Valitettavasti emme löytäneet alkuperäisen vinyylin kansista soittajatietoja, eikä niitä ollut listattu musiikkitietokannoissakaan. Levyn on tuottanut Esa Nieminen ja tiedetään että Juha Björninen soittaa kappaleella kitaraa. Mutta basistia emme saaneet selville.Netin keskustelufoorumeilla on arveltu, että basisti voisi olla Häkä Virtanen ja Tapio Salo. Muusikoiden.netissä kannatusta saa eniten Tapio Salo: https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=6&t=132942&o=0 Jos jollakin kysymyksen lukijalla on varmaa tietoa asiasta, niin tiedon voi laittaa meille kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomenkielisten lehtien artikkelitietokantoja on ALEKSIn lisäksi KATI ja ARTO.
Olit jo tarkistanut ALEKSIn, valitettavasti muutkaan tietokannat eivät tuottaneet
tulosta, kaipaamaasi artikkelia ei näin löytynyt. Hakusanana oli Äetsä*.
Nyt ei auta muu kuin selata läpi olettamasi lehden
(Suomen Kuvalehti) vuosikerta. Kysy lähimmästä kirjastosta mistä sen saat.
Vaikka lehden sisältö luetteloitaisiinkin johonkin artikkelitietokantaan, se ei
takaa että kaikki kyseisen lehden artikkelit löytyisivät sieltä.
Helsingissä VHS-tallenteen digitointi on mahdollista Pasilan kirjastossa, Myllypuron mediakirjastossa ja Kaupunkiverstaalla (entinen Kohtaamispaikka Lasipalatsi).
Digitointia varten pitää varata tietokone. Voitte varata koneen puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta kohdasta "Löydä kirjastosi".
Palvelu on maksutonta ja kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa laitteen käytössä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Ikävä kyllä yrityksistä huolimatta tähän suruvärssyyn ei löytynyt tekijää selaamistani värssykirjoista eikä runokirjoista. Netistä löytyi tämä värssy myös osana toista värssyä, joka alkaa "Tupa tyhjänä tyhjyyttä huokaa",mikä värssy taas on jossain aloitettu sanoilla Ei kuulu askeleet rakkaimman,tupa tyhjänä tyhjyyttä huokaa".
Juhani Peltosesta on tietoa mm. teoksissa:
Suomalaisia nykykirjailijota /toim. Tarkka (1989)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin /toim. Risto Rantala (1994)
sekä Suomen kirjailijat 1945-1980...(SKS 1985), joka sisältää suppeat elämäkertatiedot, teosluettelon ja (tutkimus)viitteitä.
WWW-osoitteessa http://www.kirjasto.sci.fi/jpelton.htm on tietoa kirjalijasta englanniksi ja Lopen kirjaston sivulla (sivun alalaidassa) http://www.loppi.fi/Kirjasto/erikoiskok.htm suomeksi.
Ahtinen on karjalainen sukunimi, jota on käytetty Sortavalassa sekä Savossa Juvalla. Merkintöjä löytyy jo 1500-luvulta. Sukunimen taustalla on ortodoksinen ristimänimi, venäjän Avtonom ja kreikan Autonomos.
Lähde: Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka: Sukunimet
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa on aiheena äitys, naisen osa, isyys ja vanhemmuus. Nämä kaikki löytyvät Riihmäen kirjastosta.
Kaunokirjallisuutta:
Hakalahti, Niina: Uimataito (curling-vanhemmuus, hyvä äiti ja vaimo)
Hietamies, Eve: Tarhapäivä ja Yösyöttö (yksinhuoltajaisien näkökulma)
Katajavuori, Riina: Lahjat (kotiäidin haasteita, rooliodotuksia)
Kiiskinen, Kia: Äitiyspakkaus :(päiväkirjamerkintöjä lapsen ensi vuodelta)
Olsson, Belinda: Raskausjärkytys (uranaisen äitys)
Susi, Pauliina: Ruuhkavuosi (nykynaisen tasapainoilua uran, vauvan ja uuden kodin välillä)
Vartiainen, Petri: Isäasentoja(missä on isän paikka)
Friends with kids dv (ystävykset päättävät hankkia yhteisen lapsen)
Tietokirjallisuutta:
Berg, Kristiina: Äitiys kulttuurisina...
Koska Sunnuntai-lehden numerot, jossa pakinan pitäisi siis olla julkaistu, ei sisälly Historialliseen sanomalehtikirjastoon, päättyvät jälkien etsinnät ainakin täällä pian. Sunnuntai-lehden numerot saattavat löytyä Helsingin yliopiston kirjaston vapaakappaletoimistosta tai Helsingin yliopiston kirjaston muusta kokoelmasta, josta niitä saattaa kannattaa kysellä.
Yhteystiedot http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/yhteystiedot/
Laulun on sanoittanut Erkki Johannes Kauhanen, joka on mm. slangi.net-sivuston päätoimittaja:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/
Laulun sanat löytyvät kokonaisuudessaan mm. täältä:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/JZ12SPOR.html
Suomen kansallisbibliografia Violan (https://finna.fi kautta löytyvät kappaleen muut tekijät. Sävelmä on alkuperäiseltä nimeltään City of New Orleans, ja sen on säveltänyt Steve Goodman.
Kappale löytyy ainakin levyltä Stadin styget : uusia lauluja, eilisen ja tämän päivän Stadista, slangiksi, ja sen saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Raision kaupunginkirjastoon tulee Ilkka, jonka nimi on nykyään Ilkka-Pohjalainen lehtien yhdistyttyä. Sanomalehtiä säilytetään kirjastossa kuluva ja edellinen kuukausi. Mikäli haluaa lukea myös vanhempia artikkeleita, voi kirjastossa käyttää ePress -digitaalista lehtipalvelua, jonka kautta voi lukea jopa kaksi vuotta vanhaa lehteä https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot
Tunnetuin Larin Paraskesta kertova teos on varmaankin Anu Kaipaisen romaani Poimisin heliät hiekat (1979).
Tietokirjoja kuuluisasta runonlaulajasta on ilmestynyt useita, mm.
Martti Haavio: Viimeiset runonlaulajat (1943)
Liisa Suurla: Runonlaulaja Larin Paraske (1980)
Caius Kajanti: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta (1999)
Petri Lauerma: Larin Parasken epiikan kielellisestä variaatiosta (2004)
Myös Kansallisbiografiasta löytyy Larin Paraskea käsittelevä artikkeli.
Vanhaa luuttumusiikkia on sovitettu kitaralle ja nykyiselle nuottikirjoitukselle melko runsaasti. Kyyti-kirjastojen kokoelmista löytyy kokoelma Treasures of the Baroque, jossa on 1600-luvun luuttu- ja kitarasävellyksiä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kokoelmia hakusanayhdistelmällä luuttu - renessanssi - nuotti. Nuotteja voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoita oman kirjaston välityksellä.
Jos kuitenkin soittimena on nimenomaan luuttu, kysymys monimutkaistuu. Keskiajasta barokkiin luuttu muuttui monin tavoin: kielipareja oli aluksi 4-5, myöhemmin jopa 12 tai enemmänkin, viritykset olivat erilaisia. Nykyistä notaatiota ei vielä ollut, vaan musiikki kirjoitettiin tabulatuuriksi, eri aikoina ja eri maissa...
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Paljain jaloin saman nimisestä kokoelmasta vuodelta 1928.Voit lukea koko runon esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Paljain jaloin teoksesta. Runo on sivuilla 69 - 70. Teos aukeaa alla olevasta linkistä.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906928?page=72Jari Tervo: Loiri (2019)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2388376?sid=5097712654
Kirjastojärjestelmämme antaa Fjällbacka-sarjan, jossa Erica Falck esiintyy, osien järjestykseksi:1. Jääprinsessa (2006)2. Saarnaaja (2007)3. Kivenhakkaaja (2008)4. Pahanilmanlintu (2009)5. Perillinen (2020)6. Merenneito (2011)7. Majakanvartija (2012)8. Enkelintekijä (2013)9. Leijonankesyttäjä (2015)10. Noita (2017)11. Käenpoika (2022)12. Itkijänainen (2025)Sama järjestys on merkitty myös Siina Vierin toimittamaan Aikuisten jatko- ja sarjakirjat -hakuteokseen (Avain 2025), tosin Itkijänainen ei ole painettuun hakuteokseen ehtinyt. Muut Läckbergin suomennetut sarjat ovat:Faye-sarja (sarjaa ei ole nimetty Vierin hakuteokseen, mutta osat löytyvät Lapin kirjaston Finnasta Faye-sarjana ):Kultahäkki (2019)Hopeasiivet (2020)Pronssiunelmat (...
Ulrich Lins on kirjoittanut esperantonkielisen teoksen La dangera lingvo: studio pri la persekutoj kontrau esperanto.
Tämä teos on aikanaan kuulunut Oulun maakuntakirjaston kokoelmiin.
Saksankielinen käännös löytyy Tampreen yliopiston kirjastosta:
Lins, Ulrich: Die gefährliche Sprache : die Verfolgung der Esperantisten unter Hitler und Stalin. Gerlingen : Bleicher, 1988.
Jälkimmäisen eli Arthur C. Clarken. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta löytyy muuten osoitteesta http://www.libplussa.fi/ , sieltä tällaisiin kysymyksiin saa vastauksen vielä nopeammin.
