Kaarina, kutsumanimeltään Kaisa, on Suomisen perheen lasten serkku. Häntä esitti kuunnelmissa Eila Rinne (Kahra), joka kuului tunnettuun Rinteen näyttelijäsukuun.
Kansallisbiografia: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1145
Suomisen perhe Yle Areenassa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/21/suomisen-perhe, https://areena.yle.fi/audio/1-4079739
Teos Pala kurkussa (Atena, 2019) sisältää syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä kertomuksia sekä asiantuntijahaastatteluja.
Tehy-lehdessä 10/2013 on julkaistu Merja Perttulan artikkeli Kun terveellinen ruoka hallitsee elämää.
Ortoreksiasta on tehty myös opinnäytetöitä, mm.
Elina Laakso: When eating healthy becomes unhealthy : The bloggers experience of living with orthorexia nervosa (2019)
Sami Halttunen: Ortoreksian tunnistaminen opiskeluterveydenhuollossa (2015)
Jenna Kinnunen: Sairaalloisen terveellistä : Oppimateriaalia ortoreksiasta (2015)
Pauliina Suorsa & Noora Tolonen: Ortoreksian riskitekijät ja tunnistaminen (2016)
Opinnäytteiden lähdeluetteloista löytyy niin ikään aihetta käsittelevää kirjallisuutta....
Keravan kirjaston asiakkaat voivat käyttää Ellibs-palvelun e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Löydät ohjeet palvelun käyttöön kirjaston sivulta.
E-kirjat - Keravan Kaupunki
Parhaiten tietoa kirjostoalaan liittyvistä opinnäytetöistä ja tutkimuksesta löydät Yliopistojen ao.laitosten kotisivuilta.
Informaatiotutkimuksen laitos / Tampereen yliopisto
http://www.uta.fi/laitokset/infim/julkaisut.html
Informaatiotutkimusen laitos / Oulun yliopisto
http://www.oulu.fi/hutk/info/tutkimus/julkaisut.html
Institutionen för allmän samhällsforskning / Informationsförvaltning / Åbo Akademi
https://www.abo.fi/student/forskningiif
Muun muassa kirjastot.fi -sivulta löytyy yleisten kirjastojen yhteisesti ylläpitämä, siis kirjastonhoitajien kriteereillä valittu linkkikirjasto. Se noudattelee kirjastoluokitusta. Kielet ovat luokassa 8.
Alla on suora osoite sivulle:
http://
www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=1592
Näitä nimiä on kysytty aiemminkin. Kopioin tähän vastaukset: Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli. Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos nimestä Elisabeth ('kaunis Elisabet') Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) ; Vilkuna: Etunimet, 4. uud. laitos (Otava, 2005)
Koiraemon maito on koostumukseltaan huomattavasti rasvaisempaa ja proteiinipitoisempaa kuin kuin ihmisen, joten ihmisten äidinmaidonvastikkeet ovat sellaisenaan koiranpennuille liian "laihoja". Niissä on myös enemmän laktoosia kuin koiran maidossa.
Koirille sopivia vastikkeita voi kysyä apteekista tai eläintarvikeliikkeistä. Vastiketta voi myös valmistaa itse. Ohjeita sekä vastikkeen valmistamiseen että keinoruokintaan yleensä löytyy internetistä tai kirjallisuudesta, esim. Auli Koponen: Koira saa pentuja (Tammi 1998).
Hei!
Joululaulu "Kun tummana taivas kaartuu" sisältyy äänitteeseen "Joulun aikaan", jonka esittäjä on Triljis, säveltäjä tuntematon, levymerkki Triljis. Ilmestymisaika tuntematon. Tieto löytyi Internetistä Googlesta,
mutta kirjastoista äänitettä ei löytynyt. Laulu sisältyy myös c-kasettiin "Jeesuksesta laulan 4", kuoronjohtajana Pekka Jämsä. Myöskään tästä äänitteestä ei löytynyt kokoelmatietoja Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta, eikä kirjastoista.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Rohkenisin olettaa, että suomennosta ei ole, ovathan laulun sanat niin Maria-painotteiset, ettei meikäläisissä kirkollisissa yhteyksissä niille liene ollut käyttöä. Saksankielisten roomalaiskatolisten hiippakuntien virsikirjassa (Gotteslob 2013) tämä laulu on numerona 524.
Sinänsähän tämä laulu käyttää keskiaikaisen Ave maris stella -hymnin aineksia (se on ko. kirjassa numero 520). Luultavasti Klemetin Piae cantiones -suomennos liittyy tähän. Todennäköisesti siinäkin on Maria-painotusta lievennetty, alkuperäinen Piae cantiones -kokoelmahan ilmestyi uskonpuhdistuksen jälkeen.
Roomalaiskatolinen suomennos Ave maris stella -hymnistä löytyy kokoelmasta
Cantemus : Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. - Katolinen tiedotuskeskus, 2012...
Oppaita on kirjamuodossa varsin vähän saatavilla, etenkin suomeksi. Verkosta materiaalia löytyy runsaasti, kannattaa katsastaa esim. Kaikki kuvaa –elokuvakasvatushankkeen tutoriaalit: http://kaikkikuvaa.fi/tutoriaalit/animaatio/
Green screen –tekniikkaan voi perehtyä Hannu Rantakallion Oulun ammattikorkeakouluun tekemän opinnäytetyön Chromakey: Suunnittelusta jälkitöihin, kuinka välttää yleisimmät virheet? avulla. Työ löytyy verkosta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101801/rantakallio_hannu…
Kirjojakin löysin jokusen tarkoituksiinne kenties sopivan:
Tohtori Markkasen nukkeanimaatio-opas / teksti ja kuvat: Tuomas Heimala (Vantaan kaupungin nuorisopalvelut, 2009)
Saatavuus Helmet-kirjastoissa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/...
Hei,
valitettavasti en löytänyt näiden runojen tekijää tai nimeä. Kävin läpi Helena Anhavan runoteoksia, jotka käsiini sain, mutta siellä ei ollut kyseisiä runoja.
Eeva Kilpikin noista tulee mieleen. Hänellä on paljon äitiin ja äitiyteen liittyviä runoja. Eeva Kilven kootuissa runoissa Perhonen ylittää tien ei kuitenkaan runoja löytynyt.
Liikkeestä puhutaan nimellä Copenhagen Adduction -harjoite. Sillä ei taida olla parempaa suomenkielistä nimeä. Kyseessä on sivuttainen jalan nosto -harjoite, johon on lisätty myös sivupunnerrus. Vaikuttaa etenkin lonkan lähentäjiin.
Liiketta on tutkittu ja sen on havaittu vähentävän aktiiviurheilijoiden lonkka- ja nivusvammoja. Yleisurheilu.fi, Proakatemia, 10 harjoitusta huonoille lonkille, Terveurheilija.fi
Maki Kolehmaisen säveltämä ja Heidi Puurulan sanoittama joululaulu Hiljaisuus löytyy ainakin seuraavista nuottijulkaisuista:
Suuri toivelaulukirja 23 (2014)
Suuri joululaulukirja (2022)
Suomalaisesta kylpyläkulttuurista on julkaistu useita kirjoja, joista asiaa kannattaa tutkia. Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä:Suvikumpu, Liisa: Suomalaiset kylpylät : kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014)Tommila, Päiviö: Helsinki kylpyläkaupunkina 1830-50-luvuilla (Helsinki-seura, uusi painos 1982)
Kokeile Aikakauslehtien Liiton kotisivua http://www.aikakaus.fi/
Klikkaa oikealla olevaa linkkiä "lehtiluokat". Saat aiheenmukaisen listan noin 300 Suomessa ilmestyvistä aikakauslehdistä ja siinä on myös eri alojen ammattilehtiä listattuna. Jäsenluettelo-linkin takaa löydät lehdistä tarkempaa tietoa. Kiltalehtiä ei siellä kuitenkaan taida olla.
Myös tämä linkki sisältää lehtiluettelon http://www.topistar.com/papers.htm
Kiltojen metsästykseen voit käyttää patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla olevaa yhdistyshakua http://www.prh.fi/yh/yhdnetti.html
Klikkaa kohtaa "hakusivu" ja kirjoita "hae yhdistyksen nimellä" -laatikkoon "kilta" (ilman lainausmerkkejä). Näitä kiltoja voit yrittää sitten etsiä verkosta. Kirjoita osoitteessa www.google...
Pelkästä suomen kieliopista ei näytä löytyvän cd- tai kasettiversiota eikä myöskään kielipakettia. Kielten opetusäänitteethän yleensä kyllä sisältävät myös kieliopin teoriaa ja harjoituksia. Helmet-tietokannasta
http://www.helmet.fi voit hakea ko. äänitteitä valitsemalla sanahaun ja kirjoittamalla hakuikkunaan s:suomen kieli ja valitsemalla aineistovalikosta vaihtoehtoisesti cd-levyt tai c-kasetit. Saat listan kaikista äänitteen sisältävistä suomen kielen kursseista.
Cd-rom muodossa löytyy muutama suomen kieliopin opetusohjelma, esim: Tupla : sanansija : sanatohtori. 1998.
Kielioppi : oppikirja : suomi. 2004.
Sijainti- ja saatavuustiedot saat em. Helmet-tietokannasta.
Suomen kansalliskirjastossa, eli Helsingin Yliopston kirjastossa löytyy mikrofilmattu kopio tästä lehdestä. Kotilainaan aineistoa ei valitettavasti anneta.
http://www.lib.helsinki.fi/
Kyseessä taitaa olla G. W. Enwaldin ja Kaarina Erämetsän kokoama teos Lapsuuden muistoja Leppävirralta (2009), jonka etukannessa lukee Vokkola-kirja. Kirjan huomautuksissa mainitaan, että kruununvouti Gustaf Enwald kirjoitti muistelmansa 1926-1927.https://finna.fi/Record/lep.11016?sid=5121067632
