Kirja on alunperin kirjoitettu englanniksi (Arthur: the dog who crossed the jungle to find a home / Mikael Lindnord with Val Hudson, 2016), ja käännetty myös ruotsiksi. Valitettavasti meillä ei ole tietoa sen mahdollisista suomennossuunnitelmista.
Mm. Helmet-kirjastoissa on kirja sekä ruotsiksi että englanniksi:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smikael%20lindnord%20arthur__Orightresult__U?lang=fin
Peter J. d'Adamon teosta Syö oikein oman tyyppisi mukaan ei ole tällä hetkellä lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Teoksesta on muutamia varauksia. Voit tehdä teoksesta varauksen joko Helmetissä tai vaikka soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
Viikin kampuskirjastossa teosta on yksi kappale, mutta kirjasto on tällä hetkellä suljettu koronatilanteen vuoksi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSy%C3%B6%20oikein%20oman%2…
Kyllä löytyvät. Pääkirjastolla parin viikon takaiset Savon Sanomat löytyvät lehtisalin lehtikaapista, ja vanhempia numeroita saat luettavaksesi kysymällä pääkirjaston 2. kerroksen asiakaspalvelusta. Jos asioit jossakin lähikirjastossa, voit kysyä lehtiä suoraan asiakaspalvelusta, koska säilytyskäytännöt voivat vaihdella.
Lisäksi Savon Sanomat löytyvät digitaalisina versioina ePress-palvelusta, jota pystyy käyttämään maksutta kirjaston tiloissa joko kirjaston tietokoneella tai omalla laitteella, joka on yhdistetty kirjaston langattomaan verkkoon.
E-aineistot Kuopion kirjastossa | Kuopio (finna.fi)
Åbo Underrättelser -lehteen vuosina 1876–86 "Ali-kirjeitään" kirjoitteli pappismies Karl-Robert Malmström. Ensimmäinen Åbo-bref julkaistiin lehdessä 22.1.1876, ja Ali hyvästeli lukijansa 189. kirjeensä lopussa 11.4.1886: "Antagligen komma wi då och då att ännu mötas i Å. U. men icke under rubriken 'Åbo-bref' och icke heller under namnet Ali."
Lähteet:
Maija Hirvonen, Salanimet ja nimimerkit
Malmström, Karl Robert (1830-1900) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/361537
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/76331
Nykyisin proteiineiksi luokiteltuja aineita kuten albumiineja tutkittiin jo 1700-luvulla. Myös hiili luokiteltiin alkuaineeksi tuolloin. Ranskalainen kemisti Antoine François De Fourcroy esitti vuonna 1787 muun muassa, että eläinalbumiini ainesosina on hiiltä. Näihin kuuluivat myös kananmunien valkuaisen sisältämä albumiini.
Alankomaalainen kemisti Gerardus Johannes Mulder selvitti vuonna 1838 useiden yleisten proteiinien alkuainekoostumuksen. Hän totesi, että melkein kaikilla oli sama empiirinen kaava, C400H620N100O120P1S1. Tieteellinen käsite proteiini syntyi tämän tutkimuksen perusteella. Tällöin viimeistään oli selvää, että munanvalkuainen sisältää hiiltä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Raija Orasen tuotannosta kerrotaan mainitsemiesi teosten lisäksi ainakin kirjassa "Kotimaisia nykykertojia" (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, 1997). Kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta myös Kirjallisuusarvosteluja -nimistä julkaisua. Suuremmista kirjastoista se löytyy käsikirjastosta. Julkaisuun on koottu vuoden aikana julkaistuja kirjallisuusarvosteluita eri lehdistä.
Monissa kirjastoissa on käytettävissä artikkelitietokanta Aleksi. Sieltä voi etsiä viitteitä lehtiartikkeleihin. Yksinkertaisella haulla "Oranen Raija" Aleksista löytyi tänään 32 viitettä, uusimmat vuodelta 2001. Voit kokeilla myös vaikkapa Google-hakukonetta http://www.google.com henkilön tai kirjan nimillä, jotta saat esille Internet-viitteitä.
Kysy...
Juuso on suomalais-skandinaavinen muunnos nimestä Joosef. Maininta siitä löytyy jo Kansanvalistusseuran kalenterista 1883; Suomen almanakassa se on ollut Joosefin päivänä 19.3. vuodesta 1951 lähtien.
Juuso ei sinänsä merkinne mitään. Sen taustalla olevan Joosef-nimen hepreankielinen kantamuoto tarkoittaa "Jumala lisää" tai "Jumala antaa lisää" [lapsia].
Juuso pysyi harvinaisena nimenä 1970-luvulle saakka, jolloin se yleistyi huomattavasti: 1900-luvun aikana nimen saaneista noin 7000 pojasta yli 6000 on syntynyt 1980-90-luvuilla. 2000-luvun aikana nimen on saanut yli 3000 poikaa.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Tilastokeskuksen sivuista löytyy tilastollinen tieto Suomessa kuolleista henkilöistä. Tiedon kuolleista henkilöistä esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen Osoitepalvelupuhelimesta puh. 0600 0 1000. Tieto voidaan saada myös ottamalla yhteys maistraattiin (yhteystiedot osoitteesta maistraatti.fi). Listaa kuolleista helsinkiläisistä henkilöistä ei anneta.
Tilastokeskus:
http://www.tilastokeskus.fi/meta/til/kuol.html
Väestörekisteri:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx
Sellon kirjastossa on jatkuvasti taidenäyttelyjä eri tiloissa.
Ota yhteys näyttelyiden järjestäjään:
Yhteyshenkilö: Gunilla Heiman tai Ella Kurkela, p. 046 877 2166 (varmimmin arkisin klo 10-13).
Sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi
Kirjojen sivumäärä löytyy, kun painaa kirjan nimestä ja rullaa sitten kirjastojen alapuolelle kohtaan Teoksen tiedot. Siellä kohdassa ulkoasu on mainittu kirjan sivumäärä.
Teosten luokkanumerot näkyvät vasta saatavuustiedoissa jokaisen kirjaston kohdalla. Luokkanumero ja hyllysijoitus saattavat vaihdella eri kirjastoissa, siksi sen voi näyttää vasta kyseisen kirjaston kohdalla.
Klikkaa teostietojen sivulla ensin otsikkoa esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ja sen jälkeen kirjastoa esim. Hämeenlinnan pääkirjasto. Luokka näkyy kohdassa Hyllypaikka.
Sanaa "reunameri" käytetään käännöksenä sanalle "marginal sea".
Helmet-hausta termillä meret löydät seuraavat tulokset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28meret%29%20f%3A1%20c%3A1…
Googlen kautta löytyy
Edu.fi - Biologian, historian, maantiedon sanastot eri kieliin:
http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/biologian_historian_maantiedon…
Christoph Willibald Gluckin kaksinäytöksisestä oopperasta (opéra comique) L'ivrogne corrigé vuodelta 1760 ei näytä löytyvän minkäänlaista tallennetta ainakaan maailman suurimman verkkokaupan eli Amazonin sivuilta. Myöskään kokonaislevytystä ei näytä olevan olemassa. Suomessa ooppera on kerran esitetty (Helsingin konservatorio 1988), mutta siitä esityksestä ei ole ainakaan kaupallista tallennetta tehty. Asiaa (äänitystä) voi tiedustella konservatoriosta (konservatorio@konservatorio.fi), mutta kun esityksestä on jo 30 vuotta, liikoja ei ehkä kannata odottaa.
Heikki Poroila
Tätä on kysytty palvelussamme aiemminkin ja valitettavasti tilanne näyttää edelleen samalta, eli näköjään kyseisestä kappaleesta ei ole olemassa nuottijulkaisua: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjastojen-maan-laajuisesti-nuottijulkaisuista
