Romuliikkeitä voi etsiä yrityshaun kautta www.inoa.fi. Hakukenttään valitsemalla toimiala/tuote/palvelu ja kirjoittamalla hakusanaksi: romuliikkeet löytyy alaan liittyviä yrityksiä.
Kodinkoneiden kierrätyksestä löytyy tietoa osoitteesta www.kuluttajavirasto.fi. Haulla kodinkoneiden kierrätys saa tietoa kierrätyspisteistä.
Kallion kirjaston Satukortiston mukaan satu "Kun nuket karkasivat" sisältyy Sylvi Kauhasen kirjaan "Tinasotamiehen anoppi ja muita satuja" (WSOY, 1944). Kirja sisältää myös seitsemän muuta satua ("Koira parantolassa", "Lumiukkojen kokous", "Mansikkakuninkaan tytär", "Nalle laivapoikana", "Oudin kultakannel" ja "Satu Mustasta Pekasta").
Kirja kuuluu joidenkin Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Frank-monihaulla (ks. linkki alla). Sinun kannattaa kysyä omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata kirja kaukolainaan.
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Maybe you can ask someone else to return the book for you?
If that doesn’t work, then the late fee isn’t very high. Only 20 cents a day. (14 x 0,2 = 2,8€) https://www.helmet.fi/en-US/Events_and_tips/News_flash/Services_of_the_Helmet_libraries_3011202(218110)
Hei,
Paras kate olisi varmaankin ostaa suoraan tekijältä, jos hänellä niitä on tai suoraan kustantajan verkkokaupasta. Etulinja-kustannuksella tällaista verkkokauppaa ei ole, eikä kirjailija näytä aktiivisesti kirjoja itse kauppaavan (siinäkin on aika paljon työtä, jos joutuu postittamaan kirjat erikseen, mikä on kaikki pois kirjoittamisesta ja muista töistä).
Ilmeisesti kirjailija on riittävän tyytyväinen kirjakauppojen tarjoamaan osuuteen, koska muutenhan niitä ei olisi tarjolla. Olettaa voi, että halvemmalla myyvät kaupat tilittävät myös pienemmän katteen kirjailijalle. Tosin tästähän ei ole mitään julkista ja virallista tietoa, millainen sopimus kirjailijalla on jälleenmyyjien osalta. Siihen voi vastata ainoastaan...
Runo Jouluyö metsässä löytyy Lauri Pohjanpään teoksesta Lastenrunoja (Osakeyhtiö Valistus, 1962).
Vaski-tietokanta https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2637823?sid=3317977833
Nenäpäivän juuret ovat Iso-Britanniassa, jossa ensimmäistä Nenäpäivää eli Red Nose Day:tä vietettiin jo vuonna 1988. Red Nose Day syntyi, kun käsikirjoittaja-ohjaaja Richard Curtis havahtui Etiopian nälänhätään. Kohdattuaan lasten hädän Curtis kokosi viihde- ja koomikkokollegansa yhteen ja aloitti sittemmin kansanliikkeeksi muodostuneen hyväntekeväisyyskampanjan, jossa viihteen voimalla tuetaan kaikkein heikommassa asemassa olevia. Suomeen Nenäpäivä tuotiin Briteistä 2007.Lähteet:https://nenapaiva.fi/ukk/
Olisikohan kyseessä ollut Oiva Paloheimon runo Pöytärukous?Rakas Jeesus taivahan,atriani siunaathan.Mutta kalasoppaa enainakaan syö, sanon sen. Äiti ei voi ymmärtääkalasopan jättäjää.Äiti aina riitelee.Jeesus, kiltiks hänet tee. Linkki Mummon vuodatus blogiin.
Black river elokuvaa ei löydy mistään maakuntakirjastosta, koska sillä ei ole kirjasto-oikeuksia. Televisioelokuvilla ei yleensäkään ole kirjasto-oikeuksia. Tätä elokuvaa ei siksi ole tarjottukaan kirjastoille.
Tällä hetkellä Joensuun seutukirjastossa on seuraavat lääkelaskennan kirjat:
LÄÄKELASKENTA / Sirpa Ernvall, Antero Pulli, Anne-Marie Salonen, Marja-Leena Nurminen, Hanna-Sisko Kaukkila
8. uud. p.
Helsinki : WSOY oppimateriaalit, 2008
PUSSINEN, Anna-Marja
Lääkelaskut / Anna-Marja Pussinen, Liisa Somerharju
3. p.
Helsinki : Edita, 2008
Saatavuustiedot näet Joensuun seutukirjaston Jokunen-aineistorekisteristä http://jokunen.jns.fi/ . Voit tehdä halutessasi varauksen rekisteriin tunnuksillasi (kirjastokortin numero + salasana), jos olet pyytänyt salasanan kirjastosta. Varaus kohdistuu kaikkiin Jokusessa näkyviin kirjoihin.
Turun kaupunkihistoriasta on kirjoitettu lukuisia kirjoja. Paras kokoelma löytyy tietysti Turun kaupunginkirjastosta. Saat luettelon kirjoittamalla Turun kirjaston Vaski-tietokannan Pikahaku-ruutuun sanat Turku kaupunkihistoria:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1288772919&ulang=…
Alla muutamia ehkä sinulle sopivia. Nämä kirjat löytyvät myös pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi):
- Turku : historiaa ja arkkitehtoninen kuva / Juri Kurbatov (2007)
- Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta / Hannu Laaksonen (2007)
- Muuttuva kaupunki : Turku eilen ja tänään / Harri Kalpa (1989)
- Moderni Turku 1920- ja 1930 -luvuilla : 22 kirjoitusta = Det moderna Åbo under 1920- och 1930 -talen : 22 artiklar /...
Petronius Arbiterin Satyricon-romaanista on säilynyt katkelmia, joista on suomennettu Trimalkion pidot. Sitä voi lainata useista Helsingin kirjastoista.
Välitän toiveesi Helsingin kaupunginkirjaston hankitaosastolle. DVD-levyä voidaan hankkia, mikäli tekijänoikeudet hallitseva taho on myöntänyt sille lainausoikeudet.
Esimerkiksi Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)
voit hakea viitteitä. Valitse tarkennettu haku, sitten asiasanahaku ja kirjoita asiasanoiksi ruokaohjeet ja Kreikka.
Tässä myös muutama artikkeliviite aiheesta:
Kreikka - Maailma lautasella (Kodin kuvalehti 1998,nro 19, sivu 145-146)
Terveyttä ja pitkää ikää kreetalaisesta ruoasta (Et-lehti 1997, nro 9,sivu 78-83)
Kreetan ruuilla elää pitkään ja terveellisesti : perinteiseen ruokavalioon kuuluu täysjyväviljaa,vihanneksia ja kalaa -Ruokatorstai (HS 1997-08-14)
Onnellisten saarella : Euroopan terveimmät ihmiset asuvat Kreetalla
(Kotiliesi 1997, nro 7,sivu 86-90)
Kreikkalaisten ruokatavoista (Nuori voima 1997, nro 2, sivu 6-1)
Myös hyvissä matkaoppaissa on yleensä...
Kyseessä voi olla kuusen koristemuoto ns. pallolatvakuusi tai tuulenpesäkuusi. http://www.metla.fi/tapahtumat/2014/metsataimitarhapaivat/Nikkanen-Kuusen-koristemuodoista-koristepuulajikkeita.pdf Myös männyllä on melko yleisesti tuulenpesä-latvustoja. http://www.metla.fi/julkaisut/mt/1998/670/ps-tuule.htm
Koivun ja muiden lehtipuiden tuulenpesät aiheuttaa tuulenpesäsieni. Kuusessa tuulenpesä on periytyvä geenimuutos latvuston kasvupisteessä. Siksi tuulenpesäkuusia on voitu jalostaa koristekasveiksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulenpes%C3%A4sienet
Luonnonvarakeskukselle (Luke) on myönnetty Euroopan unionin laajuiset kasvinjalostajanoikeudet kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, lajikenimeltään ’Punahilkalle...
Sanoin "Olen oikea vesseli, veikkojen veikko, enkä äitini lellikki saamaton, heikko" alkaa Väinö Mäkelän Rasavillin juttu, joka löytyy ainakin Mäkelän itsensä toimittamasta kirjasta Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).
Kysymyksessä siteeratut säkeet osuvat siinä määrin lähelle kahta säkeistöä nimimerkki Mäki-Mikon opettavaisesta runosta Varo vaaraa!, joka julkaistiin Karjala-lehden Lasten ja nuorison osastossa 12.11.1938, että tekisi mieli ehdottaa sitä lähteeksi tai esikuvaksi Evijärvellä esitetylle runolle. Kenties alkuperäinen Mäki-Mikon runo on matkannut siirtoväen mukana Karjalasta Evijärvelle ja muokkautunut sitten siellä kysyjän esittämään muotoon.
"Tuli kerran - aivan totta - / kylään herrasväki Rotta. / Ensin vieraat söivät, joivat, / sitten emot tarinoivat. // Sillä aikaa nuoriväki / - emotkin sen hyvin näki - / peittosilla olla tahtoi. / Minkäs sille emot mahtoi."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005874?page=14
Olisikohan kyseessä Archibald Montgomery Low'n kirja Avaruuden armoilla (alkuteos Adrift in the stratosphere)? Suomeksi siitä ei juurikaan tietoa löydy, mutta englanninkielisessä artikkelissa kerrotaan "The Martians attempt to drive our protagonists crazy with a device called the Gabble", jonka voisi papatukseksikin suomentaa. (Viitattu 17.11.2022)
Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1958 lyhytikäisen Mikrokirjat-sarjan avausosana.
Tämän listauksen mukaan ensimmäisessä elokuvassa äänen antaa Henry Czerny, toisessa Anthony Hopkins ja kolmannessa Billy Crudup. Oletettavasti myöhemmissä elokuvissa äänenä on saman kaavan mukaan orgaanisatiota tai tehtävää johtavaa henkilöä kulloinkin esittävä näyttelijä.
Kyseessä on Aale Tynnin runo En tiedä, oletko jossain kokoelmasta Vihreys (1979).
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksista Pää tallella : runoja ikääntyville (toim. Tuula Korolainen, Riitta Tulusto, 2008) tai Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000).
Työ- ja päivätoimintaa kehitysvammaisille järjestää nykyisin ennen kaikkea kunnat, mutta myös erityishuollon kuntayhtymät ja yksityiset palveluntuottajat.
Kehitysvammaliitto toteutti syksyllä 2002 lomakekyselynä kartoituksen, jossa kerättiin tietoa kehitysvammahuollon työ- ja toimintakeskuksista sekä erityisesti avotyön ja tuetun työllistymisen tilanteesta. Tuolloin keskusten lukumääräksi arvioitiin 350 ja niissä työskentelevien kehitysvammaisten asiakkaiden kokonaismääräksi hieman yli 11000. Vastanneita yksiköitä, joissa oli kehitysvammaisia, oli yhteensä 214 (palautusprosentti 62,1 %). Vastanneista ylläpitäjäorganisaatio oli kunta 138:ssa, kuntayhtymä 61:ssä ja muu (seurakunta, järjestö tai yhdistys, säätiö, yksityinen yritys) 15:ssä....
