Interesting question. Unfortunately it seems that there is no picture of these men together neither in Finland nor in Great Britain. I sent your question to a historian (Markku Ruotsila) who has written a book about Churchill and Finland. He told me that he had tried to find that kind of picture without success.
Helmet e-kirjastosta, kohdasta tietokannat löydät Frank monihaun.
Kokeilin hakusanaa Sargon kaikkiin yliopiston kirjastoihin ja sain tulokseksi paljon englanninkielistä aineistoa.
Esim. Dietrich, Manfried:The Babylonian correspondence of Sargon and Sennacherib / by Manfried Dietrich ; illustrations edited by Julian Reade. löytyy Kaisa-kirjastosta Helsingistä
Helmet löytää vain mainitsemiasi yleisteoksia.
Kirjaasi on tällä hetkellä helmet-järjestelmässä 18 kappaletta. Yksi niistä on valittu uuteen pääkirjastoon Oodiin, sitä ei näe muualta kuin virkailijakoneelta. Lainattavia on siis tällä hetkellä 17 kappaletta, jotka kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Varauksia näyttää tällä hetkellä olevan 43 kappaletta. Kun laskemme nämä tiedot yhteen saamme luvuksi 60, joka kertoo montako ihmistä tällä hetkellä lukee tai odottaa pääsevänsä lukemaan teostasi. Varauksia teokseesi on tehty tasaisesti elokuusta lähtien.
Teoksen niteitä on ilmestymisen jälkeen lainattu Helmetissä n. 50 kertaa ja että niteitä todennäköisesti tullaan hankkimaan vielä lisää.
Hesarin juttu kertoo vain sen, mistä kirjoista on laitettu eniten...
Arabiankielisiä kirjoja näyttäisi olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa yli 2000 nimekettä. Yhdestä nimekkeestä taas on lähes aina useita eri kappaleita. Näin ollen arabiankielisiä kirjoja on useita tuhansia.
Alkuvuonna 2020 arabia oli Helmet-kirjastojen kahdeksanneksi lainatuin kieli. Sitä lainatumpia kieliä olivat (tässä järjestyksessä) suomi, englanti, ruotsi, venäjä, ranska, espanja ja saksa.
Kyseessä saattaisi olla Kirjalito-kustantamon 70-luvulla julkaisema kirja Piri Pikkulinnen kepposet. Kirja kuuluu Vekkulit-sarjaan. Kirjassa on kahdeksan lehteä ja kooltaan se on 21 x 30.Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Kannessa kuva oravarouvasta joka on veturin kyydissä. Vekkuli-sarja: 1. Pupujussin polkupyörä 2. Lentäjä-Ankan kadonnut sormus 3. Oravaperhe Oravainen 4. Purjehtija-kissat 5. Nallekarhun housut 6. Piri Pikkulinnun kepposet Fennicassa ei tietoja (koko sarjasta) Kaikissa sarjan kirjoissa sama numero kannessa: Lito 42544."Enempää tietoa kirjasta ei löydy. Kirjaa on yksi kappale Lastenkirjainstituutissa Tampereella, mutta valitettavasti se ei ole lainattavissa.https://lastenkirjainstituutti.fi/
Laulu on Esko Koivumiehen (eli Esko Björkmanin) säveltämä ja sanoittama "Äiti", jonka esittää duo Hietalan Kaksoset. Äänitys on vuodelta 1979. Laulu alkaa: "Kun silmäni suljen, mä vielä nään". Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 114, 1 - 1980" (Musiikki Fazer, 1980). Laulu on kuunneltavissa suoratoistopalveluissa.Äänitteen tiedot Discogs-palvelussa:https://www.discogs.com/release/3243102-Hietalan-Kaksoset-%C3%84iti-Kou…
Useissa kirjastoissa on lainausautomaateissa myös "tarkista varauksesi" toiminto, joka ilmoittaa myös varausten sijainnin, kun näyttää kirjastokortin. Tarvittaessa henkilökunta voi myös auttaa varaussijainnin kanssa jos hankaluuksia ilmenee.
Se onkin mysteeri, miksi kotikunta näkyy ruotsiksi, en osaa siihen sanoa.
Kumpaakaan kysymyksessä mainituista Atatürk-elämäkerroista ei ole suomennettu. Suomeksi on käännetty vain Dagobert von Mikuschin Mustafa Kemal : uuden Turkin luoja (WSOY, 1930).Toni Alarannan Turkin historia on ilmestynyt vuonna 2019.
Suomenkielistä lääketieteen sanastoa luotiin aktiivisesti etenkin 1880-luvulta alkaen. Ensimmäinen ruotsalais-suomalainen sanaluettelo ilmestyi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecim-lehden liitteenä vuoden 1885 aikana. Se sisälsi 4 500 sanaa. Kolme vuotta myöhemmin valmistui suomalais-ruotsalainen sanaluettelo, jossa oli 6 300 sanaa En onnistunut löytämään tarkkaa tietoa, milloin suomenkielinen termi vaivaisenluu on otettu käyttöön. En päässyt käsiksi näihin sanaluetteloihin, joten en osaa sanoa, oliko vaivaisenluu mukana niissä.Vaivaisenluu on kuvaava suomenkielinen nimitys tilanteelle, jossa ukkovarpaan tyvinivelessä on muutos, jonka takia se turpoaa ja kääntää ukkovarpaan muihin varpaisiin päin. Sana vaivainen merkitsee sanakirjan...
Wikipedian tieto on peräisin New York Timesista vuodesta 2004 ja pitänee paikkansa. Suomenkielisessä Ennätysten kirjassa vuodesta 2004 ja 2005 ei ole mainintaa tästä mutta on mahdollista että muunkielisissä versioissa olisi.
Egyptin historiaa koskevia linkkejä on koottu Kirjastot.fi:n Linkkikirjastoon (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/ ) luokkaan 91.11. Niitä löytyy tuosta palvelusta lisää myös hakusanalla Egypti. Linkkejä on koottu myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston hakemistoon:
http://www.makupalat.fi/histori1.htm#egypti
Lisäksi vielä kaksi sivua:
http://www.wsoy.fi/koulu/reaali/historia/aika/muinainenmaailma/index.htm
http://www.cedunet.com/koulut/lyseo/egypti/luettelo.html
Seuraavista teoksista mm. voisi olla hyötyä:
Egyptin taide:
Maailmantaiteen kirjasto. Varhainen taide. 1996
Pyramidit:
Mellett, Peter: Pyramidit. 2000
Macaulay, David: Pyramidi.1979
Muumiot:
Tyldesley, Joyce: Muumiot. 2000
Putnam, James: Muumiot. 1999
Grimberg, Carl: Kansojen...
Haminan kirjastossa tai muissa Kyyti-kirjastoissa kirjaa ei näytä verkkokirjaston (http://www.kyyti.fi/libdbsearch/) perusteella ainakaan vielä olevan. Kirjasta voi tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen joko Internetin kautta osoittessa http://www.kyyti.fi/node/234 tai paikan päällä kirjastossa. Joissakin muissa Suomen kirjastoissa kirjaa on, joten on myös mahdollista tehdä siitä kaukolainapyyntö oman kirjaston kautta, joko netissä http://www.kyyti.fi/node/234 tai kirjaston tiskillä. Kaukolainaus on maksullista.
Yksittäisiä V. A. Koskenniemen runoja on käännetty englanniksi ja niitä löytyy esimerkiksi sellaisista suomalaista lyriikkaa ja kaunokirjallisuutta sisältävistä antologioista kuin Skating on the sea : poetry from Finland (Bloodaxe, 1997), Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation (Research Publishing, 1975), Singing Finland : translations from Finnish verse (K. V. Ollilainen, 1956) ja Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish (Sanoma, 1947). Muutamia lauluiksi sävellettyjä Koskenniemen runoja on päätynyt englanniksi käännettyinä erinäisiin nuottijulkaisuihin, joista esimerkkinä mainittakoon Suomalaisia yksinlauluja = Finska solosånger = Finnische Lieder = Finnish...
Kyseessä lienee englantilaisen Serif-nimisen yhtiön tuote. Sille ei ole olemassa suomenkielistä ohjekirjaa, eikä verkkokirjakaupoista löytynyt mitään myöskään englanninkielellä. Yhtiön kotisivuilta osoitteessa http://www.serif.com löytyy jonkinlaisia ohjeita.
Voisit myös kysyä kirjastosta kuvankäsittelyn suomenkielisiä yleisoppaita. Uusimmasta päästä ovat esim. Haugland: Digitaalinen kuvankäsittely (2000) ; Linjama: Kuvankäsittely (1998); Pesonen: Kuvittele - kuvankäsittelyn oppikirja (1998); Pihlanko: Digitaalinen kuvankäsittely (1999). Hyviä vinkkejä voi löytyä myös muiden kuvankäsittelyohjelmien oppi- ja opaskirjoista.
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä sähköinen kirja CompOpus, joka sisältää kotimaista klassikkorunoutta. Sivulla http://www.compopus.fi/comprr.htm lueteltujen runoilijoiden tekstien lisäksi se sisältää Kalevalan ja Kantelettaren.
Kotikoneelta hakuteoksen käyttö ei maksutta onnistu, mutta kirjaston asiakastyöasemilla sitä voi käyttää ilmaiseksi.
Asiakastyöasemilta voi käyttää muitakin digitaalisia aineistoja: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720
Tervehdys!
Imatran kaupunginkirjaston voimassaoleva kirjastokortti käy sellaisenaan koko Priima-kimpassa (Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti) sekä kimpan ulkopuolella olevissa Joutsenon, Korvenkylän ja Pulpin kirjastoissa. Viimeksi mainitut ovat Priima-kimpan kanssa samassa atk-kirjastojärjestelmässä, vaikka kuuluvatkin nykyisin hallinnollisesti Lappeenrannan kaupunginkirjastoon.
Suunnitteilla on kirjastojärjestelmä, joka tekisi mahdolliseksi käyttää yhtä korttia kaikissa Etelä-Karjalan kirjastoissa.
Kirjaston asiakkuus ei ole sidottu asuinkuntaan. Kortin voi saada mihin tahansa kunnankirjastoon, jonka palveluja haluaa käyttää.
Helmet-tietokannasta voit etsiä venäläistä kansanmusiikkia. Helsingin luokka on 788.4 ja siitä eteen päin. Kuuntelemalla varmasti löydät vastaavaa musiikkia näiden joukosta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kansanmusiikki+ven%C3%A4j%C3%A…
Helsingin kaupunginkirjaston yksiköt päättävät omasta kokoelmastaan. Vaikka valinta onkin hajautettu eri kirjastoihin, hankinta on keskitetty. Siksi, jos haluat tarjota kirjastoon aineistoa, sinun kannattaa ottaa yhteyttä Hankinta- ja luettelointitoimistoon, joka esittelee tarjoamaasi aineistoa kirjastoille. Jos kyse on musiikkiäänitteistä, voit ottaa yhteyttä Päivi Uosukaiseen (paivi.uosukainen(at)hel.fi). Jos kyse on muusta AV-aineistosta, voit ottaa yhteyttä Anna-Maija Mäki-Fräntiin (anna-maija.maki-franti(at)hel.fi.
