Muodostelmaluistelun ohjelmista löytyy selostus Internetin sivuilta http://hyl.edu.hel.fi/sivut/oppilaidentuotokset/Muodostelmaluistelu/muo… . Sivuilla esitellään sekä tekninen ohjelma että vapaaohjelma. Muodostelmaluistelusta löytyy myös muita Internetsivuja, esimerkiksi Google-haulla hakusanalla muodostelmaluistelu. Lisäksi muodostelmaluistelusta löytyy ainakin seuraava kirja Jääskeläinen, Anu, Muodostelmaluistelu : opas ohjaajille ja opettajille, Espoo 1995.
Runo La Llorona on Luis Martzin kirjoittama (ei pidä sekoittaa englannin kielen professori Louis L. Martziin). Se löytyy suomennettuna Helena Lemisen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian esittävän taiteen koulutusohjelman opinnäytetyöstä Nainen joka synnytti itsensä : Frida Kahlo peilinä ja inspiraation lähteenä (https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/37279/stadia-1207127999-2.pd… ). Opinnäytetyön liitteenä on Lemisen kirjoittaman näytelmän "Frida Kahlo – rakkaus ja rohkeus" käsikirjoitus. Pdf-tiedoston sivulla 78, näytelmän kohtauksessa nro 17 ”Siivet”, Frida laulaa kyseisen runon. Käsikirjoituksessa on runon sekä espanjan- että suomenkielinen teksti.
Die besten 100 schlager des jahrtausends -cd-kokoelmaa ei löytynyt Suomesta (Frank - kirjastojen monihakupalvelu osoitteessa: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/).
Seuraavat saksalaisen iskelmämusiikin kokoelmat löytyvät:
Das gibt's nur einmal : [Äänite]. 60 Jahre deutscher Schlager. Vollersode : Bear Family Records, p1991 (Äänitykset 1930-1989)
Deutsche Schlager : 20 originale 1969. Hamburg : Polydor, p1997. (Äänitykset 1968-69)
Voit kysyä levyjä kaukolainattavaksi oman kirjastosi kautta. Das gibt's nur einmal -cd löytyy mm. Tampereen alueen kirjastosta, Deutsche Schlager -cd Lahden alueelta.
P. Mustapäältä Kootuista runoista ei suoranaisesti näyttäisi löytyvän runoa tällaisesta onnenhetkestä, ainoa runo jossa puhutaan tornista ja onnesta on Linna itäisellä maalla 1952 ilmestyneessä kokoelmassa Linnustaja. Tämä on melko synkeä vanha balladi Raaseporin linnassa hirtetystä miehestä.
Lena Stiesselin lastenkirja Poni Pontus hississä ilmestyi vuonna 1979. Kirjaa kannattaa siis kysellä antikvariaateista. Kätevintä on etsiskellä nettiantikvariaateista. Niiden osoitteita löydät helposti googlettamalla esimerkiksi sanalla "antikvariaatti". Mikäli kirjaa ei löydy nettiantikvariaateista, voit jättää kirjan tiedot antikvariaattien puutelistalle.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaulla, jossa tekijänä on Webber ja rajoittimina suomen kieli ja nuottimateriaali, saadaan tulokseksi kolme suomenkielistä nuottikokoelmaa, mutta ainakin luettelointitietojen perusteella niissäkin Webberin laulut näyttäisivät olevan alkukielisiä. Saattaa siis olla, että joudut itse kuuntelemaan ja kirjoittamaan muistiin sanat joiltakin suomenkielisiltä äänitteiltä (niitähän kyllä löytyy) ja yhdistämään ne nuotteihin.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ei löydy tietoa siitä, että Leena Lehtolaisen teosta Jonakin onnellisena päivänä (2004) olisi käännetty muile kielille. Myöskään Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämä suomalaisen kirjallisuuden käännösten tietokanta ei kerro, että ko. teosta olisi luettavissa muilla kielillä kuin suomeksi.
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Seuraavassa otos Lahden kaupunginkirjastosta ja muista Lastu-kirjastoista löytyvistä kirjoista liittyen aihepiireihin,
Valta vallankäyttö, yksilö
Matala valta
Kantola, Anu
Vastapaino 2014
Valta Suomessa
Pietikäinen, Petteri
Gaudeamus Helsinki University Press 2010.
Lauman valta
Ollila, Maija-Riitta
Edita 2008
Persoonan valta
Ollila, Maija-Riitta
WSOY 2005
Valta muutoksessa
Ruostetsaari, Ilkka
WSOY 2003
Hyvä paha valta
Jabe, Marjatta ; Kuusela, Sari
Talentum 2013
Minä ja markkinavoimat : yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella
Ojajärvi, Jussi ; Steinby, Liisa
Avain 2008
Avoin yhteiskunta ja sen viholliset
The open society and its...
Kyse ei ole voikukista vaan leskenlehdistä, keltaisia karheakukkaisia kuitenkin molemmat. Runo löytyy Maaria Leinosen kokoelmasta Sydämessäni tämä maa, 2003.
Löytyy myös kootuista runoista Matka on laulu : kootut runot II 1994-2005, 2006
"Leskenlehdet sen ensiksi kertovat"
Koivuhaka kuuluu Tikkurilan suuralueeseen, sijaiten sen läntisellä reunalla Veromiehen ja Viertolan kaupunginosien välissä. Tikkurilaa puolestaan pidetään Itä-Vantaan keskuksena, joten sen perusteella sanoisin Koivuhaan olevan osa Itä-Vantaata.Monet pitävät Helsinki-Vantaan lentokenttää Vantaan itä- ja länsiosiin jakajana ja koska Koivuhaka sijaitsee lentokentän itäisellä puolella, senkin puolesta kaupunginosa on Itä-Vantaata. Liitteenä linkki kaupunginosien ja suuralueiden rajoihin, joissa Koivuhaan sijainnin suhteessa Tikkurilaan ja muihin kaupunginosiin sekä lentokenttään näkee tarkemmin.Vantaan kaupunginosien ja suuralueiden rajat
Etsimääsi tietoa on todellakin vaikea löytää. Lisätietoja tarvitaan, sillä käytössä olevat tietokannat (mm. yleisten ja korkeakoulujen tietokannat, artikkelitietokannat)ja hakupalvelut (Internet) eivät näillä tiedoilla anna tyydyttävää tulosta. Mistä olet mainitsemasi tiedot saanut? Ehkä sieltä saisi jotain asiaa valaisevaa. Onko kyseessä varmasti väitöskirja? Missä maassa, millä kielellä tehty? Olisiko missään mitään tiedonmurusta, joka voisi helpottaa etsintää? Jos väitöskirjan nimessä on sanat "oppinut puhumaan", väitän, että olisin löytänyt sen.
Runoilijan nimeä en valitettavasti saanut selville.
Hufvudstadsbladetin arkistosta kerrottiin, että noin vanhan asian selville saaminen silloisilla arkistointimenetelmillä on hyvin vaikeaa, jollei mahdotonta.
Tuttavapiirissäni arveltiin, että kyseessä voisi olla Bo Carpelan tai Claes Andersson. Kirjaston kokoelmista emme kuitenkaan ole onnistuneet ko. runoa löytämään.
Neuvoisinkin Teitä käymään Pasilan pääkirjastossa, siellä säilytetään vanhoja Hufvudstadsbladeteja mikrofilmeillä, jotka ovat asiakkaiden käytettävissä.
H.C.Andersen on kirjoittanut Andante-nimisen tekstin.
Kirjassa Och skogen blir en orgel: finlandssvenska dikter om musik on Elmer Diktoniuksen teksti väliotsikolla Andante. Se ei kuitenkaan ole rakkausruno ja se on jo vuonna...
Hei!
Kannattaa tarkistaa aineiston saatavuustiedot suoraan Siuntion kunnankirjastosta. Kirjaston aineistotietokanta ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.siuntio.fi/default.asp?id_sivu=184&alasivu=184&kieli=246.
Monissa kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voitte viedä tarpeettomat kirjat. Yleensä kirjaston henkilökunta tarkistaa, onko kierrätyspisteessä sellaista aineistoa, joka voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin, kaikkien lukijoiden iloksi.
Helmet-palvelusivustolta, kohdasta palvelut, löydätte pudotusvalikosta listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kaivattu kirja lienee kanadalaisen Gaétan Soucyn Tulitikkutyttö (Gummerus, 2001).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakansitekstissä: "Tulitikkutyttö on unenomainen kertomus sisaruksista jotka kasvavat muusta maailmasta erillään, seuranaan vain toisensa ja isän mahtava kirjasto vanhoine kirjoituksineen, sanakirjoineen ja satuineen. Kun isä äkkiä päättää jättää maailman, on sisarusten kohdattava kartanon rajojen ulkopuolella oleva ällistyttävä todellisuus joka on kovin toisenlainen kuin isän ja kirjojen maailma."
Kirja alkaa tilanteesta, jossa sisarukset toteavat isänsä kuolleen. Tämä päätetään haudata, ja valmisteluja tehtäessä toinen heistä poikkeaa puuvajaan katsomaan, kuinka paljon heillä on lautoja. Synnin Palkka mainitaan ensimmäisen...
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta (http://fennicaw.lib.helsinki.fi/) löytyy hakutermillä kanta-asiak* 14 viitettä, kun hakutyyppinä on sana. Näistä suurin osa on kanta-asiakaslehtiä ja case-tapauksia. Korkeakoulujen yhteistietokanta Lindasta (maksullinen tietokanta) sanahaulla kanta-asiak* löytyy 42 viitettä, joista kymmenkunta on kausijulkaisuja ja n. 30 pro gradu -töitä, jotka keskittyvät yhteen yritykseen. Näitä viitteitä voit selata kirjastossa virkailijan kanssa.
Molemmista tietokannoista löytyy mm. teokset Pöllänen, Jouni: Kanta-asiakasmarkkinointi, 1997 ja Rönnqvist, Katariina: Matkanjärjestäjien kanta-asiakasjärjestelmät ja asiakkaan sitouttaminen, 1996.
Aineistotietokanta Andersin (http://webkirjasto.kpnet.fi/) mukaan...
Anja Snellmanin lapsuutta käsitellään tässä haastattelussa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/02/24/miten-minusta-tuli-mina-anja-s… . Sitä sivutaan myös Lasse Lehtisen kirjoittamassa kirjassa Luonnekuvia (WSOY 2001), johon Snellmania on haastateltu.
Helmet-kortin saaminen ei edellytä, että asut pääkaupunkiseudulla. Voit saada Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun, mutta asiakkaaksi rekisteröityminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti jossain Helmet-kirjaston toimipisteistä.
Jos sinulla on mahdollisuus joskus käydä Helmet-kirjastossa, varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai suomalainen ajokortti. Saat kortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://www.helmet.fi/fi-FI
