Suomen kansallisbibliografian, Fennican, https://finna.fi , mukaan Pearl S. Buckin teos Kirje Pekingistä ilmestyi Tammen julkaisemana vuonna 1957. Kirjan on kääntänyt Inkeri Hämäläinen. Alkuperäinen teos Letter from Peking ilmestyi samana vuonna.
Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
http://www.psbi.org/site/PageServer?pagename=PSBH_TheWorksofPSB
Mahdollisuudet päästä työllistetyksi tai oppisopimukseen Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastoon ovat valitettavasti hyvin pienet. Työllistetyksi päästäksesi ensiaskel on ottaa yhteyttä Helsingin työ- ja elinkeinotoimistoon: http://www.mol.fi/toimistot/helsinki/
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston yleisistä rekrytointiasioista vastaa kirjastonjohtaja Tiina Järvinen, puh. 0299 530 170, e-mail. tiina.jarvinen [at] mil.fi .
Kirjastokortille kertyneet myöhästymismaksut voi maksaa missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastossa käteisellä tai pankkikortilla.
Koko summaa ei tarvitse maksaa kerralla.
Esplanadin puistossa ei tosiaan tänä vuonna ole valoja. Yle uutisoi asiasta marraskuussa näin:
"Espalla ei tänä vuonna ole mitään valoja. Puiston lehmukset houkuttelivat mahlallaan kirvoja, jotka sotkivat kakallaan led-valot. Valot oli pakko ottaa pois."
Koko uutinen löytyy täältä:
http://yle.fi/uutiset/helsingin_joulukatu_aukeaa__tuhansia_ledeja_50-lu…
Hankimme e-äänikirjat Ellibsin kautta. E-äänikirjoja on tullut Ellibsin kokoelmiin vasta ja kokoelma on suppea https://www.ellibslibrary.com/fi/collection. Pyytämistäsi aiheista ei ole e-äänikirjoja.
Seuraavia kirjoja ehdottaisin:
Koivunen Tapani: Amerikkalainen painajainen : vuoteni USA:n vankiloissa, 2015
Khalaf, Farida: Olin Isisin vanki, nuoren jedisitytön kauhujen kuukaudet, 2016
Auer, Anneli: Murhalesken muistelmat, 2016 (on myös e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/fi/collection)
Lönnqvist, Marko: Elämäni gangsterina, 2017
Nykänen, Harri: Rööperi, lestinheittäjät, gansterit ja kovanaamat, 2017
Vuonna 2008 on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytty tästä aiheesta https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kiinnostunut-...
Aladdin -musiikkisatu on todennäköisesti Kirjaliton sarjaa, jossa ilmestyi yhteensä 62 eri satua. Näiden jälkeen sarja jatkui vielä numeroimattomana. Valtaosa Kirjaliton musiikkisaduista on Disney-tuotantoa, joskin mukaan mahtuu muutamia poikkeuksia.
Vakaa tinasotamies on H. C. Andersenin satu. Senkin on julkaissut ääniversiona Kirjalito / Egmont Kustannus.
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroita vastaava ajankohta löytyy täältä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html. Tämän mukaan koneenne on valmistettu tammi- ja kesäkuun välisenä aikana vuonna 1911. Valmistuspaikka näyttää olevan Clydebank Skotlannissa.
Tieteen termipankin mukaan ymppääminen tarkoittaa toimenpidettä, "jossa verson osa liitetään toisen kasvin versoon".
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:ympp%C3%A4%C3%A4minen
Tampereen kaupunginkirjastossa on luokassa 90.52 runsaasti erilaista kirjallisuutta vanhoista rahoista, niiden keräilystä ja keräilyarvosta. Kirjallisuutta on lainausosastolla, käsikirjastossa sekä varastossa. Käsikirjastossa on käytettävissä hyviä tietosanakirjoja, joista saa myös hyvää tietoa plooturahoista. Otavan Ison Tietosanakirjan mukaan plooturahaa (myös neliöraha, klippinki, levyraha, ruots, plåtmynt) on lyöty Ruotsissa vuosina 1644-1776. Kokonaistuotanto oli noin 42 000 taaleria (44 000 tonnia).
Verkossa osoitteessa http://www.koillissanomat.fi/arkisto/uutiset0300/plootut/plootut.html löytyy myös uutinen plooturahasta ja sellaisen löytymisestä. Museovirastosta osataan varmasti kertoa tarkemmin plooturahojen arvosta ja siitä...
Ilmoita kirjastoon kadonneesta kortista, olet vastuussa kortin käytöstä ilmoitukseen asti.
Uuden kortin saa kirjastosta. Alla lisää tietoa Savonlinnan kirjaston kirjastokortista:
http://www.savonlinna.fi/kirjasto/asiakkaana_kirjastossa/kirjastokortti…
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on jonkin verran lainattavia diakuvia. Suurin osa niistä on lastenkirjoista tehtyjä. Rikhardinkadun kirjastossa on muutamia diakuvasarjoja Englannin kaupungeista. Espoon maakuntakirjastossa Espoon keskuksessa (avoinna 8-15.45, puh. 81657648) on dioja muutamista Etelä-Suomen kaupungeista. Lisäksi joissakin Espoon kirjastoista (Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Nöykkiö) on Unicefin tekemiä diasarjoja mm. Zimbabwen, Andien ja Malesian lapsista. Soittamalla näihin kirjastoihin voit pyytää lähettämään diat lähikirjastoosi.
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään mistä kirjasta voisi olla kyse. Jos se oli kaunokirjallinen teos, niin voit koittaa hakea ja selailla kirjojen kansikuvia ja teoskuvailuja Kirjasammon kautta. Voit tehdä haun esimerkiksi hakusanalla 'seksuaalinen hyväksikäyttö', "lataa lisää tuloksia"-napista saat aina lisää hakutuloksia näkyville:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/seksuaalinen%20hyv%C3%A4ksik%…
Kuntaliiton vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan asukasluvultaan suurin enemmistöruotsinkielinen kunta on Raasepori
28 405 asukkaallaan, joista 18 464 on ruotsinkielistä (65,0 asukkaista)
Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/2017-02-ruots…
Saamen suvun laulun/Sami soga lavla nuotit löytyvät useammasta lähteestä. Sörlien sävellys hyväksyttiin Helsingin saamelaiskonferenssissa 1992, kun itse Saban sanat hyväksyttiin jo 1986 kokouksessa viralliseksi kansallislauluksi Åressa. Sörlien sävellys löytyy ainakin kirjoista: Musiikin aika, 3-4 (1999), s. 213
Pohjois-pohjalaisten laulukirja (1994), s. 150.
Näm ovat varmaankin Suomen kaikkien kirjastojen musiikkiosastoilla.
Tiedoksi myös että Uno Klamin sävellys löytyy Wilho Siukosen laulukirjasta vuoden 1972 painoksesta (alunperin 1929), s. 74-75 (nro 65) Lapinmaan ja Neuvostoliiton hymnin välistä.
Saamelaiskysymyksiä voi jättää myös osoitteeseen:
www.lapponica.net
Lapponica-tietopalvelussa saamelais- ja Lappi-aiheisiin kysymyksiin...
Jukka Parkkisesta löytyy tietoa Sanojen aika -tietokannasta(http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI)sekä teoksista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-3. Kirjoja voit lainata lähikirjastostasi.
Esimerkiksi Sahelin alueesta Afrikassa löytyy aineistoa hyvin. Ks. aluksi esim. englanninkielinen Wikipedia http://en.wikipedia.org/wiki/Sahel
Ulkoministeriön kirjaston aineistoa voit etsiä osoitteesta
http://formin.finland.fi/kelpo
Sopivia asiasanoja ovat mm. muuttoliike, ympäristö, ilmastonmuutokset, aavikoituminen, kuivuus. Ks. myös Sahel.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR: http://www.unhcr.org/home.html
(Kirjoita hakukenttään environmental refugees.)
Aavikoitumisesta mm. FAO:n sivuilla: http://www.fao.org/desertification/default.asp?lang=en
Julkaisuja: YK:n yliopiston ympäristön ja inhimillisen turvallisuuden tutkimuksen yksikkö http://www.ehs.unu.edu/
Artikkeleja ulkoministeriön verkkosivuilla
Ympäristöpakolaisuuden syntyalueet...
Kiitos palautteesta. Välitän toiveesi hankintaosastollemme. Emme voi kuitenkaan luvata lisähankintoja, koska kirjojen ja varausten suhde on kohtuullinen.
