Ehyt ry:n ja A-klinikkasäätiön Lahjoita lämpöä -kampanja kerää esimerkiksi villasukkia, lapasia ja pipoja asunnottomille ja vähäosaisille. Keräysaika on ollut vuosittain syksyllä, oletettavasti myös tänä vuonna. Villasukat juuri asunnottomille kannattaakin laittaa talteen tätä ajankohtaa ajatellen.Tässä lisäksi joitain muita tahoja, jotka ottavat vastaan villasukkia ympäri vuoden:Sytomyssy-keräyksen kautta voi auttaa sytostaattihoitoja saavia syöpäpotilaita. SytomyssyHUS | FacebookSuomen Punainen Risti toimittaa villasukkia ja -vaatteita kylmiin maihin. Vaate- ja tavaralahjoitukset - Punainen RistiPunaisen Ristin kautta villasukkia voi lahjoittaa myös erilaisia vaikeuksia kohdanneille nuorille. Nuorelle apua arjen ongelmiin - Punainen...
Suomen kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan Toivo Särkän ohjaama Kuu on vaarallinen (1961) on kuvattu seuraavissa paikoissa: Helsinki: Kulosaaren silta (Lehtoja automatkalla), Leo Vuoriston talo Risto Rytintie 15 (Elsi heitetään ulos), Kyösti Kallion tie, Marjaniementie, Tulisuontie, Risto Rytin tie - Junatien ylikulkusilta Kulosaaressa - Junatie (Elsi kävelee kaupunkiin)Helsingin mlk. (nyk. Helsinki): Kallahden harju - Kallvikintie - Kallahdenniemi (Lehtojan ja Elsin ajomatka huvilalle), Grönblom Oy:n huvila ympäristöineen Vuosaaren Ramsinniemen Kortniemessä (Lehtojan huvila, uimaranta), Vuosaari (nimismiehen virkaasunto)Bromarv: seuratalo (tanssipaikka), kesähotelli Sandas (Maijan...
Ikävä kyllä tämän tyyppistä runoa tai aforismia ei löytynyt muutamia kirjaston äitiyteen liittyvistä runo- ja aforismikokoelmia selatessa. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa tuon tekstin.
Metalliteollisuusyritysten taloudesta on olemassa ainakin seuraavat tutkimukset:
Hannula, Mika: Tuottavuuden mittaus ja analysointi metalliteollisuudessa. osat 1 ja 2. 1995 ja 1996.
Hilli, Pirjo: Eräiden englantilaisten metalliteollisuusyritysten kasvun, kannattavuuden ja rahoituksen analysointi KASKARA-mallin avulla. 1996.
Isomäki, Virpi: Pienten metalliteollisuusyritysten kannattavuusongelmat. 1990.
Pietarila, Pirkko: Pienten metalliteollisuusyritysten konkurssien ennustaminen erityispiirteet huomioiden. 1992.
Pitkänen, Arja: Laman vaikutus metalli- ja metsäteollisuuden kannattavuuteen, maksuvalmiuteen ja vakavaraisuuteen. 1998.
Rantanen, Hannu: Tuottavuuden ja kannattavuuden väliset yhteydet: erityisesti metallituotteita ja koneita...
Maltitoli on luontainen makeutusaine, joka valmistetaan viljasta. Voi olla, että sitä ei ole Suomessa myynnissä ollenkaan. Tarkistin useampia verkkokauppoja, eikä niistä sitä löytynyt. Jokunen vuosi sitten ksylitolijauhettakaan ei ollut myynnissä Suomessa, joten voi olla ettei maltitoliakaan ole.
Sen sijaan Amazon.com-verkkokaupassa näytti olevan maltitolia myynnissä useammassakin eri muodossa. Osoitteesta http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss?url=search-alias%3Dgrocery&field… saat listan niistä.
1. Haapaveden kirjastosta kerrottiin, että Haapaveden Ollalan koulussa olisi hyvin todennäköisesti ollut käytössä aapinen nimeltä Suomen lasten aapinen. Sen on toimittanut Kaisa Hälinen, ja kuvitus on Rudolf Koivun. Kirja on lainattavissa Haapaveden kirjastosta sekä näköispainoksena että vuoden 1989 painoksena. Luultavasti Karsikkaan koululla on ollut käytössä sama aapinen, mutta varmuutta siihen ei saatu.
2. Ilmajoen kirjastossa asiaa selviteltiin myös, mutta valitettavasti tietoa ei ole löytynyt. Ilmoittelen, jos asia selviää.
Valitettavasti näyttää olevan niin, että Watanaben musiikkia löytyy vain niiltä videotallenteilta, joilla on on hänen musiikkiaan. Suomalaisissa kirjastoissa näyttää olevan vain vuodelta 1981 peräisin olevan Sandybell-nimisen animesarjan tallenteita.
Esimerkiksi nettikauppa Amazon näyttää myyvän Watanaben musiikkia sisältävää kokoelmaa "One Man's Music" varsin kalliiseen hintaan (vähintään 25 dollaria tai Englannin puntaa). Muita vain hänen musiikkiaan sisältäviä äänitteitä en pikaisella etsimisellä löytänyt.
Heikki Poroila
Saattaa olla, että anagrammit ovat suositumpia englanniskielisissä maissa.
Anagrammien alkuperä on kreikan kielessä ja salakirjoituksessa. http://mysteriouswritings.com/the-history-and-secrets-of-the-anagram/
Anagrammit ovat levinneet latinan kautta edelleen, joten latinaan pohjautuvissa kielissä ne ovat olleet pidempään käytössä. https://en.wikipedia.org/wiki/Anagram
Vaikka suomen kielen taivutus onkin hieman hankalaa, saa suomenkielisiäkin anagrammeja aikaiseksi esim. erilaisilla anagrammikoneilla. https://www.voice.fi/ilmiot/a-64925
Monet kasvit ovat päätyneet hankkimaan tarvitsemiaan ravinteita (ei siis energiaa) vangitsemalla eläimiä (lähinnä hyönteisiä) ja sulattamalla näiden kudoksia ja kovia osia. Suomessa tunnettu ja yleinen tällainen lihansyöjäkasvi on kihokki, joita meillä on kolme eri lajia.
Lihansyöjäkasveilla on sekä aktiivisia että passiivisia pyydystystapoja. Aktiivisia ovat loukut, kupla-ansat ja "rapumerta-ansat", passivisia erilaiset kannut ja tahmeat kärpäspaperimaiset liimat. Suomen kihokit ovat loukulla pyydystäviä, hyönteinen jää nopeasti kääntyvien lehden reunojen vangiksi.
Heikki Poroila
Ainakin Internetixissä http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/ on lukion oppiaineisiin liittyvää aineistoa. Myös etälukion sivuilla on lukion oppimateriaalia http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/index.html Linkkikirjastosta http://linkkikirjasto.kirjastot.fi/ saattaa myös löytyä tarkoitukseesi sopivia sivuja. Voit etsiä erikseen oppimateriaalia.
Kansalaisen käsikirja http://www.opas.vn.fi/ tarjoaa yhteiskuntatietoutta ja oppaan sivuilla on huomioitu myös maahanmuuttajat.
Tähän kysymykseen on vastattu usein tässä palvelussa. Saat aikaisemmat vastaukset esiin osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanaksi Stine.
Suomeksi kirjailijasta on vähemmän tietoa. Kirjassa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ, 2001) R.L. Stinestä kerrotaan sivuilla 242-250.
Wsoy: sivuilta löytyy hieman tietoja: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stin...
Kokoelmatietokannoista löytyi vain seuraava teos:
Mariapori, Liisa: Verottajan tappolistalla [Muurola: L.Mariapori], 1998.
Teosta ei löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kaunianen). Se löytyy Lahden, Oulun, Rovaniemen ja Tampereen maakuntakirjastojen kokoelmista. Teoksesta voi tehdä kaukopalvelupyynnön verkossa seuraavasti: ensin mennään sivulle http://www.helmet.fi , sitten klikataan alleviivattua Helsinki-sanaa, sen jälkeen kohtia ”sähköinen asiointi” + ”kirjaston lomakkeet” + ”kaukopalvelupyyntö”. Varauspyynnön saa tietysti tulla tekemään myös kirjastoon!
Kustannusosakeyhtiö Otavan ulkomaanoikeuksia edustavalta Otava Group Agencylta kerrottiin, että Riikka Pulkkisen Totta-romaanin ruotsinnos on tehty vuoden 2011 erikoislaitoksen pohjalta. Ko. laitoksessa on mukana lisäjakso, jonka kirjailija kirjoitti luvun 21 alkuun. Kirjassa ei siis ole ylimääräistä lukua vaan ainoastaan lukua 21 on muutettu: sitä on täydennetty alusta muutamalla lisäsivulla sekä paria lausetta loppupuolelta on muutettu.
Lähde:
Otava Group Agency
Pikaisella nettihaulla löytyi seuraavia vinkkisivuja:
http://www.elinarouhiainen.com/fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elina_Rouhiainen
Vaski kirjastojen haussa löytyy Rouhiaisesta tietoa myös kirjan muodossa.
Käytä tarkennettua hakua. Merkitse Elina Rouhiainen aiheeksi ja rajaa hakutulosta kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Valuma-alue on alue, johon satanut vesi kertyy maanpinnan muotojen ohjaamana. Ympäristö.fi-sivustolla kerrotaan, että "valuma-alueen raja kulkee maaston korkeimmissa kohdissa. Pienet valuma-alueet muodostavat yhdessä yhä suurempia valuma-alueita. Suurista valuma-alueista voidaan käyttää nimitystä vesistöalue, joka koostuu monimuotoisesta uomien ja järvien järjestelmästä."
Lisää tietoa sivustolta:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Pienvesien_kun…
Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”.
Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).
Lähteet:
Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin...
Omien hyllyjen käyttäminen edellyttää että käyttäjälle on aktivoitu OmaPiki-ominaisuus, johon Omat hyllyt –toiminto kuuluu. Mikäli OmaPiki toiminto on jo käytössä toimitaan seuraavasti. Omat hyllyt –sivulla tehdään/nimetään hyllyjä, joihin teoksia myöhemmin viedään muilta sivuilta. Hyllylle annetaan nimi, ruksataan kohta ”luo uusi hylly” ja hyväksytään.
Tämän jälkeen hyllyyn vienti mahdollisuus on ”hakuehdoilla löytyneet” sivulla, josta voi siirtää haluamaansa hyllyyn teostietoja, joita omilla hakuehdoilla on sinne listautunut.
Ja hyllytoiminto on mukana myös kun on tehnyt tietokannasta haun. ”Löytyneet teokset” –sivun oikeassa laidassa on nyt sarake ”Hyllyyn”. Täältä voi kopioida rastittamalla löytyneitä teoksia haluamaansa hyllyyn...
Kirjallisuuspalkintoja on kymmenittäin:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/OpenCms…
Taidepalkintoja kulttuurin laajalla saralla on kasapäinä. Nopeimman arvion saat varmasti kysymällä Taiteen keskustoimikunnasta s-postiosoitteesta tktinfo@minedu.fi
