Kyseessä on Toivo Laakson runo, joka alkaa "Ei veikkoset!" Jatko menee hiukan toisin, kun kysyjä muistaa, mutta samasta runosta on kyse.
Runo sisältyy Laakson runojen kokoelmaan Olen vieras sattumalta : valitut runot (Otava, 1986). Kyseinen kokoelma näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin.
https://vaski.finna.fi/
Laakso, Toivo: Olen vieras sattumalta : valitut runot (Otava, 1986)
http://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto
Ulkoministeriön Kauppapolitiikka-sivuston mukaan Japani on Kiinan jälkeen Suomen tärkein kauppakumppani Aasiassa Japaniin viedään erityisesti puutavaraa, paperia, koneita ja laitteita. Lisää tietoa sivustolta:
https://kauppapolitiikka.fi/jalansijaa-japanista/
Tullin sivustolta löytyy paljon tietoa Suomen ja Japanin kaupasta. Sivuston mukaan vienti Japaniin kasvoi erityisesti sahatavaran, liimapuun, metallien ja malmien osalta. Tuonnissa taas viime aikoina on kasvanut erityisesti koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus. Alla linkki sivustoon:
https://tulli.fi/documents/2912305/3331101/Suomen+ja+Japanin+v%C3%A4linen+kauppa+vuonna+2018%281-5%29/b25815fe-1933-4e2e-bfa9-48883d61c62b/Suomen+ja+Japanin+v%C3%...
Hei!
Hyvä kirja lähdeteokseksi on :
Lister, Maurice:Men's hairdressing - traditional and modern barbering (2000). Kirja on saatavana ainakin Turun kaupunginkirjastossa, josta sen voit pyytää esim. kaukolainaksi oman kuntasi kirjastosta.
Kampaamoalan lehdet ovat myös hyviä tiedonlähteitä tähän tarkoitukseen (esim. Hair).
Internetistä löytyi mielenkiintoinen, parranajotekniikkaa/-tekniikoita esittelevä sivu:
http://www.mcipress.fi/energiav_kansio_2003/ev_200304/parta.html
Töölön kirjastossa on sähköpiano, jonka voi varata käyttöönsä. Ks., http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=3404 . Lisäksi Itäkeskuksen kirjastossa on digitaalipiano ja Kirjasto 10 on soittohuone, jossa on sähköpiano, ks.
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1655 .
Ikävä kyllä DOVE-lehteä ei ole tilattu yhteenkään pääkaupunkiseudun kirjastoon. Italian kulttuuri-instituutissakaan sitä ei näytä olevan.
http://www.iichelsinki.esteri.it/IIC_Helsinki/Menu/La_Biblioteca/Quotid…
Jos etsit tietoa, jonkun tietyn asunnon myyntihinnasta, ehkä kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin kaupunginarkistoon. Siellä on monen taloyhtiön arkistot.Taloyhtiön papereiden joukossa saatta olla myös hintatietoja.
Arkiston yhteystiedot ja aukioloajat:
Kaupunginarkisto Eläintarhantie 3 F
(Kallion virastotalo)
Postiosoite PL 5510
00099 Helsingin kaupunki
09 310 43571
kaupunginarkisto@hel.fi
Tutkijapalvelu talvella
ma-ke 9.00-16.00
to 9.00-18.00
pe suljettu
Kirjalistoja eri maista julkaisee monenlaiset tahot, esimerkiksi yksityiset henkilöt ja kirjastot. Hakemalla vaikkapa Googlesta termeillä "kirjallisuutta eri maista" tai "kirjallisuutta eri kulttuureista", saa paljon tuloksia, joista voisit löytää hakemaasi aihepiiriin sopivia kirjoja listattuna ja arvosteltunakin.
Linkkejä:
http://lib.kokkola.fi/kaveri/kirjahylly/maat.html
http://kirjajokamaasta.blogspot.fi/
http://maailmankirjasto.blogspot.fi/
Myös täältä voisit löytää kiinnostavia lukuelämyksiä:
http://www.maailmankirjat.ma-pe.net/
Pienellä hakemisella Googlesta löytyy myös sivustoja, jotka keskittyvät aina tietyn maan kirjallisuuteen. Alapuolella esimerkkejä:
Puolan kirjallisuudesta historiasta nykypäivään: http://www.saunalahti.fi/...
Etsitty kirja saattaisi olla Viola Elon vuonna 1993 ilmestynyt Sadasosaenkelit. Elolta oli tosin tässä vaiheessa julkaistu jo yksi teos, Oliks maailma ennen mua (1991). Hänen kolmas ja toistaiseksi viimeisin romaaninsa Rosa ja sen pikkusisaret ilmestyi 1995. Uusimmat Elon kirjat ovat pitkän julkaisutauon jälkeen vuonna 2017 ilmestyneet runokokoelmat Erään rakkauden vuodenajat ja Joulurunorosolli.
Hurra oli puukiekosta ja narusta valmistettu leikkikalu. "Hurra tehtiin kaivertamalla ohueen, lantin kokoiseen puukiekkoon neljä reikää ja pujottamalla niistä nuora tietyllä tavalla, niin että kun sitä kahden pään veteli edestakaisin, kiekko pyöri nuorassa."
Hurra-sanaa hyödyntäviä sanontoja löytyy useita - ja hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tavallisesti se esiintyy juuri yhdessä perään-sanan kanssa. Esimerkiksi epämieluisan vieraan lähtiessä voitiin sanoa "hurra perään ja hako häntään", ja "Seun varmasti mennyttä kaluva, ei muuta ku hurra perrään", kun luultiin jonkin tavaran kadonneen ainiaaksi. Toisaalta vilkasta ja puheliasta naista saatettiin luonnehtia sanomalla "Se on semmoinen hurra tai härrä."
Lähde:
Suomen...
Sarjanumerolla F4002952 merkitty Singerin ompelukone on valmistettu vuoden 1913 loppupuolella (July/December) Skotlannissa Clydebankissa. Ko. ompelukoneita valmistettiin 220000 kappaletta.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Ilmatieteen laitos on kerännyt säähavaintotietoja vuosikymmenien ajalta ja tätä tietoa pääset vapaasti tarkastelemaan. Avaa Havaintojen lataus sivusto ja valitse etsittäväksi tiedoksi ilman lämpotila ja havaintopisteeksi Kaisaniemi. Voit tietoja vaikka kuukausi kerrallaan ja kirjata ylös lämpimimpien lauantaiden päivät.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lauantaiden päivämäärät voit tarkistaa vaikka vuoden 1986 almanakasta :
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universitetets-almanackor-1608-1999/1900-luvun-almanakat.html
Maani on yksi runoista Riitta Nelimarkan ja Leena Krohnin yhteistyönä syntyneessä kirjassa Galleria (WSOY, 1982): kuvituksena on valokuvia tekstiileiksi kudotuista Nelimarkan kuvista ja kirjan nimiösivulla "lauluiksi" kutsutut runot ovat Krohnin käsialaa.
Galleria | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Pohjois-Savon alueen vanhemmista lehdistä on mikrofilmit Kuopion pääkirjaston varastossa seuraavasti (2024):Savon Sanomat vuoteen 2022 astiIisalmen Sanomat vuoteen 2004Warkauden Lehti vuoteen 2008Mikrofilmejä pääsee lukemaan varaamalla haluamansa mikrofilmin verkkokirjastosta kuopio.finna.fi ja ajan mikrofilmin lukulaitteelle pääkirjaston aikuistenosaston asiakaspalvelusta, puh. 017 182 318.
Aihe on laaja ja kannattaa näiden tietojen lisäksi ottaa yhteyttä oman kirjaston tietopalveluun.
Kirjoja aiheesta:
Seppälä, Heikki. Vaikuttavat viestit: opas kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen arviointiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 1997. ISBN 951-580-210-5
Ojanen, Markku. Kehitysvammaisten psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi: esittämis- ja tulkintaohjeet. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 1996. ISBN 951-580-204-0
Ojanen, Markku. Mikä hätänä?: kehitysvammaisten psykososiaalisen toimintakyvyn ja emotionaalisten häiriöiden arviointimenetelmän kehittäminen. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 1997. ISBN 951-580-223-7
Solmut auki: kehitysvammaisten mielenterveyspalvelut 2000-luvulla. Toim. Heikki Seppälä. Helsinki:...
Yleisradion Fono-tietokannan ja Kansalliskirjaston Viola-tietokannan perusteella kappaletta ei olisi suomennettu. Fono-tietokannasta löytyy tiedot Ylen koko äänilevystöstä, joka on Suomen suurin musiikkiarkisto. Violassa taas ovat tiedot kaikista vuoden 1901 jälkeen julkaistuista kotimaisista äänitteistä ja kattavasti myös vuoden 1977 jälkeen julkaistuista nuoteista. Myöskään Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta ei löytynyt kappaleesta käännösversioita. Näillä rajauksilla käännöstä ei siis löydy, mutta esimerkiksi vuotta 1977 vanhemmista nuoteista tietoa ei ole kattavasti saatavilla. Lähteet: fono.fi, kansalliskirjasto.finna.fi (suora linkki kansallisdiskografiaan), fenno.musiikkiarkisto.fi.
Jos toonika eli I asteen sointu on C-duurisointu, F-duurisointu (f a c) on IV asteen sointu eli subdominantti.
Lähteitä:
Murto, Matti: Soivat soinnut 1 : johdatus harmoniaoppiin ja sointujen soittoon:
file:///C:/Users/musiimet/Downloads/m091-5.pdf
Vaahervaara, Tapani: Sointuasteet ja rakenteet:
https://sites.google.com/site/korvaparantola/aloitus/sointuasteet-ja-ra…
Nyberg, Jan: Soinnut ja niiden muodostus:
https://sites.google.com/oppivantaa.fi/jannyberg/musaluokkaextra/musiik…
Jyväskylässä on toiminut sekä Jyväs-Matti että Jyväs-Martti. Jyväs-Matin toimiala oli arvopaperien ja raaka-ainesopimusten välittäminen. Jyväs-Martin taas maatalouskoneet ja -tarvikkeet.
Netissä on sivu "Harri Sirola Internetissä" osoitteessa http://www.uta.fi/~jl61333/sirolalink.htm
Gummeruksen linkki on tosin merkitty väärin, oikea on:
http://www.gummerus.fi/kustannus/Kirjailija/kotkauno.htm
Pekka Tarkan kirjassa Suomalaisia nykykirjailijoita (6.p. v. 2000) on sivun verran tietoja Sirolasta.
Näissä aikakauslehtiartikkeleissa on myös tietoja hänestä:
Tuppurainen, Marjaleena : Tuhkasta nousee feeniks-lintu. Kirjailija Harri Sirolan haastattelu .
Anna 1996 ; 8 ; 14-17.
Sirola, Harri: Kaikki mitä muistan kolmen vuoden kuolemasta . Image 1996 ; 5 ; 62-78.
Vuoden 1996 Helsingin Sanomissa käytiin keskustelua Anja Kaurasen ja Harri Sirolan välillä, tiedot näistä saat Helsinginsanomien arkistosta www.helsinginsanomat.fi (...
