Räkköläinen-sukunimi on esiintynyt Kaukolassa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Parikkalassa ja Räisälässä. Valkjärven Räkkilän talossa on mainittu 1600-luvulla sukunimi Bräcki. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole, mutta sillä saattaa olla yhteys Rakkolainen-nimeen, josta on tietoja Etelä-Karjalasta 1500-luvulta alkaen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava 2000)
Hei!
Vuonna 1866-1873 laaditussa Karta öfver Finland -kartastossa, kuten myös 1920-luvulla ja vielä 1940-luvullakin painetussa kartassa nimenä on Ohtamäki. Myös malmion löytämisestä kertovassa uutisoinnissa Kainuun Sanomissa käytetään johdonmukaisesti nimeä Ohtamäki ainakin vielä elokuussa 1939. Lokakuussa 1939, kun Kainuun Sanomat kyselee rautatien rakentamisesta Oulujärven eteläpuolitse käytetään lehdessä kuitenkin termejä Otamäki ja Otanmäki.
Vuonna 1944 painetussa Tie- ja vesirakennushallituksen kertomus sen johdonalaisista töistä vuonna 1939 (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/161823/xtvr_193900_1944_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y), rakennetaan tietä välille Vuottolahti - Otanmäki.
Uutisista ja...
Laulussa "Saarella on palatsi" lauletaan ensimmäisen säkeistön lopuksi: "prinsessalla ripuli, prinsessalla ripuli". Laulun on sanoittanut Aulikki Oksanen ja säveltänyt Raimo Ahonen. Laulu löytyy cd-levyltä Laulavat Liskot: Laulavat Liskot (Profile Records, 1993).
Jim Morrison käyttää kyseisessä säkeessä they-pronominia yksikön kolmannen persoonan pronominina. They ei tässä viittaa usean ihmisen joukkoon vaan tarkoittaa ketä tahansa yksittäistä mutta yksilöimätöntä henkilöä, joka kehtaa sanoa näin. 1970-luvun alussa preskriptiiviset kielioppaat eivät pitäneet tällaista käyttöä yleiskielen mukaisena ja akateemiset kirjoitusoppaat kehottivat välttämään sen käyttöä. 2000-luvulla tilanne on toinen, ja useimmat tyylioppaat hyväksyvät theyn käyttöön sukupuolineutraalina pronominina. Lause "they are a liar" esiintyy esimerkiksi Raamatun New International Version -englanninnoksessa.
They-pronominia on kuitenkin käytetty tällä tavoin englannin kielessä jo 1300-luvulta asti. Se esiintyy esimerkiksi...
"Karstulan laulu" -nimistä kappaletta ei valitettavasti löydy Jyväskylän kapunginkirjaston kokoelmasta; ei myöskään muista maakuntakirjastoista, joista sitä olisi voinut pyytää kaukolainaksi.
Karstulan kirjaston kokoelmasta sen sijaan löytyy levynä ja kasettina "Kaipaan karstulaa/Karstula soi 2", jossa etsimämme kappale on. Ohessa kirjaston yhteystiedot:
http://karstula.kirjas.to.
Puh: 014-4596635
e-mail: kirjasto@karstula.fi
Jyväskylän kaupunginkirjaston kaukopalvelu voi myös tiedustella Karstulasta, voivatko he lähettää levyn tai kasetin Jyväskylään, jos kysyjä asuu Jyväskylässä. Ottakaa kaukopalveluun yhteyttä, olkaa hyvä. Yhteystiedot:
Puh. 014-624433
e-mail: kauko.palvelu@jkl.fi
Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksessa on kysytty kaunokirjallisuuden lukijoilta, lukevatko he enimmäkseen miesten vai naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.
Vuonna 2017 kaunokirjallisuuden mieslukijoista yli puolet ilmoitti lukevansa enimmäkseen miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta, kun taas kaunokirjallisuuden naislukijoista reilu neljännes ilmoitti lukevansa enimmäkseen naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.
Noin prosentti kaunokirjallisuuden mieslukijoista ilmoitti lukevansa enimmäkseen naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta. Kaunokirjallisuuden naislukijoista alle 10 prosenttia ilmoitti lukevansa enimmäkseen miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.
47 prosenttia kaunokirjallisuuden mieslukijoista ja 65 prosenttia...
Hei!
Audenin runo "Funeral blues" on suomennettu. Sen on suomentanut Risto Ahti ja se löytyy teoksesta Maailman runosydän. Runon alkusäkeet kuuluvat näin: Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa,kieltäkää koiraa haukkumasta mehukasta luuta.
Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannan mukaan (http://www.fono.fi/) levyn nimi on Hämähämähäkki (1968) ja sillä on mm. Tarja Ponsiluoman esittämä laulu Laulu laineilla. Levyä ei näytä maakuntakirjastojen Frank-tietokannan (http://monihaku.kirjastot.fi/) eikä yliopistojen kirjastojen Linda-tietokannan (https://finna.fi mukaan olevan enää kirjastojen kokoelmissa.
Ensimmäisenä kokeilin ihan Google-hakua: "Brian May scifi". Tällöin hakutuloksiin ilmestyi Wikipedia-artikkeli Brian Mayn Star Fleet Projectista joka tuotti minilevyn. Kyseessä on siis musiikkiprojekti, joka on saanut inspiraationsa X-Bomber -scifi-nukkeanimaatiosta. Youtubesta löytyy projektin musiikkivideo, jossa meininki on aika scifiä, mutta May ei ole astronautti, vaan pelkkä laulava pää - avaruusseikkailut on videossa jätetty japanilaisille nukeille. Projekti on toteutettu vuonna 1983.
Queen (jonka kitaristi May on), teki vuonna 1980 soundtrackin scifi-elokuvaan Flash Gordon, mutta bändi ei esiintynyt elokuvassa. https://ultimateclassicrock.com/queen-flash-gordon/
Queen on julkaissut niinikään ´39 -nimisen kappaleen, joka on...
Oletettavasti kyse on ollut Mäntsälän kihlakunnanoikeudesta, joten päätearkisto oikeudenkäyntiaineistolle on Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Suosittelen kysymään asiaa sieltä.Eduskunnan kirjaston kokoelmista löytyy useita Lapuanliikettä käsittelevää kirjaa: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FEKK%2F%22&lookfor=lapuanliike&type=SubjectNiistä vinkkaisin taustalukemistoksi Juha Siltalan väitöskirjan Lapuan liike ja kyydistykset 1930: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.99644444006250?sid=4726217394
Ko. teos on suomennettu nimellä Parfyymia peräkammarissa. Siinä kerrotaan, miten päähenkilöt tutustuvat toisiinsa. Kappaleita löytyy runsaasti HelMet-kirjastoista. (Oikein hauska kirja, olen lukenut!) Kirjasta on tehty myös elokuvaversio, jonka nimi on sananmukainen käännös eli Naapurihaudan kaveri.
Kirjaston lähteistä ei selviä, onko ihmisellä ollut koskaan samanlaista kykyä ravistella kehoaan kuin koiralla, mutta onhan toki vieläkin ihmisen mahdollista ravistella kehoaan. Muun muassa monissa kehonhuolto-ohjelmissa ja jumpissa rentoutukseen liittyy ravistelua. Tässä on mielenkiintoinen artikkeli tärinäharjoittelusta, joka menee pidemmälle kuin tavallinen ravistelu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/18/tarinaharjoittelu-auttaa-kun-j…
Jascha Golowanjuk eli vuosina 1903-1974. Hän oli syntyjään Venäjän juutalainen, asui mm. Tanskassa ja muutti Ruotsiin 1930-luvulla. Löydät lyhyen esittelyn kirjailijasta esim. teoksesta Otavan kirjallisuustieto (1990) s. 248
Nuoren Kekkosen kanssa korkeuspissinnässä kilpaili Kalle Kuosmanen. "Kalle-setä" oli yksi Lepikon torpassa asuneista Urhon isän Juho Kekkosen työtovereista. "Kalle-setä oli aivan erityisesti ottanut tehtäväkseen minun opettamiseni elämän suurta ja vaikeaa koulua varten. Hän oli minulle kuin isä ja vanhempi veli." -- "Yksi omalla tavallaan murheellinen tapahtuma on jäänyt minulle mieleen. Meillä oli Kalle-sedän kanssa rituaalina, että joka ilta ennen vuoteeseen menoa kävimme yhdessä pissillä talon seinustalla. Meillä oli joka kerta myös kilpailu siitä, kumpi pissii korkeammalle seinähirsiin. Minä voitin aina ja iloni ynnä ylpeyteni oli suuri. Kerran kävi sitten niin, että Kalle-setä voitti minut korkeuspissinnässä. Purskahdin itkuun...
Ihmisen ihossa on vedenpitävä keratiinikerros, eli kehoon ei imeydy vettä esimerkiksi kylvyn aikana. Veden haihtuminen ihosta tapahtuu hikirauhasten kautta.
(Lähde: Ask a scientist http://newton.dep.anl.gov/askasci/bio99/bio99696.htm )
Ihon rakenteesta löytyy tietoa lääketieteen yleisteoksista. Internetissä aiheeseen voi tutustua muun muassa osoitteissa
http://www.tohtori.fi/ (anna hakusanaksi iho)
http://www.nicehouse.fi/kylpyhuo/eduxes/ihonhoit/rakenne.htm
Joitakin mainintoja Raivolan lastenkodista löytyi kirjoista:
Mervi Kaarnisen kirjassa Punaorvot 1918 kerrotaan lyhyesti Raivolan lastenkodin perustamisesta, sivut 87-88.
Lisäksi mainitaan Panu Pulman ja Oiva Turpeisen kirjassa Suomen lastensuojelun historia, s. 132, että Raivolan lastenkodista tehtiin 1920-luvun lopulla Kannaksen ammattikoulukoti.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyy lisäksi Karjala-lehdessä 13.11.1997 ollut artikkeli, jonka on kirjoittanut Sinikka Lehtinen. Artkkelin otsikko on tunteeko kukaan kuvia : Raivolan lastenkoti Uudellakirkolla. Artikkelista voidaan tilata kaukolainaksi kopio Lahden kaupunginkirjastoon.
Kaukolainaus on maksullista.
Yksittäisten henkilöiden nimiä näissä tietolähteissä ei valttämättä mainita....
Soka on rappaustyössä käytettävä väline, "n. 900-1200 mm pitkä latta, jonka toisessa reunassa on sinkkipelti". Sokalla tasataan ja poistetaan liika laasti. (Esko Mentu, Muuraa itse).
Reino Kavajan Muuraustyöt ohjeistaa pintarappauksen tekijää seuraavasti: "Laasti levitetään tasaiseksi kerrokseksi sokalla vetäen ja liika laasti poistetaan. Kun koko seinäpinta on käsitelty näin hienolaastilla, tarkistetaan pinnan suoruus metallisella linjarilla tms. ristiin vetämällä. Oikaisun jälkeen lyödään heti toinen kerros löysää hienolaastia, joka tasataan taas sokalla levittäen ja hierretään suoraksi isolla puupintaisella hierrinlaudalla. Tämä ensimmäinen hiertokerta suoristaa laastipinnan, mutta ei tee pintaa sileäksi. Pinta viimeistellään sileäksi...
Amurin aallot on valssi, jonka on säveltänyt venäläinen Max Kjuss (näkee myös kirjoitusasussa Kyuss). Hän eli vuosina 1874-1942, ja kappale on sävelletty vuonna 1909, jolloin Kjuss työskenteli 11. rykmentin kapelimestarina Itä-Siperiassa Vladivostokissa. Sen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Амурские волны (Amurskije volny) ja siitä tuli hyvin kuuluisa ympäri Neuvostoliittoa 1920-30-lukujen aikana. Valssia esitettiin usein ilman tekijätietoja, usein kansanmusiikkimaisena sovituksena ja myös Neuvostoarmeijan tunnusmarssina. Lauluun kirjoitti sanat 1900-luvun puolivälissä näyttelijä Serafim Popov.
Lähteet:
Englanninkielinen Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Amur_Waves...
