Seuraavassa lista kirjallisuudesta, joka käsittelee tavalla tai toisella vallankäyttöä ja vuorovaikutusta erilaisissa sosiaalisissa asemissa:
Stern, Robin: Manipulaatiosokeus : huomaa harhauttajat ja saa takaisin oman elämäsi hallinta. 2019
Leppä, Asta: Sävyttömät sanat : kun vastakkainasettelut saivat vallan. 2019
Huhtasaari, Saara: Manipuloiva kieli : uuden ajan subkonteksti. 2018
Rosenberg, Marshall B.: Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus : Nonviolent communication NVC. 2019
Gjerstad, Eevastiina: Näin vaikutat : vaikuttamisen psykologia arjessa ja työssä. 2015
Gjerstad, Eevastiina: Kuka on kukkulan kuningas? : lasten ja aikuisten valtasuhteet kasvun tukena. 2015
Kuusela, Sari: Valta ja vuorovaikutus...
Kyseistä runoa ei valitettavasti ole löytynyt. Runoa on etsitty mm. kirjoista ”Tämän runon haluaisin kuulla 1-3” (ilmestyneet vuosina 1978-2000) ja ” Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat” (2014). Kukaan kollegoistakaan ei ole runoa tunnistanut. Ehkä runoa voisi tiedustella vielä Yleltä, https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Mainittujen kappaleiden lisäksi Fono.fi-tietokanta löytää kappaleen "Möttönen ja pojat (Paljon on kärsitty viluva ja märkee)". Kaikki kolme kappaletta on julkaistu CD-kokoelmalla Molotohvin koktaili - Sota-ajan propagandaa levyillä 1940 - 1942 (2002).
Einari Ketola kirjoitti myös Möttösestä musiikkinäytelmän Sotamies Möttönen viihdytyskiertueella (1959).
Lähteet:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=m%c3%b6tt%c3%b6*
"Möttönen ja pojat" (YouTube)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Molotohvin_koktaili
http://www.naytelmat.fi/p/sotamies-mottonen-viihdytyskiertueella
Hyviä lastenkirjallisuusvinkkeja löytyy kirjastojen erilaisten lukudiplomien kirjalistoilta. Vantaan kaupunginkirjaston kehittämä Helmet-lukudiplomi: https://kirjasto.one/lukudiplomi/index.phpEspoon kaupunginkirjastossa kehitetty Kunnari-lukudiplomi: https://kunnarilukudiplomi.fi/ Tampereen kaupunginkirjaston ja Lastenkirjainstituutin yhteistyössä kokoama Pirkanmaan lukudiplomi: https://piki.finna.fi/Content/diplomas E-kirjoja ja e-äänikirjoja on mahdollista lainata E-kirjaston kautta. Lisätietoa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjasto-kirjasto-aina-mukanasi
Seuraavista kirjoista saattaa löytyä etsimääsi tietoa: Ollila: Puhvelista punatulkkuun// Nenonen: Herrasväen ja työläisten kaupunki// Moorhause: Helsingin jugendarkkitehtuuri 1895-1915// Moorhause: Helsingin jugendkorttelit // Helsingin muuttuvat kasvot (video).
Aineiston saatavuuden voit tarkistaa pääakaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi) tai ottamalla yhteyttä lähimpään kirjastoon.
Lisäksi sinun kannattaa kysyä aiheesta Suomen rakennustaiteen museon kirjastosta http://www.kaapeli.fi/~srmkirj/srm1.htm, Kasarminkatu 24, puh 669373 sekä Helsingin kaupungin rakennusvirastosta http://www.hel.fi/HKR/.
Eini on Eine nimen rinnakkaismuoto. Eine on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929, Eini vuodesta 1950. Pentti Lempiäisen ja Kustaa Vilkunan mukaan kyseessä lienee alkuaan Eino-nimen sisarnimi. Eino taas on jo 1500-luvulla Suomessa tunnettu nimi, lyhentymä saksalaisesta pyhimysnimestä Enewald (muinaissaksan Aginwald = miekalla hallitseva).
Aunetta on suomalainen vastine Agneta-nimelle, jonka kantanimi taas on Agnes (kreikan agnós, puhdas, siveä, keskiajalla nimen tulkittiin juontuvan latinan sanasta agnus, karitsa). Agnes on katolisessa kirkossa 12 pyhimyksen tai autuaaksi julistetun nimi. Nimimuoto Aunetta esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882. Muita Agnes-kantanimeen perustuvia suomalaisia etunimiä ovat ainakin Aune,...
Kysymys on sen verran laaja ja moniulotteinen, että siihen on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta. Mikäli kysymyksellä viitataan esim. Suomen peruskouluissa käytettävään perusopetuksen opetussuunnitelmaan, niin sen perusteisiin on mahdollista tutustua Opetushallituksen sivulla http://www.oph.fi/ops/perusopetus/po_16_1_versio.doc .
Mahdatkohan tarkoittaa aineiston varaamista HelMet-verkkokirjaston kautta? Millä tavoin varaus ei toimi? Jos esimerkiksi saat varausta tehdessäsi ilmoituksen "Proxy error", kannattaa kokeilla varauksen tekoa joko perinteisen aineistohaun kautta tai sitten niin, että kirjaudut ensin omiin tietoihisi ja aloitat varauksen tekemisen vasta sitten. Jos kysymys on jostakin muusta asiasta tai muunlaisesta toimimattomuudesta, sinun kannattaa ottaa yhtettä suoraan omaan kirjastoosi ja kertoa hiukan tarkemin, mistä on kyse.
Esimerkiksi näissä Helmet -tietokannasta löytyvissä kirjoissa käsitellään kyseisiä aiheita:
Teemu Keskisarja: Kyynelten kallio : kertomuksia seksistä ja väkivallasta (Siltala , 2011)
Kansanetiikkaa : käsityksiä hyvästä ja pahasta / toimittaneet Pekka Laaksonen, Seppo Knuuttila ja Ulla Piela (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005)
Walter de Camp: Fetissikirja (useita eri painoksia)
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta löytyykin sitten jo enemmän tutkimuksia ym kirjallisuutta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, esimerkiksi hakusanoilla "eläimeen sekaantuminen", "pedofilia".
Linkki tietokantaan: https://helka.finna.fi/
Pedofiilin näkökulmasta...
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta voi aihetta käsittelevää kirjallisuutta etsiä esim. sanahaun kautta. Hyviä hakusanoja voisivat olla esim. seksuaalisuus, parisuhde, sukupuolielämä, seksuaalioppaat.
Haun tuloksien joukossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Junkkari, Lari: Mieheksi joka olet. Helsinki : Kirjapaja, 2004.
Junkkari, Kaija: Naiseksi joka olet. Helsinki : Kirjapaja, 2004.
Godson, Suzi: Seksikirja. Helsinki : WSOY, 2003
Heusala, Kari: Miehen seksuaalisuus. Helsinki : Like, 2003.
Heusala, Kari: Naisen seksuaalisuus. Helsinki : Like, 2003.
Nyman, Maija: Ilta rakkaudelle : parisuhteen valttikortit. Helsinki : Kirjapaja, 2002.
Kirja on HELKA-tietokannan mukaan saatavilla Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa sekä HelMet-tietokannan mukaan Pasilan pääkirjastossa, aik.
Ystävällisin terveisin
Eduskunnan kirjasto
Ylen ja Kavin arkistoista ei löytynyt tähän kysymykseen vastausta. Maalaistalosta ja puukotuksesta tulee väistämättä mieleen Ihmiset suviyössä -elokuva, vaikka siinähän puukottaja oli nuori mies (Nokia) eikä puukotettu. Ohjelmien esitystietoja ei löydy netistä, niitä pystyy selaamaan mikrofilmatuista tai arkistoiduista lehdistä kirjastoissa paikan päällä. Esim. Kansalliskirjastossa on mikrofilmattuja lehtiä, samoin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa.
Televisiosarjoista löytyy jonkin verran tietoa Ylen Muistikuvaputki-sivustolta, http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/index.htm
sekä Wikipediasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Televisiosarjat .
Elokuvista löytyy tietoa Elonetistä
http://www....
Christoph Willibald Gluckin kaksinäytöksisestä oopperasta (opéra comique) L'ivrogne corrigé vuodelta 1760 ei näytä löytyvän minkäänlaista tallennetta ainakaan maailman suurimman verkkokaupan eli Amazonin sivuilta. Myöskään kokonaislevytystä ei näytä olevan olemassa. Suomessa ooppera on kerran esitetty (Helsingin konservatorio 1988), mutta siitä esityksestä ei ole ainakaan kaupallista tallennetta tehty. Asiaa (äänitystä) voi tiedustella konservatoriosta (konservatorio@konservatorio.fi), mutta kun esityksestä on jo 30 vuotta, liikoja ei ehkä kannata odottaa.
Heikki Poroila
Voit lukea myös aikakauslehtiä samoilla tunnuksilla, kuin e-kirjojakin. Kotimaisia aikakauslehtiä löytyy osoitteesta https://pek.emagz.fi/ ja ulkomaisia lehtiä osoitteesta https://www.pressreader.com/. Molempiin lehtipalveluihin kirjautuessa kirjastoksi valitaan Kainet.
Samalla kirjastokortin tunnuksella ja pin-koodilla pääsee käyttämään kaikkia Pohjoisen eKirjaston palveluita.
Etsimäsi suomennos Alfred de Vignyn runosta La mort du Loup sisältyy teokseen Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa : alkutekstein varustettu laitos ja nimenomaan teoksen vuoden 1957 laitokseen.https://finna.fi/Record/lumme.2828421?sid=4789007579https://finna.fi/Record/satakirjastot.37724?sid=4789045622#componentpar…
