Epikriisin tulkintaa kannattaa kysyä lääkäriltä.
Nopealla selvittelyllä
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=dlk
http://www.tohtori.fi/
http://medical-dictionary.thefreedictionary.com/TMP
lyhennettä TMP ei löytynyt tai en ymmärtänyt sen merkitystä lääketieteen kannalta.
Yleisin merkitys näyttäisi olevan. "Lyhennelmä ribotymidyylihapolle; trimetopriimi; Joskus deoksirytymidyylihapolle"
Kannattaa siis kysyä asiaa uudestaan lääkäriltä.
Joulunvietosta Venäjällä löytyy melko vähän suomeksi:Suomen kuvalehdessä 50/2004 s.26-28 on Hannu Pesosen artikkeli Hanhea venäläiseen tapaan: venäläisten jouluruokien kurssi hotelli Viipurissa. Ruokaohjeet internetissä www.suomenkuvalehti.fi; Tatjana Ihatsun artikkeli Joulutapoja vanhalla Venäjällä Aamun koitto -lehdessä 1996:23, s.13-14; Petteri Holman artikkeli Kielletty joulu: Neuvostoliitossa sitä ei saanut viettää.Venäjällä siihen ei ole varaa Lapin kansassa 24.12.1999 s. 16-
Englanniksi löytyy maakuntakirjaston Lappi-osastolta kirja Christmas in Russia (1996).
Kirjastojen lähteistä ei löytynyt tietoa metsätien nimestä. Useinhan teiden nimet liittyvät paikkakunnan historiaan. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä siihen kuntaan, jonka alueella tie on.
Syyt eivät ole niin yksiselitteiset, että niitä voisi vain luetella ja koulutyöhön varmaan kuuluu, että selvittelet niitä itse kirjojen perusteella. Klassikkoteos on Edward Gibbonin 2-osainen "Rooman valtakunnan rappio ja tuho". Kevyempi teos on esim. "Mahtava Rooma. Maailmanvallan värikkäät vaiheet", josta syitä löytyy melko helposti. Suuret historian sarjat käsittelevät myös aihetta tiivistetysti. Rooman historiaa löytyy kirjastosta luokasta 91.173 ja laajemmin antiikin ajan historian luokasta 91.17
Sotamies Vanhalaa kuvaillaan Tuntemattomassa sotilaassa (60. p. 2004) ensimmäisen kerran sivulla 31. Siinä mainitaan mm., että Vanhala on "hiljainen, lihava poika". Saadaksesi kokonaiskuvan Vanhalan luonteesta ja henkilöhahmosta lienee kuitenkin parasta lukea koko teos.
Sanat löytyvät esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osasta 20 (F-Kustannus, 2010). Ne on julkaistu useissa muissakin nuottikirjoissa, mutta ”Suurta toivelaulukirjaa” löytynee useimmista kirjastoista.
Ripsa-nimen alkuperää ei löytynyt mistään etunimikirjoista, joissa on nimien merkitykset selitetty. Internetissä olevalla sivustolla Ripsa-nimestä on vain maininta, että on harvinainen nimi: http://www.etunimet.net/ .
Måns Gahrtonista ei löydy paljon suomenkielistä aineistoa, mutta katsopa Kysy kirjastonhoitaja- palvelun arkistosta, sillä moni muukin on kysynyt hänestä tietoa jo aikaisemmin.
Måns Gahrton -linkit löytyvät seuraavalta sivulta:
http://www.folkbiblioteken.fi/fi/search/search_asklibrarian.asp?operaat…+
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Valitettavasti emme tunnistaneet kuvien ötökkää. Näistä sivusta voisi olla apua:https://www.otokkatieto.fi/https://hyonteismaailma.fi/
Kirjastossa on myös lukuisia hyönteisoppaita, joiden avulla tunnistaminen voisi onnistua.
Lisäksi tuholaisentorjuntayritykset auttavat mahdollisten tuhohyönteisten tunnistamisessa.
PIKIn asiakkaiden käytössä olleen Kirjastokino-elokuvapalvelun käyttö päättyi 30.11.2023. Palvelun tilalle on tulossa uusi, Cineast-niminen elokuvapalvelu. Uusi elokuvapalvelu otetaan käyttöön myöhemmin. Cineast-palvelun käyttöönotosta tiedotetaan tarkemmin PIKI-verkkokirjaston uutisissa, kun tarkka aikataulu on selvillä. Pahoittelemme, mikäli tieto Kirjastokino-palvelusta on jäänyt kirjaston omille verkkosivuille tai PIKI-verkkokirjastoon.
Kylpyläkulttuuri Roomassa oli hyvin laaja ja Rooman kylpylät oivat kaikkien käytössä ja aikamme vastaava laitos olisi yhdistelmä kirjastosta, spaasta, ravintolasta, kauppakeskuksestä ja taidegalleriasta.
Katso lisää:
http://www.pbs.org/wgbh/nova/lostempires/roman/day.html
http://www.cyberbohemia.com/Pages/massbathing.htm
Jos haluat tietoa suomeksi Jerome Carcopinon teoksessa Sellaista oli elämä keisarien Roomassa on oma lukunsa kylpylöistä. Siellä viitataan Juvenaliksen ja Martialiksen kylpylämainintoihin, mutta näitä tekstejä ei ole suomennettu. Sen sijaan Petroniuksen Trimalkion pidot on suomennettu useampaankin kertaan ja niissäkin on lyhyt kuvaus Trimalkion kylpyhetkestä. Trimalkion pidot on tosin hyvin liioiteltu, joten suorana...
Työsuhdetta ja palkkahallintoa koskevaa kirjallisuutta on Turun kaupunginkirjastossa mm.
Saarinen, Mauri: Työsuhdeasiain käsikirja, 5. p. 2003, paikkamerkki 36.132 SAA.
Palkkahallinnon säännökset (toim. Katriina Jaakkola),2003, paikkamerkki 33.44 PAL.
Molemmat kirjat löytyvät käsikirjastosta ja Saarisen kirjaa on myös lainattava kappale pääkirjaston aikuistenosastolla.
Linkkejä Internetissä löytyviin suomalaisiin runoihin on seuraavissa osoitteissa http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=2&id=1309 ja http://www.makupalat.fi/kirjat3.htm . Edellisestä osoitteesta löytyy myös aforismeja, mietelauseita ja värssyjä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita yksittäisiä runokirjoja, runo-tai aforismikokoelmia, joiden aiheina on suru. Esimerkiksi Vain unen varjo:kaipuun ja surun runoja (1997), Päivänlasku (1982) ja Parhaimmat värssyt (1994). Kirjojen sijaintitiedot saa osoitteesta http://www.libplussa.fi/ .
Kekkosen kuvalla varustettuja juhlarahoja julkaistiin vuonna 1975 (Presidentti Kekkonen 75 vuotta, 10 markkaa) ja 1981 (Urho Kekkosen presidenttikauden 25-vuotisjuhlaraha, 50 markkaa). Vuonna 1967 Kekkosen kuva oli Säästöpankkiviikon "presidenttisarjan" kolikon kokoisessa mitalissa (3,2 cm). Tämä ei kuitenkaan ollut hopeinen, vaan kullanvärinen, eikä sen toinen puoli ollut tyhjä, vaan siinä oli Säästöpankin liikemerkki ja teksti "Säästöpankkiviikko 1967". 1967 Kekkonen oli aiheena myös Aimo Tukiaisen muotoilemassa pronssisessa presidenttimitalissa (7,2 cm). Sen kääntöpuoli esitti noitarumpua, jossa oli erilaisia symboleja.
Ainoa varsinainen vuonna 1967 julkaistu juhlaraha oli itsenäisyyden 50-vuotisjuhlaraha (10 markkaa).
Keräilyrahojen...
Osoitteesta http://www.helmet.fi uutuusluettelo löytyy, kun selaat sivua alaspäin. Siinä on kirjojen kansikuvista muodostettu ”karuselli”, jonka alla on linkki ”Lisää uutuuksia”. Sitä klikkaamalla pääset uutuuskirjojen valikkoon osoitteeseen http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html.
Valtakunnallista tilastoa kirjastojen halutuimmista lastenkirjoista ei valitettavasti ole tehty. Helsingin kaupunginkirjastolla tehdään aika ajoin halutuimmat nimekkeet -tilastoa, viimeisin on tehty 18.7. http://www.lib.hel.fi/Page/23877b06-5844-41d0-bac5-c53cc0a1df7d.aspx
Tilasto perustuu varausten määrään. Lastenkirjoja ei ole listattu erikseen, eikä niitä näytä paljonkaan kaunokirjallisuuden varatuimpien nimekkeiden joukossa olevan.
Eli etsimääsi tämän hetken suosituimpien lastenkirjojen Top 20 -listausta kirjastojen kohdalta on mahdotonta antaa.
Suomalaisen kirjakaupan sivuilta sen sijaan löytyy tämän hetken myydyimpien lastenkirjojen Top 10:
http://www.suomalainenkirjakauppa.fi/Ajankohtaista/TOP10t/tabid/278/Def…
Tämä listaus on...
Tiede ja teksti -teoksessa sanotaan, että on tärkeää ilmaista, mikäli käytetty lähde on uudistetusta laitoksesta. Lähdeluetteloon kirjoitetaan julkaisuvuoden lisäksi tiedot painoksesta. Myös em. teos on uudistettu painos, josta Harvard-tyylinen viite on tehty Finnassa näin:
Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. 2017. Tiede ja teksti: Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Kolmas, uudistettu painos. [Helsinki]: Gaudeamus.
Tekstissä olevaan lähdeviitteeseen merkitään käytössä olevan painoksen vuosiluku.
