Kyseessä on nivelreumatismi (Polyarthritis rheumatica), kroonillinen, pysyvine muutoksineen. B II viittaa pitkäaikaiseen tapaukseen, jossa ei ole vaikeita, pysyviä, toimintaa suuresti haittaavia seurauksia eikä toistuvia kuumeisia vaiheita.
Kyseessä voisi olla Viktor Pelevinin Omon Ra (suom. Arja Pikkupeura, 2002).
Voit lukea teoksesta lisää alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4208
Kirjastot yleensä tekevät pitkäaikaisia hankintasopimuksia aineistovälittäjien kanssa. Kannattaa olla suoraan yhteydessä näihin välittäjiin.
Suomen kirjastopalvelu Oy myy ja välittää aineistoa ja palveluita kirjastoille. Voit lähettää ilmoittaa heille tiedot kirjastasi sähköisellä lomakkeella tai sähköpostilla :
https://www.kirjastopalvelu.fi/tietoa-kustantajille
Myös Kirjavälitys Oy välittää kirjoja kirjastoille. Heille voi lähettää tiedot kirjastasi osoitteeseen hankintapalvelut@kirjavalitys.fi
Lisätietoa:
https://www.kirjavalitys.fi/kustantaja/hankintapalvelut-kustantajalle/
Kirjavalikoiman rajaamiseen henkilöiden puoluekannan tarkkuudella eivät kirjastotietokannat ja muut käytettävissä olevat apuvälineet kovin sujuvasti taivu, joten valitettavasti tyytyminen on 1960- ja 1970-lukujen maaseudun yhteiskunnallisia oloja ja ongelmia tarkasteleviin romaaneihin hieman alkuperäistä tehtävänantoa väljemmin rajauksin. Tässä kuitenkin joukko kirjoja, joista saattaisi ainakin jonkin verran toivotun kaltaisen viitekehyksen mukaista kuvausta löytyä:Arvola, Oiva, Kesäpäivän seisausHeikkinen, Jalo, KolhoosiHeikkinen, Jalo, Nälkämaan marssiHujala, Marja, Maailma sitten vieroittiKuronen, Ville, Kylätön tieLaurila, Leo, Viimeisestä talostaLeväsalmi, Aarne, Paikka maan päälläMoilanen, Aimo, Lumi peittäköön maanPaalanen, Rauni,...
Tanskalaisen nettisanakirjan (Den Danske Netordbog) http://netdob.asb.dk/netdob/index.html mukaan sana "sallingbo" tarkoittaa "person fra Salling" eli henkilöä joka on kotoisin Salling-nimiseltä paikkakunnalta. "Sallingboens" tarkoittaa siis sanaa "sallingilaisen" samaan tyyliin kuin esim. sana "vaasalaisen". "Sallingbo" on myös tanskalainen sukunimi.
Internetistä löytyy asiasta monia sivuja. Esim. hakemalla Google-hakupalvelusta, http://www.google.com yhdistämällä hakutermit ”ranska” ja ”aurinkokuningas”, löydät useita hyödylliseltä vaikuttavia sivuja Ludwig XIV:stä, eli aurinkokuninkaasta, mm. www.edu.vaasa.fi/ranska-saksa/aurinkokuningas.htm
Google-hakupalvelun avulla löytyy myös useita englanninkielisiä sivuja. Esim. yhdistämällä hakutermit ”france” ja ”history ” löytyy useita sivuja, esim. http://www.france.com/culture/history/
Yhdistämällä hakutermit ”france” ja ”Ludwig XIV” löytyy myös useita linkkejä, kuten http://history.hanover.edu/early/louisxiv.htm
Tämän lisäksi Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useita teoksia kyseisestä aiheesta. Esim. Bainville: Ranskan historia...
Kilon pääpoliisisasemasta kerrotaan näin: "Nykyinen rakennus on rakennettu useissa vaiheissa 1960-luvun ja 1990-luvun välillä, ja poliisi on toiminut rakennuksessa vuodesta 1994 asti. " Senaattikiinteistöt 30.10.2020 Samassa jutussa kerrotaan poliisitalon alkavasta peruskorjauksesta.
Pekka Laine kertoo Aamupostin jutussa hieman lisää Espoon poliisin historiasta. Kauppakeskus Villan alle jäänyt poliisitalo toimi 1955-1989. Aamuposti 3.5.2020
Kenties Espoon kaupunginmuseosta löytyisi asiantuntija muiden toimipisteiden historialle. kaupunginmuseo@espoo.fi
Valitettavasti Euromarkettien tuoteluetteloita ei löytynyt. Löysin sen sijaan MTV Uutisten artikkelin vuodelta 2016, joka esittelee Top 10 lelua 1990-luvulta. Linkki artikkeliin.
Mukaan ovat päässet mm. My litle ponyt, Skydancers-nuket, Trollit ja tietenkin Barbiet. Linkki artikkeliin
Myös Iltalehden artikkelissa 2018 esitellään 1990-luvun aarteita. mm.Polly Pocket lelut ovat nyt kysyttyjä keräilyesineitä. Linkki artikkeliin.
Euromarkettien valikoimat ovat olleet melko kattavia, joten varmaan myös näitä nukkeja oli tarjolla. Linkki wikipediaan Euromarket
Lisää tietoa nukeista voisi kysellä esim. Lelumuseoista Espoossa, Suomenlinnassa ja Porvoossa (Tilapäisesti suljettu).
Myös Finna.fi haulla löytyy 1990-luvun nukkeja. Linkki...
Hei,Kyseessä on kyllä tosi vähiin kulunut teos. Kirjastoista sitä ei enää löydä kuin pari kapaletta Vapaakappalekirjastoissa, joita ei saa lainaan. Antikvariaateisssakaan ei ole saatavilla.Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ainoa mahdollisuus on löytää se sattumalta kirpparilta, tai antikvariaateista, jos heillä ei ole koko kokoelma listattuna nettiin (antikvaari.fi / antikka.net tms.) Tietysti jollain saattaa olla kyseinen kappale, josta olisi halukas luopumaan, mutta ongelma on mistä tällaisen tavoittaa.
Hei,kumpaankaan kysymääsi kappaleeseen ei näyttäisi löytyvän nuottia Keski-kirjastoista tai Finna.fi -sivuston hakutuloksen perusteella muistakaan kirjastoista.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä ei voi internetin kautta tarkistaa, monentenako asiakas on varausjonossa tai mikä on ensimmäinen eräpäivä. Sen sijaan asiakas voi soittaa neuvontaan ja kysyä sekä varaustilannetta että eräpäivää (puh. 02-2620 626 tai 02-2620627).
Kiinnostavia ovat Täällä Pohjantähden alla, ykkösosa erityisesti, Panu Rajalan Senaatin ratsumies ja sen jatko-osat sopisivat, Paavo Rintalan Viapori 1906 ajoittuu suoraan kuohuvaan vuoteen. Naisnäkökulmaa tarjoaa Eila Pennanen Koreuden tähden -romaanissaan, joka ajoittuu vuosiin 1904-1906. Tapani Tolosen Sokeisto käsittelee vuotta 1905 ja luokkienvälistä rakkaustarinaa. Arvid Järnefeltin Isänmaa (sijoittuu 1800-luvun loppuun) ja Minna Canthin oikeastaan koko tuotanto käsittelevät yhteiskunnallisia asioita.
Helmet-hausta löytyy lukuisia rentoutus cd-levyjä haulla rentoutus. Haun voi rajata cd-levyihin kirjastoittain. Paloheinästä löytyy useampia rentoutta käsitteleviä cd-levyjä, Maunulasta kaksi. Helmet-haussa on mahdollista myös jättää aineistosta varauksia, tämä edellyttää tunnuslukua. Tunnusluvun saa kirjastosta, ellei sitä jo ole. Helmet-haku löytyy sivulta http://helmet.fi/
Oskar Lutsin teos Nukitsamees on olemassa englanninkielisenä käännöksenä nimellä Bumby. 1987. Löytyy ainakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta http://www.finlit.fi/kirjasto/
Suomenkielistä käännöstä en ole löytänyt.
Kyseessä on todennäköisesti Kainuun Museon vuonna 2008 julkaisema Raili Kauppilan teos Kartananomistajien Kajaani. Se löytyy Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirjassa on valokuvia Kauppakadun taloista talo talolta viime vuosisadan alusta tähän päivään.
Pääkirjaston yhteystiedot löytyvät täältä
http://213.143.184.82/kirjasto/yhteys.htm
Sitä voi myös ostaa Kainuun Museosta, linkki museon julkaisusivulle löytyy täältä:
http://213.143.184.82/kainuunmuseo/sivut/tuotteet.htm
Rakenteilla olevista asuinalueista kerrotaan Uutta Helsinkiä -sivuilla http://www.uuttahelsinkia.fi/ . Uusilla alueilla ovat yleensä edustettuina useat eri asumismuodot. Esimerkiksi Kalasatamaan rakennetaan omistusasuntoja, vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja hintasäädeltyjä hitas-asuntoja. Lista Kalasataman rakennuttajista löytyy täältä http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/asuntoja-kalasatama… . Rakennuttajien verkkosivuilla on tarkempia tietoja asunnoista sekä siitä, miten niihin haetaan.
Ainakin osa rakennuttajista ilmoittelee myös netin verkkopalveluissa, kuten Oikotie ja Etuovi, joten niiden kautta voi myös tehdä hakuja.
Tietotekniikka oli käytössä kirjastossa 1980-luvun loppupuolella, kun puolivälissä 80-lukua alkoi atk:n hankinta kirjastoihin. Kirjastot saivat kustantajien tietoja pääasiassa paperimuodossa, erilaiset esitteeta javalintalistat luettiin paperilla. Lainaustietoja käsiteltiin 1980-luvulla tietotekniikan avulla, kun oli reikäkortit ja optisesti luettavat eräpäiväliput.- Kysymyksiisi löytyy lisätietoja mm. näistä kirjoista: Kirjastot ja atk (1986), Suomen yleisten kirjastojen historia (2009), Laakso: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi(2010), Pappien harrastuksesta moderniksi kirjastoksi: Rovanniemen kirjasto 150 vuotta(2010), Kaisa Sinikaran artikkeli Kirjastot ja verkko kirjassa Kirjasto 2010.
