Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät tiedot seuraavista lasten- tai nuortenkirjoista, jotka on suomennettu portugalista.
Amado, Jorge: Kirjava Kissa ja Tytti Pääskynen : rakkauskertomus (O Gato Malhado e a Andorinha Sinhá, suom. Hilkka Mäki, Otava, 1984)
Nunes, Lygia Bojunga: Seitsenlokeroinen laukku (A bolsa amarela, suom. Kaija Löytty ; kuv. Reinhard Michl. WSOY, 1987)
Pepetela: Koiran tarina (O cão e os calús, suom. Jarna Piippo, Like, 1992)
Limong, Fernand Papaterra: Käpälämäki ( Fernand Papaterra Limongin kertoma ja elävöittämä brasilialainen kansansatu, suom. Irmeli Ivalo-Sjölie, Multiprint, 2010)
Kono, Yara - Martins, Isabel Minhós: Sata siementä, jotka lensivät pois (Cem sementes...
Hei,
Oletan, että kysymyksesi koskee eKirjastoa, http://ekirjasto.kirjastot.fi/.
Haku eKirjastosta kannattaa rajata niin, että näet oman kirjastosi/kirjastokimppasi tarjoamat aineistot. Kirjaston valinta tapahtuu yläreunassa olevan Valitse kirjastosi - valikon kautta. Tällöin näet ne aineistot, jotka ovat saatavilla oman kirjastosi välityksellä. Mikäli valitset kaikki kirjastot, silloin näet myös teoksia, joita ei ole saatavilla oman kirjastosi kautta. Kokoelmat vaihtelevat kirjastoittain, koska aineistovalinnat tehdään itsenäisesti kirjastoissa.
Mikäli valisemasi teoksen kohdalla lukee Ei vapaana, tämä tarkoittaa sitä, että kyseinen teos on lainassa, ja tällöin voit tehdä aineistoon maksuttoman varauksen.
Lapin maakuntakirjaston Lappi-osaston kokoelmista ja tiedonlähteistä löytyy jonkin verran norjankielistä aineistoa Lyngenin alueen elinkeinojen historiasta, myös kalastuksesta vanhempina aikoina, jotain 1930-lukuunkin liittyvää.
Ainoa vastaantullut suomenkielinen lähde, jossa aiheesta kerrotaan vähän, on Samuli Paulaharjun Ruijan suomalaisia (1928).
Norjankielistä kirjallisuutta:
Lyngen regionhistorie, bd. 2, 2004
Larsen, Emil: Lyngen bygdebok, del 2, 1980 (s. 550-582)
Her bor mitt folk : en bildfortelling fra gamle Lyngen,
1986 (s. 45-58).
Riku Rinteen kirjoittama kirja Kohti kirkkaampaa kruunua on vain Kouvolan pääkirjastossa ja Inkeroisten kirjastossa. Kymenlaakson kirjastojen yhteisen seutulainauksen ansiosta voitte tehdä kirjasta varauksen ja se kuljetetaan haluamaanne kirjastoon, siis myös Jaalan kirjastoon. Varausmaksu on 1€. Varauksen voitte tehdä Kyyti-kirjastojen nettisivulla http://www.kyyti.fi/ tai missä tahansa Kymenlaakson kirjastossa.
Kysymäsi kirja on todennäköisesti Heikki Salon Kahlekuningaslaji, joka opastaa laululyriikan kirjoittamiseen. Kirjan 1. painos ilmestyi vuonna 2006 Liken kustantamana.
Muuta suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta ei oikein löydykään, mutta englanninkielistä on Pirkanmaan kirjastoissa jonkin verran saatavilla. Aiheeseen johdattavat esim. nämä:
Appleby, Amy: You can write a song (Amsco, 1995)
Gillette, Steve: Songwriting and the creative process : suggestions and starting points for songwriters (Sing Out, cop. 1995)
Leikin, Molly-Ann: How to write a hit song : the complete guide to writing and marketing chart-topping lyrics & music (Hal Leonard, cop. 2000)
Rooksby, Rikky: Melody : how to write great tunes (Backbeat Books, 2004)...
Hei,
INFORMAATIOALAN AKATEEMISET RY (INA) on tieteellisen tiedonvälityksen ja kirjasto- ja tiedonhallinta-alan tehtävissä työskentelevien informaatikoiden, kirjastonhoitajien ja muiden tiedonhallinnan asiantuntijoiden ammattiyhdistys. INA toimii yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja muissa tieteellisissä kirjastoissa työskentelevän akateemisen kirjastohenkilöstön edunvalvojana.
INA on akavalaisen Tieteentekijöiden liiton suurimpia jäsenjärjestöjä.
http://www.informaatioalanakateemiset.fi/tietoa-inasta/
Minttu-kirjojen äiti Maikki Harjanne kertoi, että hänen muistaakseen Mintun isää ei ole nimetty. Yhtenä syynä on ainakin se, että Mintun isä on harvemmin lasten kanssa kuin lasten äiti, joka on kotiäiti. Tosin äidinkin nimi on mainittu ehkä vain kerran.
Espoon kaupunginkirjastossa voi lainata kirjastolaisen opastamaan itselleen erilaisia asioita.
Varaus tehdään nettilomakkeella.
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=288894515&_k=eOCeisnQSPTKB1…
Kolmen arkipäivän kuluessa kirjastosta soitetaan ja sovitaan tunnin opastusaika, joka sopii asiakkalle ja kirjastolaiselle.
Pubmed ja Cinahl ovat terveysalan tietokantoja.
Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjasto Terkko, saattaisi olla paremmin perehtynyt näiden tietokantojen käyttöön.
Yliopiston opiskelija voi varata opastusajan kirjastosta tai osallistua avoimille tiedonhaun kursseille.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/avuksi/koulutus/tulevat-koulutukset/
Näyttää siltä, että Juice : Juicen taivaallinen aulabaari ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Finnan kautta sitä löytyy useasta kirjastosta, https://finna.fi/Record/keski.2966800. Lähin niistä on Tuusulassa (tällä hetkellä lainassa). Mikäli et halua käydä Tuusulassa, voit tiedustella omasta lähikirjastostasi, miten voisit saada sen kaukolainaksi.
Tuo kamala hiiri-kysymys on ikävä kyllä välttämätön. Kun se teknisistä syistä putosi pois tuossa jokunen aika sitten, palvelu täyttyi kiinalaisesta spämmistä niin, että se jumittui kokonaan.
Arsène Houssaeyn teosta Des destinees de l'ame ei ole suomennettu, kuten ei mitään muutakaan hänen tuotannostaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Uusikuu-DVD tullee keväällä 2010. Optimistisimmat arviot tarjoavat julkaisuajankohdaksi maaliskuuta (http://houkutus-twilight.blogspot.com/2009/11/tietoja-uusikuu-dvdsta.ht…). Jotkut verkkokaupat ilmoittavat DVD:n julkaisupäiväksi 31.5.2010, mutta siitä päätellen, että läheskään kaikilla kauppiailla tätä tietoa ei ole, kyseessä saattaa olla pelkkä arvio.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy ainakin seuraavat vahamaalausta eli enkaustiikkaa käsittelevät kirjat:
Bossom, Michael: The encaustic art project book
Marsh, Hazel: Wax art
Visser, Jann: Wonderful ways with wax - encaustic art for craft projects
Näissä kirjoissa ei käsitellä erityisesti mehiläisvahamaalausta, vaan vahamaalausta yleensä. Lisäksi vahoja käsitellään myös vuonna 1922 ilmestyneessä teoksessa Värit ja maalaus, jonka on kirjoittanut Richard Söderlund. Tämän teoksen saa varastosta erikseen tilaamalla.
Aiheesta on 1990-luvulla ilmestynyt ainakin seuraavat teokset:
AVALON, Ofra: Ketjureaktio: lapset ja avioero. Vastapaino 1997,
KIIANMAA, Kari: "Kyllä me löydämme tien": jälleenrakennus lapsille eron jälkeen. Kehityksen avaimet 1997,
LEHMUSVAARA, Lotta: Erossa ja elossa. Kansan sivistystyön liitto 1996,
SAKSA, Erkki: Ja eron julma terä leikkasi: raportti huolto- ja tapaamisriidoista. Forssan kirjapaino 1993,
LAPSEN etu. toim. Soile Aho et al. Turun yliopisto 1995,
MÄKIJÄRVI, Leena: Viikonloppulapsi. Lasten Keskus 1995,
PETTILÄ, Ulla: Eron vaiheet: opas eroaville ja eroavien auttajille. Tietosanoma 1999,
WALLERSTEIN, Judith: Avioeron jälkeen. O 1991.
1980-luvulta on toinen painos Terttu ARAJÄRVEN kirjasta: Lapset ja avioero. T 1989 ja...
Lasten liikennelaulun on säveltänyt Georg Malmsten. Emme löytäneet tietoa, että säveleeseen olisi sanoitettu toinenkin laulu. Monestihan musiikkikappaleissa on toisiaan muistuttavia osia, vaikka sävel ei olisikaan sama.
Taulun teksti on peräisin Raamatun ruotsinkielisestä käännöksestä, Uuden testamentin vuoden 1883 ns. "normaalilaitoksesta" (normalupplaga): "Vi veta, att vi hafva öfvergått från döden till lifvet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förblifver i döden." (1 Joh 3:14). Vanhahtavat äffät jäivät pois vuonna 1917 julkaistun uuden ruotsinnoksen myötä: "Vi veta att vi hava övergått från döden till livet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förbliver i döden."
Sitaatin kieliasun perusteella taulu on luultavimmin peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Ajanmääritystä tehtäessä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että vuosi 1917 ei ole mikään ehdoton takaraja: uuden ruotsinnoksen ilmestymisestä huolimatta...
Margit Sandemon kirjojen ruotsalainen kustantaja (www.boknoje.se)ilmoittaa, että yhteistyö suomalaisen Kirjaviihde-kustantajan kanssa on loppunut. Sarjaa Legenden om ljusets rike ei ehditty suomentaa eikä sitä näin ollen lähiaikoina olla suomentamassa. Ruotsiksi kirjoja voi tilata kirjastojen kautta.
Myöhästymismaksut määräytyvät lainatun aineiston, ei lainaajan iän perusteella. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa ei peritä myöhästymismaksuja lastenosaston myöhässä olevasta aineistosta. Jos alle 15-vuotiaan kortilla on lainattu aikuistenosaston tai musiikkiosaston aineistoa, myöhästymismaksut kertyvät normaaliin tapaan. Myöhästymisilmoituksesta peritään aina maksu.
Lisää tietoa myöhästymismaksuista, ks. http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/maksut.htm
Kyseistä teosta näyttäisi löytyvän useista yliopistokirjastoista. Teoksen saa Kajaanin kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi tekemällä siitä kaukopalvelupyynnön. Tämän voi tehdä joko käymällä pääkirjastossa tai kirjaston kotisivun kautta osoitteessa http://www.kajaani.fi/kirjasto, sieltä pikalinkkien alta kohta kaukopalvelu ja kaukolainapyynnön tekeminen. Kaukolainan hinta on 4 e/kirja.
