Song for a dark-haired woman on Seppo "Paroni" Paakkunaisen sävellys. Yleisradion kantanauhoilta löytyvä tallenne kappaleesta on sittemmin julkaistu CD-levyllä Radiojazzia. 1, 1969-1974 (Yleisradio, 1989). Sopraanosaksofonisolisti on Juhani Aaltonen. Säestyksestä vastaa Radion tanssiorkesteri Jukka Kortelaisen johdolla; sähköpianoa soittaa Matti Konttinen.http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=dark-haired&ID=1fed2ce4-5d73-4599-a18a-76e45e778542http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?id=1fed2ce4-5d73-4599-a18a-76e45e778542&culture=fi
Pääset kirjaston aineistotietokantaan osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Tietokantaan on linkki myös Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta (Kirjat ja muu aineisto).
Internet-Plussa on sisällöltään aivan sama kuin kirjastopäätteen kautta käytettävä tietokanta, mutta hakutekniikassa on joitakin eroja. Katso sivulla olevaa linkkiä "Aineistohaun ohjeita ja vinkkejä". Kirjaston lehtitietokantaan puolestaan pääsee myös etusivulta tai osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/.
Lisäksi kirjaston työasemilla on monia muita tietokantoja, joihin kotikoneilta ei ole pääsyä (esimerkiksi artikkelitietokanta Aleksi ja lehtitietokanta Ebsco).
Jämsänkoski kuului vuonna 1918 vielä Jämsään. Se erosi Jämsästä 1925. Jämsänkosken seurakunta perustettiin samana vuonna. Tietääksemme vasta tuolloin Jämsänkoskelle rakennettiin ensimmäinen hautausmaa.
Ainakin seuraavissa teoksissa (Jukka Rislakin Kauhun ajan, 1995 lisäksi) on tietoa vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (ja Jämsänkoskella):
- Toivonen, Raimo: Papit kansalaissodassa, 2000.
- Paavolainen, Jaakko: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, osa 2 : Valkoinen terrori, 1967.
- Kärsimysten tieltä : kymmenvuotismuistoja, 1928.
- Keskisuomalaiset sotapolulla : kappale Suomen vapaussodan historiaa, 1918.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920 (myös äänikirjana).
- Suomen vapaussota vuonna 1918...
Kyseessä on vanha kasku Suomen eri heimojen luonteenominaisuuksista, josta on olemassa hieman toisistaan poikkeavia variantteja. Useimmissa pudotaan tarkemmin määrittelemättömältä katonharjalta, toisissa tapahtumapaikka täsmennetään nimenomaisesti kirkon katoksi. Osassa tarinoita ovat mukana karjalainen, savolainen ja pohjalainen, useimmissa myös hämäläinen. Tarinan eri versioissa myös putoajien sanomisissa on pieniä eroja. Kaikkein tavallisin versio lienee se, joka on kirjattu esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistoon perustuvaan Matti Kuusen kirjaan Kansanhuumorin mitä missä milloinkin:"Katonharjalla oli neljä miestä töissä: karjalainen, savolainen, hämäläinen ja pohjalainen. Köysi petti, ja miehet lähtivät putoamaan. Karjalainen huusi...
Marjatta Hietalan artikkelissa Eugeniikan ja rotuhygienian tausta ja seuraukset rotuhygieenisin perusteiden vuoksi pakkosterilisoitujen määräksi kerrotaan 7530. Iltasanomien artikkelissa "Rotuhygienia johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin" mainitaan, että pakkosterilisoiduista noin 4000 kärsi eri mielisairauksista. Löytämistäni lähteistä missään ei mainittu Wikipedia-artikkelissa ollutta lukua 43000. Olisikohan siinä vain käynyt näppäilyvirhe?
Lähteet:
Hietala, Marjatta: Eugeniikan ja rotuhygienian tauta ja seuraukset (https://journal.fi/tt/article/view/2559/2363)
Iltasanomat: "Rotuhygienia" johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005523008.html)
Lisätietoa:
Pakolla...
Tassilta ryystäminen on ollut yleinen mutta rahvaanomaiseksi moitittu tapa. Vielä 1700-luvun Saksassa vadilta juominen oli tavallista yhteiskunnan paremmissakin piireissä, mutta myöhemmin siitä luovuttiin. Suomessa lautaselta juominen oli niin tavallista, että kupin reunalta juojia saatettiin pitää hienostelijoina. Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa on runsaasti tällaisia kahvinjuontikohtauksia.
Kahvinjuontitavat alkoivat muuttua toisen maailmansodan jälkeen. Lautaselta juontia on ilmeisesti pidetty tavan viimeisimpinä elinaikoina huonona käytöksenä, sillä kotimaisiin perinnearkistoihin kertyneistä kahvinjuontimuistoista vuodelta 1969 löytyy maininta, jonka mukaan kertoja joi lautaselta, kun kukaan ei ollut näkemässä. Myös Ruotsissa...
Sana "choir-master" esiintyy Charles Dickensin teoksessa "The Mystery of Edwin Drood" eli "Edwin Droodin arvoitus" ainakin kahdessa luvussa, luvuissa 12 ja 23. Risto Lehmusoksa on suomentanut sanan luvussa 12 'kuoromestariksi' ja luvussa 23 hän on käyttänyt sanaa 'kuoronjohtaja.
Lähteet:
http://www.online-literature.com/dickens/edwindrood/
http://www.online-literature.com/dickens/edwindrood/24/
Dickens, Charles: Edwin Droodin arvoitus (Gummerus, 1973)
Mika Waltarin Satu Kissa Kiihkeästä löytyy esimerkiksi hänen satu- ja tarinakokoelmastaan Kiinalainen kissa : satuja ja tarinoita 1928-1946 (WSOY, 1983). Muutamaan antologiaankin Kissa Kiihkeä on päätynyt - ainakin näistä sen voi löytää: Suomalaisten satujen helmiä 2 (Kirjapaja, 2001), Katti-Koljatti ja muita kissasatuja (WSOY, 1996) ja Pieni aarreaitta I (WSOY, 1991)
Laillistettuja kätilöitä oli 18-68-vuotiaista 4 768 henkilöä, joista 27 oli miehiä, vuonna 2015.
Lähde: Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014, THL 2018.
http://www.julkari.fi/handle/10024/135915
Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta -palstalla on vastattu hyvin samanlaiseen kysymykseen, jossa kysyjän kesämökille oli ilmaantunut syksyisin vuoteeseen ja muihin paikkoihin kasvien siemeniä pikku kasoihin. Vastaajan mukaan piilottajat ovat hyvin todennäköisesti metsähiiriä, joiden suosikkivarastoja ovat juuri vuoteet. Vastauksen voi lukea alta:
https://suomenluonto.fi/uutiset/17937/
Kysy luonnosta -palsta löytyy täältä:
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
Emaloitu valurauta tarkoittaa, että siihen on laitettu eräänlainen lasitus suojaamaan valurautaa ruostumiselta. Tämä lasitus voi olla myös mattapintainen, minkä takia se saattaa vaikuttaa olevan ilman emalipintaa. Valurauta on hyvin altis ruostumiselle sen huokoisuuden takia, mistä johtuen se pitää joko rasvapolttaa tai emaloida. Emalointi ei kuitenkaan ole vastaus kaikkeen, sillä se on herkkä lämpötilanvaihteluille ja kolhuille. Emaloitu valurauta on helppo puhdistaa.
Fiskarsin sivuilla lukee kyseisessä padassa olevan emalipinnoite, mutta kuvaa katsoessa sitä on vaikea havaita. Uskon siis, että kyse on valuraudan värisestä ja mattapintaisesta emalipinnoitteesta. Jos kuitenkin koet, että padassasi on virhe, ota yhteys valmistajaan....
Hei,
Sumalaisen arjen historian mukaan (osa 1 Savupirttien Suomi) savupirtit saivat alkunsa varhaisella keskiajalla, mutta vielä 1900-luvun alkupuolella niitä tapasi yleisesti Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Tästä myös: Suomalainen Kuvalehti 14.1.1928, löytyy netistä Kansallliskirjaston digitoiduista lehdistä). 1895 oli savupirttien osuus enää 3,7%, mutta esim. Pohjois-Savossa vielä neljännes asumuksista oli tällaisia. Viimeiset savupirtit liene olleet käytössä 1950-luvulla.
Uloslämpiävä uuni saapui Suomeen 1500-luvulla, mutta yleistyi siis eri alueilla eri vauhtia. Lounais- ja Länsi-Suomesta savupirtit väistyivät savijohdollisten uunien yleistyttyä 1600-luvulta alkaen. Itä-Suomessa tämä tapahtui hitaammin. Merkittävämmin...
Tavallisimmin 'East Virginia' tarkoittaa juuri Virginian itäistä osaa, mutta nimitystä voidaan käyttää myös viittaamaan koko osavaltioon erotuksena läntisestä 'West Virginiasta'. Se, ettei Virginian osavaltio kuitenkaan virallisesti ole Itä-Virginia, johtunee siitä, ettei osavaltiota jaettu kahtia – niin kuin esimerkiksi Berliini aikanaan jaettiin Itä- ja Länsi-Berliiniin – vaan läntinen osa ('West Virginia') irrottautui 'emo-Virginiasta' omaksi osavaltiokseen: kahtiajaon jälkeen jäljelle jäänyt Virginia oli edelleen Virginia. Alueet erosivat kulttuurisesti toisistaan melkoisesti, ja Virginian läntisissä osissa tavoiteltiin oman valtion perustamista jo 1700-luvun loppupuolella. Ero toteutui lopulta Yhdysvaltain sisällissodan...
Fil.toht. Heikki Koukkusesta (1938-8.11.1983), joka on julkaissut mm.useita Karjalaa ja Suomen ortodoksisen kirkon historiaa käsitteleviä teoksia ja artikkeleita, ei löytynyt muuta kuin seuraava artikkeli:
Tekijä(t): Pirinen, Kauko
Nimeke: Heikki Koukkunen in memoriam / Kauko Pirinen
Julkaisussa: Ortodoksia. 34(1985), s. 151-158
Ortodoksia-julkaisu on selailtavissa Helsingin yliopiston pääkirjaston avokokoelmassa ja lainattavissa myös Helsingin yliopiston teologisen ja humanistisen tiedekunnan kirjastoissa.
Joensuun yliopistossa, http://www.joensuu.fi/ ,joku saattaisi tietää enemmän, esim. juuri kuolinsyystä.
Seuraavista teoksista voisi olla hyötyä:
Edmüller, Andreas: Manipulointitekniikat : niiden tunnistaminen ja torjuminen (Rastor, 2004)
Lauerma, Hannu: Usko, toivo ja huijaus : rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin (Duodecim 2006; julkaistu uudelleen v. 2008 nimellä Huijaus : rohkaisua, johdattelua, psykoterroria)
Løvås, Edin: Ei herroina halliten... : alistamisen ongelma yhteisöissä (Perussanoma, 1991)
Mäki-Kulmala, Heikki: Näin puhui Sarasvuo (Vastapaino, 2002)
Propagandan renessanssi : julkisen manipulaation paluu : johtamisen laitoksen propagandaa ja julkisuutta käsitellyt seminaari 30.1.2002 (toim. Aki-Mauri Huhtinen, Maanpuolustuskorkeakoulu, 2002)
Puolimatka, Tapio: Opetusta vai indoktrinaatiota? : valta ja manipulaatio...
Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen kirjassa ”Badding : Rauli Somerjoen elämä ja laulut” (Sputnik, 1996, s. 135-136) on kerrottu ”Paratiisi”-laulun syntyhistoriasta. Arja Tiainen, jolta sanat oli tilattu, lähetti Rauli Somerjoelle kaksi kertovaa säkeistöä ja kertosäkeen varustettuna kommentilla: ”saat korjata jos ei mee”. Kirjassa on Tiaisen alkuperäinen teksti ja Somerjoen tekstiin tekemät korjaukset ja lisäykset. Esimerkiksi mainitsemasi kohdan alkuperäisessä tekstissä ”Meri vaahtosi kuin lahden A.” Kolmannen säkeistön Somerjoki kirjoitti itse.Jukka Rajalan kirjassa ”Kaita polku : Rauli Badding Somerjoen tarina” (Kustannusosakeyhtiö Siltala, [2018], s. 120-121) kerrotaan, että Somerjoki soitti Tiaiselle ja pyysi tätä kirjoittamaan...
Seuraavat sotilasalan sanakirjat löytyvät HelMet-kirjastoista:
Englanti-suomi-englanti : sotilassanasto ja lyhenteet = English-Finnish-English : military vocabulary and abbreviations / [toimittanut: Vesa Yrjölä], Helsinki : [Pääesikunta], 1992
Tekijä: Korppi, Jukka Teos: Ase- ja sotilastekniikan taskusanakirja englanti-suomi-englanti, Tampere : Apali, 2003
Tekijä: Priest, William L. Teos: Swear like a trooper : a dictionary of military terms and phrases,
Charlottesville (Va.) : Rockbridge, cop. 2000
Em. sanakirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Kruunuhaassa ja palvelee myös siviiliasiakkaita. Lisää tietoa voi hakea osoitteesta: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Kirjan on kirjoittanut Tilly Bagshawe.
Sidney Sheldon kuoli vuonna 2007. Sittemmin hänen perikuntansa on valinnut Tilly Bagshawen kirjoittamaan samantyylisiä teoksia, joiden markkinoinnissa käytetään ilmaisua "Sidney Sheldonin". Ensimmäinen näistä kirjoista, Sidney Sheldonin Timanttidynastian perilliset (Sidney Sheldon's Mistress of the game, 2009) oli jatko-osa Sheldonin vuonna 1982 julkaisemalle Master of the game -kirjalle, joka julkaistiin suomeksi nimellä Timanttidynastia. Muut seitsemän sarjan kirjaa eivät ole jatko-osia vaan itsenäisiä teoksia.
Tilly Bagshawen kotisivut: https://www.tillybagshawe.com/sidney-sheldon?pg=1
Sidney Sheldon Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Sidney_Sheldon#Novels_2
Felicity Wood: Ghosting to...
Margot on ranskankielinen muoto nimestä Margaret, jonka suomalaisia vastineita ovat Margareta ja Margareeta. Margaret on kreikkalais-latinalaista alkuperää oleva nimi, joka merkitsee "helmeä"; sille löytyy runsaasti muitakin asuja eri kielistä - Margotin lisäksi esimerkiksi ruotsin Marit ja Margit, englannin Madge, Maggie, Meg ja Peggy, saksan Marga, Margret ja Meta, ranskan Marguerite ja Marjorie sekä italian Margherita ja Rita ovat kaikki samaa kantaa.
Lähde:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
