Verohallinnon verkkosivuilta löytyi seuraava tieto:
4.9 Moottori- ja raivaussahasta aiheutuneet kulut
Moottori- tai raivaussahasta aiheutuneet kulut vähennetään maatalouden kuluina ainoastaan maatalouskäyttöä vastaavalta osalta, arvioituna enintään (85 €/v). Puun myyntitulon verotuksessa tulee tehdä vastaava tuloutus, jos saha kuuluu metsäkalustoon.
Lisätietoja verotusasioista saat verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta http://www.vero.fi tai valtakunnallisista palvelunumeroista, jotka löytyvät samaisilta verkkosivuilta.
Suomalaisen kirjakaupan verkkosivun kuvauksen kirjan juonesta löydät täältä:
http://www.suomalainen.com/sk/
Jos haluat tietää juonesta enemmän, sinun kannattaa lukea kirja.
Suomenkielistä tietoa Måns Gahrtonista ei valitettavasti juuri ole saatavilla. Kevätpuolella joku kysyi meiltä saman kysymyksen, ja siteeraan Sinulle hänen saaman vastauksen: Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Ruotsinkielellä löydät tietoa täältä:
http://www.evaochadam.redelvis.com/mans_johan.htm
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Meiltä löytyy jokunen nuorten aikuisten romaani ruotsiksi mm. Stephenie Meyeriä ja ruotsalaisia nuorten kirjailijoita. Pienemmille löytyy sitten tietenkin ruotsalaiset lastenkirja klassikot ja vaikkapa Muumeja. Ruotsinkielen oppikirjojen lisäksi meillä on myös pieni kokoelma ruotsinkielisiä lukemistoja ja niistä löytyy sitten ihan aikuisille suunnattuja helppolukuisia kirjoja.
Tämä aivastusloru on vanha lastenloru, josta on eri kielillä, myös suomeksi, eri versioita. Alkuperäistä lienee mahdotonta löytää. Wikipedia (artikkeli sneeze/aivastus) kirjaa englanniksi kolme erilaista, yhden espanjan- ja yhden ranskankielisen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Talk%3ASneeze
Joissakin versioissa aivastuksiin liitetään myös viikonpäiviä. Kirjassa Hanhiemon runoja, johon on koottu mm. loruja ja muuta englantilaista lastenperinnettä, liitetään mukaan myös viikonpäivät. Kaija Pakkasen suomennoksessa vuodelta 1977 loru alkaa näin:
"Aivastus maanantaina pelkkää pahaa tuo, aivastus tiistaina vieraan suukon tuo..." (s. 76)
Valitettavasti romaanin ja novellin määritelmät eivät sisällä tarkkoja rajoja pituudelle.
Määritelmiä voit etsiä esim. Makupalojen kirjallisuuslinkeistä http://www.makupalat.fi/ .
Voisit tutkia Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilla olevaa ajanlaskuaiheista linkkiluetteloa: http://www.makupalat.fi/avaruus.htm#ajanlasku. Linkeistä viimeisessä (http://calendarhome.com/tyc/) on laskuri kohdassa Calculator. Samoin löytyy laskuri osoitteesta http://calendarhome.com/tyc/.
Jos haluat itse tehdä ohjelman, joka laskee aikaa ohjeita löytyy sivuilta http://event-net.fi/palvelut/koulutus/tuottaja/javas/m7.htm tai
http://www.webmaailma.com/labra/js/v2000.shtml.
Lastentarhanopettajien eläkeikä määräytyy eläkettä koskevien lakien ja kunnallisen alan sopimusten (mikäli työnantaja on kunta) mukaisesti. Nykyinen laki koskee lähes poikkeuksetta kaikkia ammattiryhmiä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061295
http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39095
Jo ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta eläkeiän ja eläke-etuuksien määräytymiseen vaikuttivat monet seikat ammattinimikkeen lisäksi. Toisin sanoen eläkeikä riippui esimerkiksi henkilölle myönnetyn eläkkeen tyypistä ja työhistoriasta. Vuonna 1966 säädettyyn valtion eläkelakiin voit tutustua seuraavassa osoitteessa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1966/19660280?search%5Btype%5D=pika&s…
Tarkempaa tietoa eläkeuudistuksen vaikutuksista saat...
Uuden suomalaisen nimikirjan, 951108948X, mukaan nimi Janna on muunnos nimestä Juliaana. Tämä on puolestaan Juliuksesta johdetun Julianus-nimen sisarnimi. Edelleen samassa kirjassa kerrotaan, että Juliaana-nimi on ollut almanakassa Nikomedeiassa Istanbulin itäpuolella n. 303 Diocletianuksen vainoissa surmansa saaneen naismarttyyri Julianan muistoksi. Tämän muistopäivän ensimmäinen kalenterimerkintä on vuodelta 1332.
Ainakin Kirjasampo -tietokannasta löydät etsimääsi tietoa Harri Nykäsestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175920853911
Myös DekkariNetistä löytyy tietoa niin Nykäsestä kuin muistakin dekkarikirjailijoista: http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=NykanenHarri#El%C3%A4m%C3%A4
Valitettavasti emme pysty toimittamaan sähköpostina pyytämääsi kartta-aineistoa. Oulun kaupunginkirjastosta löytyvän kartta-aineiston voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html esimerkiksi luokkahaulla. Suomen kartat luokka 42.02, Oulun lääniä koskevat 42.8202.
Oulun kaupungin käsikirjastossa on karttahuone, josta löytyy mm. maastokarttoja, peruskarttoja ym. Käsikirjastossa on myös karttoja, joita ei ole luetteloitu, eivätkä ne näin ollen löydy aineistotietokannasta. On olemassa Metsähallituksen julkaisema Matkailukartta, jossa on Oulun lääni ja Lapin lääni, vuodelta 1994. Valittujen palojen Suomen tiekartaston etulehdiltä selviää Oulun läänin rajat, ilmestynyt 1999, rajat näkyvät myös Gt-kartoissa...
Allergia- ja Astmaliiton oppaassa ruokayliherkkyyksistä http://www.nic.fi/~sataa/oppaat/Ruokayliherkkyysopas.htm kerrotaan seuravaa:
Ruokien lisäaineet ovat erittäin harvoin allergian tai intoleranssin syynä. Ellei muuta syytä oireille tunnu löytyvän, ne on huomioitava yhtenä mahdollisuutena. Lisäaineita käytetään parantamaan mm. elintarvikkeiden säilyvyyttä, makua ja rakennetta sekä helpottamaan valmistusta. Tuoreissa peruselintarvikkeissa ei lisäaineita saa olla. Lisäaineherkän ruokavalion perusta onkin sen vuoksi itse tehdyissä ruoissa.
Yleisimmät yliherkkyyttä aiheuttavat lisäaineryhmät ovat säilöntäaineet, hapettumisen estoaineet, sakeuttamisaineet ja väriaineet. Myös hiiva, jota käytetään leivonnassa ja juomien valmistuksessa voi...
HelMet-verkkokirjastoon pääsee kirjautumaan osoitteessa https://luettelo.helmet.fi/iii/cas/login?lang=fin. Jos kirjautuminen ei onnistu, voisiko vika olla väärässä pin-koodissa? Sivun alareunassa olevan linkin kautta voit tilata uuden pin-koodin sähköpostiosoitteeseen, joka on asiakastiedoissasi.
Jos tuo ei auta, vika saattaa olla esimerkiksi selaimen asetuksissa. Asiasta on kuitenkin vaikea sanoa mitään ilman tarkempia tietoja.
Helsingin päärautatieaseman asiakaspalvelusta vastattiin, ettei heillä ole tietoa tällaisesta opaskartasta.
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/miten-voimme-auttaa
Helsingin hotelleista ja yli 1200 ravintolasta, tapahtumista ja nähtävyyksistä löytyy runsaasti tietoa
Helsingin kaupungin matkailusivustolta
http://www.visithelsinki.fi/fi
Työministeriön Ammattinetti-sivut http://www.ammattinetti.fi/c/portal/layout?p_l_id=1.1 kertovat automaatioasentajan palkasta näin:
Automaatioasentajan palkkaus määräytyy toimialalla solmitun työehtosopimuksen mukaan. Sähköasennusalalla perustuntipalkka perustuu 5-portaiseen palkkaryhmittelyyn. Työntekijän osaamista verrataan työehtosopimuksessa oleviin määrittelyteksteihin, ja näillä perusteilla työntekijä sijoitetaan hänen ammattiosaamisen mukaisen palkkaryhmään. Perustuntipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa joka määräytyy vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa. Työehtosopimuksessa on ohjeet niistä tekijöistä, jotka ko. kehityskeskustelussa käydään läpi.
http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=...
Helmet-kirjastokortilla ei valitettavasti pääse kirjautumaan Kirjastokino-palveluun. Täältä näet, mitkä kirjastot ovat mukana palvelussa: https://www.kirjastokino.fi/fi/faq.
Luultavasti 1910-luvun Italiassa käytettiin suureksi osaksi samoja soittimia kuin muuallakin Euroopassa. Muutenkin soittimet ovat vaihdelleet varmasti enemmän musiikkilajin kuin maan mukaan. Lisäksi Italiassa on ollut omia perinnesoittimia, joista löytyy tietoa esimerkiksi englanninkielisestä Wikipediasta osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Italian_musical_instruments
Soittimien historiasta yleensä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista
- Soittimet / Kertonut Stéphane Audel (Kirjoja koteihin, 1963)
- The instruments of music / Robert Donington (Methuen & Co., 1970)
- European musical instruments / Frank Harrison, Joan Rimmer (Studio Vista, 1964)
- The History of musical instruments / Curt Sachs (J. M. Dent...
