä hyviä Andien alueen musiikkilinkkejä, osa on äänitiedostoja,
osa tietopohjaisia musiikista ja soittimista)
Kirjastoista (melkeinpä kaikista) löytyy varmasti tietoa inkakulttuurista esim.
asiasanahaulla "inkat".
Tässä muutamia esimerkkejä:
Ihmisen suku , osa 4 : Mayoista mayoreihin (1995) (WSOY)
Oran, Sandie : Aurinkokansat (1975)(Weilin + Göös)
Karsten, Rafael : Inkavaltio ja sen kulttuuri (...
Olisi hyvä tietää, mistä seurakunnasta onnykyisin määritetty kyse; seurakuntavaalit järjestetään seurakunnittain, ei valtakunnallisesti.
Seurakuntavaalien ajankohta on nykyisin määritetty, mutta vuoden 1965 tilanne on kuitenkin tarkistettava.
Kirkkohallitukselta tulleen selvvtyksen mukaan tietoa vuoden 1965 seuraluntavaaĺlien yhteisestä ajankohdasta ei löydetty heidän arkistostaan, kirjastostaan, eikä myöskään Kirkon tutkimusleskuksesta. Tästä pääteltiin, että vaaĺien ajankohta oli seieurakuntien itsensä määrättävissä. Näin antaa yan märtää myös seurasva lainaus Hannu Mäkeläisen jùlkaisussa Luottamushenkilöt seurakunnan hallinnosa:
"Vuonna 1970 vaalit toimitettiin ensimmäisen kerran uuden käytännön mukaan à samanaikaisesti koko maassa...
Näitä kuukausirunoja on monia samantapaisia, mutta juuri tätä ei ole tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän sinulle tiedon
Samaa lorua on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Silloinkaan sitä ei tunnistettu. Kysymys ja vastaus löytyvät alta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=17f9328c-d368-42a…
Kirjaston aineistosta ei valitettavasti löytynyt tämän sananlaskun alkuperää tai virallista tarkoitusta. Yleensä sillä ilmaistaan, että kerralleen toistunut asia voi toistua uudelleenkin.
Tätä on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjastolta kysy-palvelusta ja he neuvoivat kysymään tätä vielä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston tietopalvelusta:
https://www.finlit.fi/fi/yhteystiedot#.W4k_Zk32SUk
Kotimaisten kielten keskus voi myös tietää kyseessä olevan vanhan sananlaskun tarkoituksen:
https://www.kotus.fi/
Vuosina 1980-1991 on tytöille annettu 872 Iina nimeä ja 142 Ina nimeä.
Vuosina 1965-1981 elossa olleilla on ollut 766 Iina nimeä ja 248 Ina nimeä
Vertauksen vuoksi:
Vuosina 1980-1991 on pojille annettu 12781 Ville nimeä, vuosina 1965-1981 on käytössä ollut 10381 Ville nimeä
Lähde: Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeeseen.
Valitettavasti en ole löytänyt uudempaa tietoa.
Listoja suosituimmista lasten nimistä löytyy osoitteista:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu99.htm
http://www.vauva.helsinkimedia.fi/nimipankki/
Tiedon ja informaation määritelmät löydät esim. osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieto
Teoksessa Atk-sanakirja / Tietotekniikan liitto ry:n sanastotoimikunta, 12. uud. p. Helsinki : Talentum, 2003 määritellään tieto seuraavasti: ”Asia ihmisen vastaanottamana ja ymmärtämänä (informaatio) tai konkreettisessa esitysmuodossa ilmaistuna (data). Tieto sisältää myös merkitykset tietämys, sanoma ja tiedustelu”.
Informaatio määritellään samaisessa lähteessä datan ihmiselle tuottamaksi mielteeksi tai merkitykseksi.
Tietojenkäsittely puolestaan on ”Tietoihin kohdistuvan toimituksen kuten laskutoimituksen, muuntamisen, yhdistelyn, valinnan tai uudelleen järjestämisen, tai tällaisten toimitusten sarjan suorittaminen tulosten saamiseksi”....
Vakavan sairauden käsitettä käyttävät lähinnä useimmat vakuutusyhtiöt markkinoidessaan vakuutuksia ns. vakavan sairauden varalle. Tällaisia korvaukseen oikeuttavia sairauksia ovat esim. syöpä, sydäninfarkti, aivohalvaus, munuaisten vajaatoiminta, MS-tauti, sepelvaltimon ohitusleikkaus ja elin- tai luuydinsiirto.
Vakuutuksen saamisen/myöntämisen ehtona on hakijan antama terveysselvitys, josta käy ilmi, ettei hakija sairasta edellä mainittuja sairauksia ennen vakuutuksen ottoa.
Maailman terveysjärjestön WHO:n peruskirjassa määritellään terveys täydellisen ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana. WHO:n tavoite on taata hyvä terveys kaikille ihmisille. Alla olevassa artikkelissa eri alojen asiantuntijat pohtivat sairauden/...
Helmet-kortin salasana on nelinumeroinen tunnusluku eli pin-koodi. Sen voi vaihtaa kirjautumalla www.helmet.fi-sivustolle. Omia tietojaan pääsee muokkaamaan klikkaamalla oikeassa yläkulmassa näkyvää nimeään, sieltä löytyy myös vaihda tunnusluku -toiminto.
