Katso-lehden mukaan "Ruususten koti on ollut pystyssä MTV:n filmihallissa heinäkuusta 1990 saakka". Kohtauksia kuvattiin sekaisin eri jaksoihin "mahdollisimman tehokkaasti". Yhden osan tekemiseen kului kuvausaikaa viikon verran (42/1991). Jukka Puotila otti sarjan tekoa varten puolitoista vuotta virkavapautta Kansallisteatterista, jonne hän palasi 7. marraskuuta 1991. Sarjaa tehtiin kokopäivätyönä puolentoista vuoden ajan. Kuvauksissa saattoi olla kahdenkin viikon mittaisia taukoja (50/1991). Näiden tiedonmurusten perusteella Ruusun ajan kuvaukset sijoittuvat heinäkuun 1990 ja marraskuun 1991 väliselle ajanjaksolle. Kaikkia yhteen jaksoon sisältyviä kohtauksia ei välttämättä ole kuvattu samaan aikaan. Tämän tarkempia tietoja en...
Vantaalaisia perukirjoja, jotka on laadittu vuosien 1966-1994 välillä, säilytetään Vantaan käräjäoikeuden tiloissa. Tämän vuoden alussa käräjäoikeudet yhdistyivät Itä-Uudenmaan käräjäoikeudeksi, josta siis Vantaa on yksi osa. Kopioita perukirjasta voi tilata sähköisellä lomakkeella osoitteesta ita-uusimaa.ko@oikeus.fi Lomake on syytä täyttää mahdollisimman huolellisesti, myös perukirjan tilaajan osalta, sillä kyseessä on käyttörajoitettua aineistoa.
Lähde:
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus Vantaan kanslia
Etsin Linnea-tietokannoista Mandasta (maakuntakirjastot) ja Viola (musikkitietokanta) kyseisen yhtyeen levyjä, mutta ainoat viitteet olivat CD-levyistä Jee Jee jee-suomi-rockin arkistoaarteita sekä Finnish Graffiti 2, joissa oli kummassakin vain yksi kappale. Kävin läpi myös netissä olevien kirjastojen kokoelmatietokantoja, mutta niistäkään ei löytynyt. Joissakin kirjastoissa saattaa olla rekisterin ulkopuolella vanhoja LP-levyjä.
Äidin serkulle ei löytynyt, eikä ilmeisestikään ole, omaa nimitystä. Sukulaisuudesta ja sukulaisten nimityksistä tietoa vaikkapa tältä Tampereen avoimen yliopiston sivulta:
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaaliantropologia/yksilo…
Vaikuttaisi siltä, että Teiskolan kartano on yksityisomistuksessa eikä yhteystietoja sen vuoksi löydy. Ehkäpä voisit ottaa yhteyttä Tampereen kaupunginarkistoon tai Teiskossa toimivaan Teisko-seuraan. Yhteystiedot löytyvät alla olevien linkkien takaa:
Tampereen kaupunginarkisto:
http://www.tampere.fi/kirjastotjaarkistot/kaupunginarkisto/asiakaspalve…
Teisko-seura:
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Lisätietoja:
http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/teiskola/teiskola.htm
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1249
http://www.teisko.fi/
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Jos tarkoitat jo todettua sepelvaltimotautia, voidaan sairautta hoitaa mm. ruokavaliomuutoksilla. Tietoa tästä esimerkiksi Duodecimin Terveyskirjaston sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00…
Mistään täsmäsulatuksesta artikkelissa ei kuitenkaan kerrota. Me kirjastolaiset emme kuitenkaan ole lääketieteen asiantuntijoita, joten asiaa kannattaa ehdottomasti kysyä lääkäriltä.
Vanhat Kauppalehdet ovat mikrofilmimuodossa luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvan on mahdollista saada mikrofilmejä kaukolainaan oman lähikirjastonsa kautta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695618__Skauppalehti__P0%…
Pääkirjaston kahvila on auki kirjaston aukioloaikoina, mutta sunnuntaiaamuisin kahvila aukeaa vasta klo 10 ja maanantaisin menee kiinni jo klo 19. Kahvilanpitäjänä on Kaks´kättä työpaja.
https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kahvila/
Tässä vielä pääkirjaston aukioloajat:
ma 9–20 (itsepalvelu klo 9–10)
ti–pe 9–19 (itsepalvelu klo 9–10)
la 9–15 (itsepalvelu klo 9–10)
su 9–15 (itsepalvelu)
arkipyhien aattoina 9–16 (itsepalvelu klo 9–10)
Etsimääsi satua emme onnistuneet löytämään. Alla pari 1950-luvulla ilmestynyttä kirjaa, joista toisessa on japanilaisia ja toisessa kiinalaisia satuja. Ehkä satusi löytyisi näistä.
- Nipponin satusetä kertoo--valikoima japanilaisia satuja (1952)
- Kiinalaisia kertomuksia: venäjän kielestä suomentanut Sylvi Nokelainen (1954)
Alla myös joitakin sopivanikäisiä kirjasarjoja, joissa on mm. japanilaisia tai kiinalaisia satuja:
- Satuprinssi: tarulipas pienille pojille / toimittanut Erkki Valkeila (1925-1964)
- Satuprinsessa: tarulipas pienille tytöille / toimittanut Erkki Valkeila (1923-1966)
- Satumaailma: kuvallinen taruaarre nuorisolle / toimittanut Erkki Valkeila (1925-1956)
...
Kirja voi hyvin olla uudempaa painosta, jos sekin painos löytyy kirjaston kokoelmista.
Jos kirja täytyy rekisteröidä uudelleen se vie enemmän kirjastolaisen työaikaa. Jos kirja on lisäksi ainut kappale uudempaa painosta, se voi aiheuttaa joko hurjia jonoja tai teos ei löydy tarvitsijoille.
Korvaava kirja voi olla myös käytetty, kunhan se on edelleen hyväkuntoinen ja ehjä.
Tässä tietoa kustannuspaikoista:
Melody Beattie: Irti läheisriippuvuudesta - Miten lopetan muiden holhoamisen ja alan huolehtia itsestäni. WSOY. Kustantajan kotipaikkakunta on Helsinki
Janne Viljamaa: Hirveä häpeä! Suomalainen häpeä ja miten siitä pääsee eroon. Atena. Kustannuspaikkakunta on Jyväskylä.
Ani Kellomäki: Kosteusvaurioita - kasvukertomuksia pullon juurelta. Atena. Kustannuspaikkakunta on Jyväskylä.
Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja. WSOY. Kustannuspaikkakunta on Helsinki.
Heinrich Schurtz: Kulttuurin alkuhistoria. WSOY. Tämä kirja on julkaistu vuonna 1915. WSOY:n justannuspaikkakunta oli tuolloin Porvoo.
Craig Nakken: Minä ja riippuvuus. Kirja...
Valitettavasti sanan alkuperää ei löytynyt. Löysin Virittäjän artikkelin, jossa oli muitakin vastaavia mainittu, lantapaukku ja böndepaukku, mutta paukun käyttöä ei siinä selitetty, https://journal.fi/virittaja/article/download/40499/9925/28007&ved=2ahU…
Etymologisessa sanakirjassa böndepaukun kohdalla ei myöskään ole selitystä tuolle paukulle, mutta sen rinnalla esiintyy muoto paakku, https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…. Ehkä näillä on yhteys.
Asiasta voisi kysyä kielineuvonnasta, mutta he ovat tällä hetkellä joulutaoulla, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.
En valitettavasti löytänyt tietoa pelin suomeksi dubatusta versiosta. Löysin yhden suomalaisen arvostelun pelistä vuodelta 1991, mutta peliin viitataan arvostelussa ainoastaan "Spellboundina". (Linden, T., Nirvi, N., & Alho, S. (1991). Pc-pelit: 1991. Erikoislehdet, s. 85.)Muistaisikohan kukaan pelejä 1990-luvulla harrastaneista lukijoistamme kyseisen pelin suomenkielistä versiota?
Meille tuli päällimmäisenä mieleen muutama kotimainen kirjailija. Kysymyksestä ei käy ilmi, että onko haussa kotimainen vai käännöskirjailija, joten laitan tähän listaan nyt nämä ensimmäisenä mieleen tulleet kirjailijat.Absoluuttisen nollapisteen Tommi Liimatta on kirjoittanut useampia teoksia, joten häntä tarjoaisin nyt kysymyksesi perusteella vahvimpana ehdokkaana. Samoin Mokoma-yhtyeen Marko Annala on kirjoittanut useampia kirjoja. Elonkerjuu-yhtyeen Simo Ralli on kirjoittanut muutaman kirjan. Insomnium-yhtyeen Niilo Seväseltä on julkaistu kaksi kirjaa ja Sentencedin Sami Lopakka on myös kirjoittanut kaksi kirjaa.
Suomen Työväen Musiikkiliitto STM on julkaissut Puhallinmusiikkilehteä, mutta lehti ei ilmesty enää. Tampereella toimivan STM:n yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.stmmusic.net/
Helmet-kirjastojen asiakkailla on käytössä kolme erilaista äänikirjapalvelua. Kaikkien palveluiden käyttöön tarvitaan Helmet-kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi sekä internetyhteys. Varaaminen ja Naxo Spoken World Libraryn sovelluksen käyttö vaativat myös sähköpostin.
Ellibs sisältää kotimaisia e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Myös ruotsinkielisiä.
SELAIN
1. Mene osoitteeseen https://www.ellibslibrary.com/collection
2. Klikkaa Kirjaudu sisään.
3. Tarkista, että Kirjasto-ruudussa lukee Helmet-kirjasto. Jos ei valitse se, valikosta.
4. Kirjoita käyttäjätunnus kohtaan kirjastokorttisi numero (pitkä numerosarja, joka on kirjastokortissa). Pin-koodi on kirjastokorttiin liittyvä 4-numeroinen koodi (sama, jolla esimerkiksi...
Wikipedian listauksen https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali
mukaan näyttäisi siltä, että mitali jaetaan yhdelle henkilölle vain kerran. Mitalia ei ole jaettu enää vuoden 2007 jälkeen.
Takahuoneen kollegion palaverissa esiin nousivat Olli Jalonen, Anni Kytömäki ja Pierre Lemaitre. Perusteluina kollegat mainitsivat mm. perinteisen ja klassisen suuren draaman kerronnan.
