En löytänyt täsmällistä EU:n säädöstä tästä asiasta (sellainen oletetettavasti on ja uskoisin merkintätavan olevan juuri siitä seurausta). Minusta 0 on erittäin merkitsevä ja kiistaton numero. Tässä tapauksessa se on ilmoitus ja sitoumus, että tuote ei sisällä hitustakaan laktoosia. Purkin kyljessä oleva iso teksti "Laktoositon" on mainosilmaisu, kun taas "laktoosia 0 g" on täsmällinen ilmaisu siitä, että tuote ei sisällä laktoosia. Kuten totesin, mitä todennäköisimmin juuri EU:n jokin säädös edellyttää, että asia ilmaistaan näin täsmällisesti eikä vain yleisenä mainosilmaisuna. Voihan sitä turhanakin pitää, mutta tuskin disinformaatiota eli vääränä informaationa - paitsi jos siinä sitten onkin hitunen laktoosia jostain tulleena.
Heikki...
Kirjastossa on paljon kirjallista materiaalia tasavallan presidentti, Suomen marsalkka, valtionhoitaja Carl Gustaf Mannerheimista (1867-1951). Esimerkiksi teokset:
1. Meri, Veijo
C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka, 1988(ISBN 951-0-15225-0 )
2. Voipio, Anni
Suomen sotamarsalkka , 1942
Mannerheimista ja hänen suvustaan voit hakea tietoa esim. kirjoista:
1. Suomen kansallisbiografia. osa 6., 2005 (ISBN 951-746-447-9)
2. Finlands riddesrkaps- och adelskalender, 1985 (ISBN 951-95311-2-2)
Netistä löydät myös paljon tietoa esim. www.kansallisbiografia.fi ja /www.mannerheim.fi.
Tule kirjastoon, jossa palvelemme sinua henkilökohtaisesti!
Kielenhuollon käsikirjan (Iisa, Oittinen, Piehl, 2012, s. 252-264) mukaan verbin taivuttamatonta muotoa kutsutaan perusmuodoksi.Perusmuodon lisäksi verbillä on seitsemän persoonamuotoa (yksikön 1., 2., ja kolmas muoto, monikon 1., 2., ja kolmas muoto sekä passiivimuoto).Verbillä on myös neljä aikamuotoa (preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti).Lisäksi verbillä on tapaluokkia (indikatiivi, imperatiivi, konditionaali ja potentiaali) sekä nominaalimuodot infinitiivi ja partisiippi.
Parhaiten kieliopillisiin kysymyksiin osaa vastata Kotimaisten kielten keskus, jonne voi lähettää kysymyksen Kielineuvonnan kyselylomakkeen kautta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomake
Myös Suomen...
Kumpikaan ei ole Kielitoimiston sanakirjan mukaan oikea termi, koska ananaksen makuiselle ei ole vakiintunutta termiä (vrt. sokerinen, pippurinen). Mikäli haluat tarkemman vastauksen kielitieteen ammattilaiselta, suosittelen kysymään asiaa Kotimaisten kielten keskuksen Kielineuvonnasta.
Kielineuvonnan kysymyslomake ja yhteystiedot: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
HSL:n (Helsingin seudun liikenne) mukaan pikaratikan erottaa kantakaupungin raitiovaunuliikenteestä suurempi keskinopeus ja se, että ne kulkevat pääasiassa muusta liikenteestä erillisellä radalla, ei katuverkossa muun liikenteen joukossa (mikä mahdollistaa "tavallista" raitiovaunua suuremman keskinopeuden).
Tampereen "2020-luvun ratikka" on toteutukseltaan pikaraitiotietyyppinen. "Pikaratikaksi" sitä kutsutaan esimerkiksi Tampereen raitiovaunujen ensiesittelyn yhteydessä helmikuussa 2019 tehdyssä MTV:n videopätkässä.
Kysymyksiä ja vastauksia | Pikaratikka | HSL.fi Tampereen raitiotie - tietoa | Raitiotieallianssi Tällainen se on! Tampereen raitiovaunu esiteltiin ensimmäisen kerran – valaistus vaunussa muuttuu vuorokauden aikojen mukaan...
Kirjan juonella tarkoitetaan teoksen tapahtumien kulkua. Loppuunkäsitelty-kirja kertoo itsemurhan tehneestä henkilöstä ja hänen läheisistään ja heidän suhtautmisestaan hänen kuolemaansa. Kirjan lukemalla saat tietää tapahtumat tarkemmin :)
Hei,
Vuosiluvuissa eng. kielisissä maissa käytetään järjestyslukua 19. vuosisata. Suomessakin voi etenkin vanhemmissa elokuvissa tai kirjoissa törmätä vastaaviin ilmaisuihin. Samantyyppinen ilmaushan on vastaavasti nykyään harvinainen lukusana-ilmaus (29 = yhdeksän kolmatta). Englanninkielinen ilmaus "in the nineteenth century" tarkoittaa sanatarkasti "yhdeksännellätoista vuosisadalla". "Nineteen" vuosiluvuissa (hundred jätetään usein pois) tarkoittaa taas 1900-lukua kuten suomen kielessä (esimerkiksi 1984 = nineteen eighty-four).
Toivottavasti tämä on riittävän selkeästi ilmaistu.
TIetoa Flavia Bujorista (synt. 1988) löytyy Gummeruksen Kustannuksen kirjailijahausta, http://www.gummerus.fi.
Flavia Bujorin esikoisteos La Prophétie des Pierres ilmestyi vuonna 2002. Kirjan oikeudet on myyty 28 maahan ja elokuvaoikeudet on ostanut hollywoodilainen tuotantoyhtiö Miramax.
Flavia Bujor vieraili Suomessa 25.-27.8.2004.
Kirjailijan tuotantoa
Ennuskivien mahti (La Prophétie des pierres), 4. painos 2005
Tietoa ei valitettavasti löytynyt. Ilmatieteen laitoksen sivulla on tietoa auringon säteilyn tuottamasta D-vitamiinista iholla. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/134408
Sivun lopussa on henkilöt, joilta voi kysyä lisätietoja.
Jyväskylän yliopiston sivulla voi kysyä luonnosta https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Asian parhaiten osaa varmaankin selittää Ilmatieteenlaitos, muuta Tapio J. Tuomen tekemässä Ukkosta ilmassa ja Tähtietieteellinen yhdistys Ursan vuonna 2009 julkaisemassa kirjassa selitetään salaman valon syntymistä hapella, typellä ja aallonpituuksilla. Tutustumalla kirjaan saa tarkemman selityksen. Seuraavilla sivuilla on tietoa ukkosesta:
http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha
http://www.fmi.fi/abc
Kirjoja aiheesta:
Ilmakehä, sää ja ilmasto, tekijänä Hannu Karttunen (Otava 2008)
Tapio J. Tuomi: Ukkonen ja salamat (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1993)
Peruskoulun 9. luokalla opetetaan historiaa. Historiaa opetetaan vuosiluokilla 4-9.
Lähde ja lisätietoja
Perusopetuksen opetussuunnitelma, historia: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkako…
Pikaisella Googletus kokeilulla kesäpuutarha on yhdyssana. Haulla "kesä puutarha" löytyy vain puutarhojen kesää. Haulla "kesäpuutarha" löytyy enemmän aiheeseen sopivia sivustoja.
Vanha äidinkielen opettajani kertoi aikoinaan, että sanojen väliin voi kokeilla erilaisia adjektiiveja. Silloin äidinkielen puhujan kielitaju kertoo oikean muodon.
esim. kesä kaunis puutarha vaiko kaunis kesäpuutarha.
Suomen kielen kieliopista voi lukea yhdyssanoista, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=398
Hei!
Esimerkiksi MikroBitin sivuilta löytyi artikkeli, jonka otsakkeena on Suosituista älytelevisioista löytyy haavoittuvuuksia (https://www.mikrobitti.fi/uutiset/suosituista-alytelevisioista-loytyi-h…), esimerkiksi siitä voi lukea lisää tietoa. Sinun täytyy vain luoda tunnukset MikroBitin sivulle. Periaatteessa kaikki Internet-yhteydessä olevat laitteet kannattaisi suojata, mutta tarkempia ohjeita on parasta kysyä laitteesi myyneestä liikkeestä.
Kirjailija Jari Tervosta kerrotaan mm. Sanojen aika -tietokannassa ( http://kirjailijat.kirjastot.fi ) ja WSOY:n kirjailijagalleriassa ( http://www.wsoy.fi/ ) sekä Lapin maakuntakirjaston Lapin kirjailijat -sivuilla ( http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/tervo.htm )
Jari Tervosta on tietoa myös kirjoissa esim.
Kotimaisia nykykertojia
BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1997
ISBN 951-692-397-6
(s. 129 - 131)
Miten kirjani ovat syntyneet 4
WSOY, Helsinki, 2000
ISBN 951-0-25018-X
Jos asut Suomessa ja saat eläkettä ulkomailta, eläkkeen verotuksen ratkaisee yleensä Suomen ja eläkkeen lähdevaltion välinen verosopimus. Usein maksat ulkomailta saadusta eläkkeestä veroa ulkomaille. Kun asut Suomessa maksat eläkkeestä veroa myös Suomessa, mutta kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa yleensä hyvittämällä ulkomaille maksetut verot Suomen veroista. Aina eläkettä ei veroteta siinä valtiossa, josta eläke on saatu. Silloin Suomi verottaa eläkkeen normaalisti.
Verotus riippuu kohdallasi siis Suomen ja Viron välisestä verosopimuksesta. Voit kysyä asiasta tarkemmin Verohallinnon asiakaspalvelusta.
Lähde
Eläkettä ulkomailta - vero.fi
Taskukirjaston omistanut ja sitä ylläpitänyt Espoon kaupunki vastaa, että Taskukirjasto päätettiin lakkauttaa, koska sen toiminta oli ollut epävarmaa ja kehitysnäkymät heikot. Päätös lakkauttamisen ajankohdasta oli jo tehty eikä tätä päätöstä muutettu, vaikka Helmet.finna.fi sivuston betaversion julkaisu hieman myöhästyi suunnitellusta, eikä kaikkia toivottuja ominaisuuksia ole vielä käytössä.
Sanonnalle ei löytynyt alkuperää. Sitä vastoin Kielikellon artikkelissa käsitellään sanontaa "menehtyä saappaat jalassa" ja sanontaa "kuolla saappaat jalassa"https://www.kielikello.fi/-/voiko-menehtya-saappaat-jalassa-
Tähän osaa parhaiten vastata varmaankin salibandyasiantuntija. Salibandyliiton yhteystiedot, https://salibandy.fi/salibandy-info/yhteystiedot/ ja yhteydenottolomake, https://salibandy.fi/salibandy-info/yhteystiedot/yhteydenottolomake/. Pelisäännöissä ei määritellä reikien määrää, https://salibandy.fi/palvelut/materiaalit/saannot-ja-ohjeet/pelisaannot/#406.
Jonne-nimen alkuperää on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Vastaus löytyy täältä http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=32b81252-c…
Jonne-nimeä on käytetty Pohjois-Suomessa myös Jounin puhuttelunimenä.
Lisätietoa löydät nimikirjoista, esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta ja Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
