Marja-Leena Mikkola on suomentanut Dylan Thomasin runon Lament. Suomennos Valitus sisältyy Dylan Thomasin runojen kokoelmaan Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan : valikoima runoja (suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Marja-Leena Mikkola, Otava, 1990).
Teos näyttää löytyvän oman kirjastoalueesi kokoelmista.
Thomas, Dylan: Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan : valikoima runoja (suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Marja-Leena Mikkola, Otava, 1990)
Jos teoksen tekijä todellakin on yritys, laittaisin sen finmarc-kenttään $110 eli pääkirjaus yhteisön nimestä, mutta jos taas teos käsittelee yritystä, laittaisin yrityksen kenttään $610 eli Kohdeyhteisö.
Kannattaa huomata, että jos käyttää ensimmäistä vaihtoehtoa, tulee yrityksen nimi nimenomaan pääkirjaukseksi. Ihan tarkasti ei asiaa pysty sanomaan, kun ei ole nähnyt ao. teosta, mutta nämä tuntuvat mielestäni parhailta vaihtoehdoilta.
Ikävä kyllä, näillä tiedoin ei kappaleen nimi selvinnyt. Sota-ajan miespuolisten iskelmälaulajien tuotannosta yritimme penkoa erityisesti kysyjän kuvailua muistuttavien artistien levytyksiä. Heidän laajasta tuotannostaan on vaikea arvata, mistä laulusta voisi olla kyse. Useita kappaleen nimen perusteella lupaavia tapauksia kuunneltiinkin, mutta tuloksetta. Suomen äänitearkiston luetteloista voi tarkastella artistien tuotantoa, jos laulu muistuisi sillä tavoin.
Kauko Käyhkö tulee ensiksi mieleen: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/___r.php?rooli_filter=5&vuosi_alku=&vuosi_loppu=&root=1&querystring=root%3D1%26action%3DrKantaSearchForm1&process_rKantaSearchForm=1&form_target=...
Onkohan kysymyksessä LP-levy "Laula partiolainen", julk. Hämeen Partiopojat, esittäjät: Lehtonen, Rauni (johtaja). Plpk Kotkien soittokunta (orkesteri: puhallinorkesteri). Kokkonen, Jarmo (kuoronjohtaja). Pirkan Pojat (kuoro: poikakuoro). Viimeistähuutoa (yhtye). Ojanen, 'Lulu' Leena (laulu). Räsänen, Pauli (laulu). Nuotio-trio (yhtye).
Tämä levy on Sibelius-Akatemian kirjastossa, mutta valitettavasti sitä ei anneta kotilainaan. Tässä vielä kirjaston yhteystiedot http://www.siba.fi/Kirjastot/yhteys.html .
Juuri tuota tiedustelemaasi Quicksilver -takkia ei näyttäisi olevan kovin helppo löytää nettikaupoista, mutta kokeilepa seuraavia nettikauppaosoitteita http://vaatekaupat.com/merkit/quicksilver ja esim. http://www.priceminister.com/s/veste+quiksilver+candide
Kirja voisi hyvinkin olla Saara Repo-Kaarennon teos Innostu ryhmästä. Valitettavsti kirjan kaikki kappaleet ovat juuri nyt lainassa.
Tässä kirjan tiedot:
Repo-Kaarento, Saara
Innostu ryhmästä : miten ohjata oppivaa yhteisöä.
Kansanvalistusseura, 2007
http://www.helmet.fi/record=b1826034~S12*fin
Muitakin vaihtoehtoja on, esimerkiksi:
Isokorpi, Tia: Tunneälytaitojen ja yhteisöllisyyden oppiminen reflektoinnin ja ryhmäprosessin avulla. Hämeen ammattikorkeakoulu, 2003. http://www.helmet.fi/record=b1638004~S12*fin
Arikoski, Juha: Vastarinnasta vastarannalle : johda muutos taitavasti. Työterveyslaitos, 2007. http://www.helmet.fi/record=b1817643~S12*fin
Työnohjaus - ryhmien ja organisaatioiden kehittämisen välineenä / Kaarina Ranne, Heikki...
Sukututkimussivuston Geneanet http://www.geneanet.org/?lang=en kautta löytyy Rosèn-nimisiä henkilöitä eri puolelta Eurooppaa: esim. Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista. Ruotsissa tämän nimisiä henkilöitä on yli 7300.
Samoin Pohjois-Amerikan puolella on sukunimeä Rosén käytössä.
Kaikille kirjaston kirjoille on annettu oma luokkansa ja tuo 84.2 on romaanien luokka. Luokan lisäksi kannattaa tarkistaa netistä, että millä osastolla kirja on. Näitä 84.2-luokan kirjoja voi olla lasten, nuorten tai aikuisten osastolla.
Luokan perässä oleva HER tarkoittaa kohtaa josta kirja hyllystä löytyy. Yleensä kirja on hyllyssä tekijän sukunimen mukaan, mutta jos kirjalla on paljon tekijöitä, niin se voi olla myös kirjan nimen mukaan.
Kannattaa kysyä apua omasta kirjastosta, jos tuntuu, ettei hyllyä löydy.
Vanhemmasta päästä tulevat mieleeni Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut sekä Wil Huygen ja Rien Poortvliet Suuri tonttukirja.
Tonttukirjassa ei ole varsinaista tarinaa, mutta hyvin kiehtovia tietoja tonttujen elämästä ja tavoista.
Roald Dahl Tynkätyiset voisi myös olla sopiva seikkailu.
Uudemmista kirjoita Susanna Luojuksen ja Stiina Saariko Metsäretki on jo valmiiksi kytketty taidemuseomaalimaan.
Tittamari Marttisen Riemukas metsäretki tarjoaa runoollisen lähestymistavan metsään.
Myös muiden maiden saduista voisi löytyä inspiraatiota esim. Guilermo Blanco Sequeiros: Aguaratumpa ja joen kansa.
Kyseessä lienee Anna Justicen ohjaama Pako vankileiriltä (Die verlorene Zeit, 2011), joka on esitetty televisiossa vuonna 2015 nimellä Menetetty aika.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1530866
Elokuva on julkaistu DVD:nä ja sitä löytyy kirjastoista eri puolilta Suomea. Jos se ei kuulu oman kuntanne kirjaston elokuvavalikoimaan, sen voi tilata katsottavakseen kaukolainana.
Hilkka Norkamon suomenkielinen sanoitus "Daavidin on kaupungissa" sisältyy nuottiin "100 joululaulua : lapsi-, nuoriso- ja naiskuorolle. 4. osa, Liettua, Venäjä, Romania, Ranska, Englanti, Skotlanti" (Modus Musiikki, 2001). Säkeistöjä on neljä."Once in royal David's city" -laulun alkuperäinen sanoittaja on Cecil Frances Alexander. Laulun on säveltänyt Henry John Gauntlett. Alkuperäisessä sanoituksessa ei ole kohtaa "Jolly gentlemen in coats of red", vaan 1. säkeistö päättyy säkeeseen "Mary was that mother mild, Jesus Christ her little child". Suomenkielinen sanoitus päättyy: "Äiti tuo on Maria, Jeesus Kristus poikansa."
Kappale Pikku päästäinen löytyy nuottijulkaisusta "Kuuntelun aika" /Eve Alho, Hilkka Hautsalo. Vuonna 1995 ilmestynyt versio (isbn: 951-0-20276-2) sisältää kaksi CD-levyä, joissa on ainakin osa nuotin kappaleista. Kuuntelun aika | Keski-kirjastot | Keski-FinnaNuotti on tällä hetkellä lainassa, joten en pysty tarkistamaan CD-levyn tarkkaa sisältöä. Nuottiin voit tehdä varauksen Keski-kirjastojen verkkokirjastossa.
Oikea muoto vaikuttaisi olevan "kunnan Miinan poika". Joissakin nuoteissa se tosiaan näkyy lipsahtaneen muotoon "kunnon". Syynä voi olla, että se kuulostaa aivoille loogisemmalta ja helpommalta, ja laulua ylöskirjatessa jollekin on käynyt pieni erehdys.Lähteinä: Riistavesi-Seura - Suutarin emännän kehtolaulu & Suutarin emännän kehtolaulu
Molemmat kirjat sinun on mahdollista kaukolainata ottamalla yhteyttä sinua lähimpään yleiseen kirjastoon. Ensimmäinen kirja näyttäisi olevan tällä hetkellä paikalla Toijalassa ja toinen Rovaniemellä. Lähimmän kirjastosi kaukopalvelu hankkii teoksen käsiisi.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kaukopalvelun email:
kauko.palvelu@jkl.fi
ja puh:
014-624 433
Suomalaislapsien kuolleisuudesta eri aikoina ja eri alueilla on saatavilla jonkin verran aineistoa, josta osa on vieraskielistä. Laitan tähän jäljempänä kuitenkin tiedon niistä vieraskielisistäkin.
Tilastokeskuksen nettisivuilta löysin taulukon, jonka laita tähän oheen. Siitä käy ilmi lasten kuolleisuus vuosittaisena lukumääränä 1700 -luvulta lähtien. 1700 -luvulla näyttää lasten kuolleisuus olleen vielä suurempaa kuin 1900 -luvun alussa, vaikka väestö oli tuolloin pienempi.
Yleisteos, josta saattaa olla hyötyä:
Tekijät: Kartovaara, Leena
Nimeke: Suomalainen lapsi / Leena Kartovaara, Hannele Sauli
Julkaistu: Helsinki : Tilastokeskus, 2000
ISSN 0784-8447
ISBN: 951-727-778-4
Täyttä asiaa aiheenne kannalta, mutta englanninkielinen:
Tekijät...
Viikin kirjasto on väliaikaisesti poistettu Helmet-haun noutokirjasto listauksesta, koska kirjasto on suljettuna remontin vuoksi 27.10. - 11.11.08. Voit valita varauksesi noutopaikaksi muista kirjastoista sinulle parhaiten sopivan.
Lisätietoa Viikin kirjaston remontista: http://www.lib.hel.fi/Page/1ead9a4b-a129-4399-879e-184f41de7b92.aspx
